Upea illallinen Tallinnassa | A great dinner in Tallinn, Estonia

 

Sain blogin kautta kutsun tulla Tallinnaan tutustumaan ravintola Riben uusittuun ruokalistaan. Suuntasimme lauantaina Siipan kanssa ensin kiertelemään kaupungilla ja päivän lopuksi illastamaan Ribeen vanhankaupungin Vene-kadulle
`
Vuonna 2007 perustettu Ribe äänestetty ollut useana vuonna Viron parhaiden ravintoloiden joukkoon ja illan aikana saimme kuulla, että se on nyt myös arvostetussa 16.11. julkaistavassa White Guidessa. Englanninkielinen White Guide Nordic esittelee 300 parasta pohjoismaista ravintolaa Ruotsista, Islannista, Norjasta, Suomesta ja Tanskasta. Viron parhaita ravintoloita listataan White Guideen tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

Ravintolassa on nyt uusi keittiömestari, slovekialainen Nomassakin työskennellyt Radoslav Mitro, jota kävimme myös tervehtimässä keittiössä. Ribe haluaa entistä enemmän profiloitua korkealaatuisen ruoan ja palvelun ravintolana, mutta rennolla otteella. Nytkin syömässä oli pariskuntien ja isojen seurueiden lisäksi myös muutama suomalainen ja eestiläinen perhe teineineen.

Ravintolan raaka-aineet ovat pääosin kotimaisia sesongin tuotteita. Tarjolla oli viiden ruokalain menu ja yksittäisiä annoksia, mutta päädyimme tilaamaan seitsemän ruokalajin illallisen suositusviineineen läpileikkauksena ravintolan ruoka- ja juomatarjonnasta.

 

I got an invitation to come to Tallinn and test restaurant Ribe's new menu. I and Husband headed to Talinn on Saturday, first touring Tallinn and doing some shopping and then dined at Ribe on Vene street in the old town.

Founded in 2007, Ribe has been voted several years as one of the best restaurants in Estonia and during the evening we learned that it is now also in the prestigious White Guide. The English White Guide Nordic presents the 300 best restaurants in the Nordic countries Sweden, Iceland, Norway, Finland and Denmark. Estonia's best restaurants will be listed on the White Guide first time this year.

The restaurant has a new chef, Slovak Radoslav Mitro, who has been working in Noma.  Ribe wants to profile as a restaurant of high quality food and service, but with a relaxed note. On Saturday night there were couples and large groups, but also a few Finnish and Estonian families with teenage children.

Ribe uses mostly domestic seasonal products in the kitchen. We ended up ordering seven course tasting menu with recommended wines to get a good picture of the menu.

 

 

 

Alkuun joimme lasilliset uutta tuttavuutta, Tribaut Schloesserin samppanjaa.


 Leipä on yleensä ensimmäinen jota asiakkaat maistavat ravintolassa. Hämmästelenkin joskus, kuinka hyvissäkin ravintoloissa leipä saattaa olla valmiina ostettua ja kuivahkoa. Nyt sitä ongelmaa ei kuitenkaan ollut. Sekä tumma pähkinäleipä, että vaaleampi lievästi hapatettu leipä, molemmat ravintolassa itse leivottuja, olivat herkullisia.

Keittiön tervehdyksenä ennen varsinaista alkuruokaa tuli pieni lohiannos.


We started the night with Tribaul Schlocesser Champagne.

I love bread and sometimes wonder why even some high end restaurants serve ready bought, mediocre bread. In Robe both delicious sour dougn and dark nut bread were boths baked in premises.

Kitchen's greeting was a small salmon dish.

 

Ensimmäinen varsinainen ruokalaji oli kevyt, mutta syvän makuinen sieni-consommé


Light, but savory mushroom consommé started the menu.

Kampasimpukan mieto mehevyys  ja pekonin rasvainen suolaisuus muodostivat herkullisen makuparin. Kampasimpukan kanssa joimme italialaista Soavea.

 

Juicy, tender scallop and crispy, salty bacon are a match made in heaven.

