Paussin paikka | Time for a break


Kaupallinen yhteistyö Meira Segafredo Pausa




Toissa viikonlopulle olisi ollut messua ja kutsua, mutta niiden edelle meni viikonloppu maalla. Rentoutumista, rauhaa, sienestystä, ulkoilua, ruoanlaittoa, leipomista ja kahvittelua... ja appivanhempien koiran Tarmon seuraa. Pari päivää paussia hektisen arjen välissä.




















Päivät olivat poutaisia syyspäiviä, eikä lumimyräkkä ollut vielä saapunut. Auringon paisteesta huolimatta tulevan talven tuntua oli jo ilmassa, sen verran purevasti tuuli puhalteli. Pakkasimmekin sienimetsään lämmikkeeksi termospullollisen kahvia ja mukit mukaan. Sienien etsimisen välissä oli mukava siemaista lämpimät kahvit. Termariin olin keittänyt italialaistyylistä, tumman paahteista suodatinkahvia, Segafredo Pausaa. Vaikka yleensä juonkin kahvin maidon kanssa, termarikahvit kuuluu jostain syystä mielestäni juoda mustana. Pitkään paahdettu, täyteläinen suodatinkahvi maistuikin loistavasti ilman maitoakin.

Kahvipaussi olikin tarpeen sienien etsiskelyn välillä, niitä todella sai hakemalla hakea. Vaikka tästä vuodesta on puhuttu erittäin hyvänä sienivuotena, omat saaliini ovat jääneet laihanlaisiksi. Kaksi hyvää sienipaikkaa on avohakattu ja kolmanteen oli joku muukin löytänyt. Löysin kuitenkin lopulta isoja suppilovahveroita ihan uudesta paikasta. Tämä sieniretki saattoi olla vuoden viimeinen, mutta jos lumet vielä sulavat, tiedän miltä suunnalta suppiksia etsiä, suppilovahverothan kestävät jopa pakastumistakin. Viime vuonna poimin suppilovahveroita vielä Tapaninpäivänä.


Few weeks ago I and Husband headed to inlaws.


Weather was cold even though the forecasted snow fell only few days later. It was probably the las chance this year to forage funnel chantarelles, so we went to the woods for few hours on Saturday morning. This year was supposed to be a good mushroom year, but I didn't find as much as in past years.

We took a coffee break after an hour to warm up. I had poured Segafredo Pausa in thermo flask. Dark roasted, Italian type quality coffee warmed nicely.














Myöhemmin iltapäivällä juotiin vielä toiset kahvit. Anoppilasta löytyy valtava valikoima vanhoja astioita ja pöytä katetaankin aina kauniisti vaikka vain juotaisiin kahvit ihan perhepiirissä. Kaivelenkin siellä kokkaillessani aina astiakaappien aarteita kattauksiin, jotta ruokakuvistakin tulee vähän eri näköisiä kuin kotona otetuista. Tällä kertaa löysin kauniita sinivalkoisia astioita, joita en ole tainnut kuvissa koskaan käyttääkään.

Juon yleensä korkeintaan muutaman kupin kahvia päivässä. Ei ihan niin paljon kuin suomalaiset juovat keskimäärin, mutta haluankin laadun korvaavan määrän ja kun kahvia juon, kupissa on kunnollista, laadukasta kahvia. Tummapaahtoinen kahvi on makuuni, kuppiin lorautan yleensä vielä tilkan maitoa, mieluiten lämpimänä. Italialaisethan juovat maitokahveja vain ennen puoltapäivää, se mielletään aamujuomiksi. Suomessa voi tehdä asiat kuitenkin hieman toisin ja menenkin makuni mukaan; metsässä mustana, kahvipöydässä maidon kera. Vahva, syvän makuinen Pausa maistui hyvin myös maitokahvina. Kahvipaussi kestikin toista tuntia pöydässä istuen ja jutellen. Ei ollut kiire mihinkään.

Leivon harvemmin makeaa, mutta nyt innostuin leipomaan  iltapäiväkahvin seuraksi kahvikakun, koristelin sen vadelmilla ja granaattiomenan siemenin. Resepti seuraa myöhemmin.

Miten te juotte kahvinne, maidolla vai ilman? Sokerista olen koittanut luopua ja kermaa kai harva enää kahviinsa lorauttaakaan -vai lorauttaako?