Hirvenlihatartarin parina oli nyt niin trendikästä jäkälää. Jäkälää oli myös pari viikkoa sitten Suomen kokkimaajoukkueen valmistamalla illallisella. Silloin jäkälä tarjoiltiin annoksen päällä sellaisenaan, Ribessä jäkälä oli suolattu ja se olikin näin valmistettuna maukkaampaa, rapsakka jäkälä maistui pehmeän hirvenlihan kumppanina. Instagram-kommenttien mukaan jäkälää on tarjoiltu viime aikoina myös muuallakin. Annoksen kanssa maistui Nebbiolo d'Alba.



Lichen seems to be trendy now in the modern Nordic cuisine. Here it was served with moose tartar. Few weeks back I had lichen on a dish prepared by the Finnish culinary team. Salt gave crispy lichen the needed kick, so Ribe won over the culinary team in this ingredient.

Seuraavassa annoksessa oli sekä raikasta varsi- että muhevampaa juuriselleriä.


Next dish was a combination of fresh celery and robust celeriac.

Jäniseläinten ystävänä tämä annos herätti minussa ristiriitaisia tunteita. Voimakkaasti riistanmakuinen, juuri oikein paistettu annos oli kyllä herkullinen, kunhan vain suljin ajatuksistani pihallammekin loikkivat pupuset... Toisaalta lihansyöjän täytyy kyllä ymmärtää mistä se liha tulee ja riistakin on monesti eettisempi valinta kuin kasvatettu eläin.


I am a friend of bunnies, so my heart skipped slighty a beat when a dish of hare was placed in front of me. Meat was tender and tasty, though.

Jälkiruokia oli kaksi; Fenkoli ja yrtit-jälkkärissä oli tilliä, joka ei ole kovin tavanomainen jälkiruoan maustajana. Kevyesti makeassa emulsiomaisessa jälkiruoassa fenkoli, tilli ja karpalo toimivat kuitenkin kauniisti yhdessä.


We got two desserts. Fennel and herbs dessert had an unusual combination for a dessert; dill and fennel. Sounds even a bit weird but they worked beautifully together with cranberries.

Aterian päätti mustaherukkamousse. Annoksessa oli myös punajuurta, josta en yleensä välitä. Nyt tämä syksyn raaka-aine kuitenkin komppasi herkullisesti moussea ja marenkia.

 

 

59 euron seitsemän ruokalajin menu antaa erinomaisen vastineen rahalle; annokset olivat huolella laadukkaista raaka-aineista valmistettuja,  tasapainoisia ja innovatiivisia sortumatta kuitenkaan  liialliseen kikkailuun. Esteetikolle annosten kaunis ulkonäkö toi myös mielihyvää. Ravintolan sisustus oli tyylikäs ja ravintolan tunnelma oli mukavan rauhallinen olematta kuitenkaan pönöttävä. 

Kutsuttu vieras saa usein toki erityistä huomiota, mutta seurailimme tarjoilijoiden työskentelyä muissakin pöydissä. Palvelu oli ystävällistä, välillä jopa huomaamattoman sulavaa, mutta silti huomaavaista ja sujuvaa alusta loppuun.

 

Onnistunut ravintolakokemus on monen tekijän summa. Monta kertaa olen todennut, että vaikka pidänkin itseäni ruokaihmisenä, vähän myöhemmin en enää muista mitä kaikkea olen syönyt. Muistan oliko ruoka hyvää ja onnistuneimmat annoksetkin, mutta pääasiassa fiilis ja palvelu ovat ne, jotka ravintolasta jäävät päällimmäisenä mieleen ja tuovat minut syömään toistekin. Ribeen  palaan mielelläni uudestaankin.

 

 

Black currant mousse ended the dinner. There was also beetroot in the dessert. Normally I am not fond of beetroot, but here it was delicious wit merengue and mousse.

 

59 EUR menu has a very good price quality ratio; dishes were balanced and carefully planned and made with quality ingredients, innovative but not too overworked. Interior was stylish and atmosphere calm, but not stiff.

 

Invited guest of course get special attention, but we followed the waiters' work on other tables as well. Service was friendly and subtle from the start to the end of the dinner.

 

 

A good dining experience is a combination of many things. Many times I have told, that even though I am very fond of food, later on I often cannot remember than some of the dishes. I recall that food was good, but the ambiance and service are the main factors I can remember for years and what keeps me coming back. I am sure I'll return to Ribe also in the future.

 

 

Illallisen tarjosi Ravintola Ribe

Dinner provided by restaurant Ribe

Myöhästyminen illan viimeisestä laivasta | Missing the last ship home

Paikallisbussiin aina juoksen,mutta lentokentällä ja satamassa olen aina ajoissa. Paitsi lauantaina. olimme viettäneet kivan päivän Telliskivellä, vanhassa kaupungissa ja pikku joululahjaostoksia tehden. Kaupungilla kiertelyn jälkeen llastimme ravintola Ribessa vanhassa kaupungissa (postausta tulossa myöhemmin). Nautimme Riben illallisesta niin perusteellisesti, että lähdimme satamaa kohden myöhässä. Mielestäni satamaan oli hieman lyhyempi matka ja matkalla vielä ajattelin että olemme nousemassa laivaan viimeistään parikymmentä minuutti - varttia ennen laivan lähtöä, joka on ennen riittänyt. Nyt aikaraja onkin 20 min ja olimme 14 min ennen laivan lähtöä portilla. Vastassa oli tukka "ei" vaikka laiva oli laiturissa vielä 10 min.

Seuraavana päivänä oli sovittua menoa Helsingissä, eikä yösijasta Tallinnassa ollu tietoakaan. Paniikkia ei kuitenkaan tullut. Siippa meni vaihtamaan pikku lisämaksua vastaan paluulippumme sunnuntaiaamun laivaan ja minä otin onneksi mukaan ottamani tabletin esiin.  Hintavertailusivujen kautta löytyi onneksi kahden hengen huone lähistön ihan mukavasta hotellista jossa olen joskus työmatkoillakin yöpynyt. Noin 35 min myöhemmin olimme jo kaupan  kautta hotellissa. Hinta oli viime hetken varaajalle onneksi kohtuullinen 43 €/2hh. Halvemmallakin olisi löytynyt yösija, mutta hostellin makuusaleihin emme sentään suunnanneet.

Hetken harmitti, nyt jo naurattaa. Kokemus tämäkin, seuraavalla kerralla olen taatusti ajoissa satamassa.


I am usually well on time at airports and harbours. Excepth on Saturday. I and Husband had spent a fun day in Tallinn, walking and shopping. In the evening we had long dinner, too long actually as we missed the last ship back to Helsinki by six minutes. Boat was still docked, but boarding time had ended.

Instead of panicking, we changed the tickets to early morning ferry next mornng and found a cheap, but cheerful hotel nearby. 35 min later we had shopped for toothpaste and toothbrushes and were in the hotel.

For few minutes I was really annoyyed, but now, back home, I am already laughing.

Työmatkalla Tallinnassa | A business trip to Tallinn

 

Tiistain ja keskiviikon vietin Tallinnassa. Yleensä ajan asiakkaan luota toiselle, mutta tällä kertaa päätimmekin tehdä hotellisviitistä tukikohdan, johon kutsuimme asiakkaita. Konsepti toimikin mukavasti ja säästi paljon aikaa kun ei tarvinnut siirtyä paikasta toiseen. Työnantaja asui tavallisessa huoneessa, minä sain sviitin, olohuoneeni tosin "uhrasin" työlle. Se olikin niin täynnä tavaraa, ettei blogikelpoisia kuvia voinut ottaa.

 

Eniten nautin valtaisasta kylpyhuoneesta, joka oli noin viisi kertaa suurempi kuin kotonamme viisikymmentäluvun talossa. Kylpyhuoneessa oli myös valaistu, suurentava peili. Se oli kyllä näppärä hajakarvoja nyppiessä kulmakarvojen tienoilta, mutta omat aamukasvot moninkertaiseksesi suurennettuna eivät ole ihan imartelevin näky aamutuimaan...