My mother in love has lots of beautiful old china. I often go trough her cupboards to find the most beautiful vintage dishes for my food photos.

I did set pretty blue and white cups for afternoon coffee and even baked a cake. In the afternoon I added some warm milk in my coffee, that's how I usually drink it. Italians drink coffee with milk only in the morning, it's considered there as a morning/breakfast bewerage, but here in Finland I can do things my own way. Pausa's dark roast and deep flavor blended beautifully with milk.






14 kommenttia :

  1. Kahviin laitan maitoa ja spkeria. Maitoa täytyy ainakin olla. Upwita kuvia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maito onkin useimmiten must, paitsi retkillä.

      Poista
  2. Voi ihanaa Tarmoa♥ Teidän pitää vielä opettaa se etsimään suppilovahveroita kuten kaverini koira tekee aina metsäretkillä. Itsekin poimin viime vuonna vielä suppiksia marraskuussa mutta nyt tuota lunta tuntuu riittävän!

    Itse juon kahvini aina maidolla toki espresson mustana. Sokeria en ole koskaan laittanut kahviin enkä teehenkään. Isoäiti tapasi sanoa, että "musta kahvi kaunistaa" mutta silti pidän enemmän maitoisesta kahvista. Isoäiti joi itse kahvinsa mustana ja siksi hän oli halunnut muuttaa vanhan sananlaskun "kylmä kahvi kaunistaa" itselleen sopivaksi. Olen itsekin tässä viikon verran testaillut tätä Meiran Segafredo Pausaa ja pidän. Tummapaahtoiset kahvit ovat enemmän omaan makuuni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarmo osasi hienosti olla mallipoikana, hän osallistui innolla kuvauksiin pienellä namupalkalla. Suppiksien etsijäksi Tarmosta ei taida olla, metsässä on kivsmpi rymistellä kuin etsiä.

      Poista
  3. Ihanat kuvat Lumo ja tuo Pausa on hyvää kahvia. Mukavaa talvipäivää <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pausasta tuli ihan suosikkikahvejani, tätä täytyy hankkia töihinkin.

      Poista
  4. Oi, miten ihania kuvia ja tunnelmia ��
    Metsä- ja sieniretkellä kahvi maistuu.
    Ja tuo anoppilan kahvipöytä herkkuineen ja kauniine astioineen on kyllä niin kutsuva!
    Segafredon Pausan tiedän. Ihanaa kahvia!
    Iloa ja valoa päivääsi 💛

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidän tummapaahtoisesta kahvista, Pausa iskee suoraan makuhermooni.Anoppilassa katetaan aina kauniisti, nytkin kaivelimme kaapeisra anopin kanssa hartaudella kuviin sopivia kuppeja. Valinnanvaraa oli.

      Poista
  5. Kahvihetki Tarmon kanssa, söpöä.

    VastaaPoista
  6. Onpas kauniit kuvat ja hei voi vitsi mitkä astiat <3
    Joskus on ihanaa vaan olla ja rentoutua, ei kiirettä minnekään, niitäkin päiviä tarvitaan.

    Kivaaa viikkoa !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viikot ovat usein niin hektisiä, että mieluusti pyhitän viikonloput rauhalliseen oleskeluun.

      Poista
  7. Pausa ei maistu (palaneeksi paahdettua), mutta kuvan Lidellin herkku "pikkusukut" sitä vastoin kyllä. Hassua, että joku vielä kaataisi kahvin keitettynä toimistamiseen entisen ajan kahvinkaatajaan ja käyttäisi vielä nykyään kermakkoa ja sokerinastiaa. Omaan useamman kahvikannun, kaatimen ja sokerikon (myös hopeisina)ja koen ettei niillä ole enää tilausta tänä päivänä - olkoonkin, että asutan vanhaa 1860-luvulla rakennettua taloa/kartanoa -toimii toki kuvissa, ei nykykäytännössä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle tumma paahto maistuu vaalea paremmin, mutta makuja on monia ja kaikille löytyy omat lempparinsa. Anoppilassa katetaan oikeasti aina kauniisti, ei vain näihin kuviin. Yleensä kahvi käydään kaatamassa kuppiin kahvinkeittimen luona, mutta pöytään maito tuodaan kannussa ja ruoat kauniissa astioissa. Katan itsekin kauniisti, se on osa ruokanautintoa.

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa kovasti. Your comment makes me happy.