Siippa saapui tiistaina iltalaivalla seurakseni. Hän hoiteli omia asioitaan keskiviikkona minun työskennellessäni, mutta muutaman hetken ehdimme viettää kaupungillakin.

 

Tuesday and Wednesday I spent in Tallinn, Estonia meeting customers. Normally I drive from customer to customer, but this time we invited them to meet us in the hotel suite.

 

I slept overnight in the suite whole my employer took a normal room. Husband came over in the evening. He had some matters to take care of on Wednesdy while I worked, but we gottom spend some moments together in the city.

 

 

 

Hotelliaamiaisella meni hiukan överiksi, koetin saada jugurttikulhoon mahtumaan kaikki mahdolliset lisukkeet.

 

I got a bit crazy on hotel breakfast, trying to fill my smoothie bowl basically with every topping they had...

 

 





Aamulla ennen ensimmäistä asiakastapaamista kipaisin Viru-kadun kukkakioskeille ostamaan kukkia siltä varalta, etten ehtisi iltapäivällä.

 

I had a short moment between breakfast and firs appointment, so I ran to buy some flowers from tehj nearby vendors.

 

 

 

 

 

Tallinnan Rotermanni-kortteleissa on vielä vanhoja, huonokuntoisia talonrankoja, mutta myös modernia arkkitehtuuria ja iso vanhojen talojen restaurointityömaa. Muistelin aamiaisella, kuinka joskus aiemmin parkkeerasin hotellin paikalla olleelle parkkipaikalle, joka käytännössä oli kuoppainen tontti, jonka kulmassa oli pieni koppi. Kopissa istui vanha täti, joka rahasti pysäköinnistä muutaman kroonin tunnilta. Nyt keskustan entiset joutomaat ja mummot huiveissaan ovat muisto vain.

 



 

Rotermanni quarter is a mix of old and contemporary architecture. Some old buidings are still in the original run down form, but there is a big construction work going on.

 

 



 

 



Vielä ennen laivan lähtöä ehdin Siipan kanssa nopealle, aikaiselle päivälliselle vanhaan makasiiniin rakennettuun Platz-ravintolaan. Wokkinikin oli hyvä, mutta Siipan porsaankyljys oli todella erinomainen!

 

Työntekoa jatkoin vielä laivallakin, mutta oli mukavaa, että työmatkasta ehti saada irti muutamia hetkiä omaa aikaakin.

 

 



Before heading to harbor I and Husband had a late lunch at restaurant Platz. My wok was good, but the pork chop Husband ordered was excellent!



Kolme ravintolaa + tori Tallinnassa | Three restaurants and a food market in Tallinn

 

 

 

 

 

 

 

Palataanpa Tallinnan heinä-elokuun tunnelmiin. Kävin kaupungissa sekä päivän lomareissulla, että työmatkalla.

Lomareissulle lähdimme ensimmäisellä aamulaivalla ilman aamiaista. Heti ensimmäiseksi Tallinnaan saavuttuamme suuntasimme Kalasadaman Kohvik Klausiin. Mutkattomassa kahvila-ravintolassa vanhan Linnasataman kupeessa olen muutaman kerran käynyt työmatkoilla, kun aikaa ruokailuun ollut vähän.

Klaus oli kokenut pientä muutosta sitten viime vierailun. Listalta löytyi parikin hyvää aamiaisannosta. Siipan siskon tyttö otti rahkaohukaisia, me aikuiset söimme jugurttia ja granolaa, mutta saimme maistella myös palat runsaasta ohukaisannoksesta. Kaikki oli todella herkullista ja henkilökunta aidosti ilahtuntutta, kun kilvan kehuimme annoksiamme.
 

 

 

 Let's go back to Tallinn, Estonia. In July and August I visited there both for pleasure and business.

 

Fort our vacation trip we left without breakfast, so we headed to Kohvik Klaus right from the harbor.

Casual restaurant Klaus had changed a bit since my last visit. There were few good breakfast options in the list. We adults ate yogurt with granola, Husband's niece ate quark pancakes.  Prettily displayed and delicious. Staff seemed very pleased when we praised our dishesl.

 

  

F-hoone on varmasti monelle suomalaisellekin Tallinnan kävijälle tuttu. Olen itsekin ollut siellä muutaman kerran.

Telliskiven rouhean kuluneisiin teollisuusrakennuksiin on avattu useita ravintoloita, joista F-Hoone näyttää olevan selvästi suosituin.

Tarjoilijamme varoitti meitä jopa tunnin odotusajasta, mutta puolen tunnin päästä saimme annokset. Ruokaa odotellessa siemailimme kuohuvaa auringonpaisteessa eikä puolisen tuntia tuntunut lainkaan pitkältä ajalta

 

Listalla on paljon vegevaihtoehtoja, mutta myös vaikkapa burgeria löytyy. Annoksemme olivat varin kohtuuhintaisia ja raikkaita.

 

 

F-hoone is very popular also among Finnish tourists. Restaurant is located in rOugh industrial area in Telliskivi, a walk or short tram ride away from old town.

 

Our waiter warded us about a long wait, buthalf an hour sitting in the sun sipping Champagne didn't feel long at all. There are many vegetarian optionsin the menu, but also burgers etc. Everything was fresh and delicious.

Pari viikkoa lomapäivän reissun jälkeen kävin Tallinnassa työmatkalla. Asiakastapaamisten jälkeen jäikin hieman aikaa, joten ajoin keskustan toiselta puolelta Telliskivelle. Tallinna on pieni kaupunki., joten ajomatkaan ei tainnut mennä kuin kymmenen minuuttia.

Jos olet autolla liikenteessä, Telliskivellä on hyvin parkkipaikkoja. Parkkilippu kannata ostaa, parkkivalvonta on todella ahkeraa ja parkkisakot parkkeeraamisen hintaan verrattuna huomattavan kalliit. Kokemusta on, kerran sakko oli kirjoitettu jo kaksi minuuttia ajan loppumisesta.

F-hooneen terassi oli aivan täynnä ja mieli teki kokeilla jotain muuta ravintolaa, joten menin kadun toiselle puolelle pieneen Bistro baar Kukekeen. Terassi tien varressa ei ollut kovin houkutteleva, joten menin sisälle, siellä olikin paljon viihtyisämpää. Ruokaa odotellessa selailin omistajan, TV-kokki Anni Arron ruoka/matkakirjaa.

Syömäni kylmä kanasalaatti oli hyvää, mutta ei ihan unohtumatonta. Sellainen perushyvä annos. Ruoan kanssa join alkoholittoman, raikkaan Borjomi-mineraalivesicocktailin, jossa oli tyrniä, limeä ja karhunvatukkaa. Annokseen kuluvan leipäpalan lisäksi kävin leikkaamassa leipäpöydästä viipaleen herkullista tummaa leipää.

 

 

Few weeks after the vacation day in Tallinn, I returned there for a business trip.

 

I had some time after my last appointment, so I headed to Telliskivi before going to the harbor.

 

F-hoone's terrace was full and I also wanted to try some plave new to me, so I crossed hte street and went to Bistro baar Kukeke.

 

Little restaurant owned by TV chef Anni Arro wad cozy. My chicken salad was good, but not really unforegttable. The most innovative part of lunch was a mocktail made of sea buckthorn, lime and blackberries.

 

 

 

 

 

 

 

 

Vanhasta kaupungista kävelee helposti Telliskivelle. Rautatieaseman ja Telliskiven välissä on tori, josta kävimme lomapäivänä ostamassa mm. marjoja, härkäpapuja ja tuoretta valkosipulia. Valikoima oli muuten laajempi kuin Helsingin kauppatorilla.

 

It's a short walk from the old town to Telliskivi. Between the railway station and Telliskivi there is an outdoor food market. Selection was wider than in Helsinki market.