Ei tulisi muotibloggaajaa | Not a fashion blogger

 

 

 

 

Sain hienon idean; käydään sunnuntaibrunssin jälkeen ottamassa pari kuvaa blogijuttua varten kaupungilla idealla "matkalla pikkujouluihin".

 

500 kuvaa myöhemmin (sarjakuvaus päällä) olen oppinut muutaman asian jotka muotibloggaajat varmaan jo tietävätkin; ei tarvitse juosta, vaikka haluaa kuviin vetäviä askelia, tuulenpuuskassa hiukset lennähtävät kasvoille, nollakelissä vuorittomalla takilla tulee kylmä, avokkaiden pohjat ovat jäisillä kaduilla liukkaat, korot jäävät nupukivien väliin ja on vaikea hymyillä luontevasti kun paleltaa.

 

Kun yrittää vieraan talon ovenkahvassa roikkuessaan näyttää siltä, että katsoo ylös kyläilypaikan ikkunaan näyttääkin siltä että pelkää jotain putoavan päähän. Aina kun seisot oven edessä, sieltä tulee joku ja kaupungin hiljaisimmat kadut ovat yllättäen kansoitettuja. Keskellä katua kävellessä on jäädä auton alle ja jalkakäytävällä joku aina taustalla kantaa lähikaupan riemunkirjavia muovikasseja tai harjaa verkkareissa autoa lumesta.

 

Kun kuva on lopulta muuten hyvä, huomaa, että kädessä oleva laatikko on väärin päin. Mutta ehkä muutama blogikelpoinen kuvakin tuli ja vietin ihan hauskan, joskin kylmän parituntisen Siipan kanssa. Mutta ei minusta muotibloggaajaa tulisi. Sen totesin jo edellisellä poseerauskerralla.

P.S. Joskus taas pärjää yhdelläkin kuvalla.


Vielä linkki näissä kuvissa näkyvään lahjapakkaukseen liittyen.

Ken on joulun kaunein? Äänestä joulun kauneinta lahjapakkausta ja osallistu 500€ matkalahjakortin arvontaan.

 

 



I got a great idea; why don't take some photos of me "on my way to a Christmas party".

 

500 photos later I had learned some facts propably familiar to fashion bloggers. You don't need to run if you want to take long steps, hair gets messy in windy weather, unlined coat is not enough for weather under 0 C, soles of pumps are slippery on icy streets, heels get stuck between stones on paved streets and it's difficult to have a natural smile when ou're freezing.

 

There is always someone on the background on walkway and if you're walking on the middle of the street, thre is always danger to hit by a car. If you want to have a door as a background, someone surely will step out of the door. Finally of you get a good shot with acceptable expression, good har and no one on the background, the box you carry is upside down.

 

In any case we had fun and got few usable shots. But I'd never make a fashion blogger. Npted that already the last time.

P.S. Sometimes one photo is enough.

Myöhästyminen illan viimeisestä laivasta | Missing the last ship home

Paikallisbussiin aina juoksen,mutta lentokentällä ja satamassa olen aina ajoissa. Paitsi lauantaina. olimme viettäneet kivan päivän Telliskivellä, vanhassa kaupungissa ja pikku joululahjaostoksia tehden. Kaupungilla kiertelyn jälkeen llastimme ravintola Ribessa vanhassa kaupungissa (postausta tulossa myöhemmin). Nautimme Riben illallisesta niin perusteellisesti, että lähdimme satamaa kohden myöhässä. Mielestäni satamaan oli hieman lyhyempi matka ja matkalla vielä ajattelin että olemme nousemassa laivaan viimeistään parikymmentä minuutti - varttia ennen laivan lähtöä, joka on ennen riittänyt. Nyt aikaraja onkin 20 min ja olimme 14 min ennen laivan lähtöä portilla. Vastassa oli tukka "ei" vaikka laiva oli laiturissa vielä 10 min.

Seuraavana päivänä oli sovittua menoa Helsingissä, eikä yösijasta Tallinnassa ollu tietoakaan. Paniikkia ei kuitenkaan tullut. Siippa meni vaihtamaan pikku lisämaksua vastaan paluulippumme sunnuntaiaamun laivaan ja minä otin onneksi mukaan ottamani tabletin esiin.  Hintavertailusivujen kautta löytyi onneksi kahden hengen huone lähistön ihan mukavasta hotellista jossa olen joskus työmatkoillakin yöpynyt. Noin 35 min myöhemmin olimme jo kaupan  kautta hotellissa. Hinta oli viime hetken varaajalle onneksi kohtuullinen 43 €/2hh. Halvemmallakin olisi löytynyt yösija, mutta hostellin makuusaleihin emme sentään suunnanneet.

Hetken harmitti, nyt jo naurattaa. Kokemus tämäkin, seuraavalla kerralla olen taatusti ajoissa satamassa.


I am usually well on time at airports and harbours. Excepth on Saturday. I and Husband had spent a fun day in Tallinn, walking and shopping. In the evening we had long dinner, too long actually as we missed the last ship back to Helsinki by six minutes. Boat was still docked, but boarding time had ended.

Instead of panicking, we changed the tickets to early morning ferry next mornng and found a cheap, but cheerful hotel nearby. 35 min later we had shopped for toothpaste and toothbrushes and were in the hotel.

For few minutes I was really annoyyed, but now, back home, I am already laughing.

Viikon vinkit | Tips for this week

 

Monessa blogissa on säännöllisesti viikon parhaita paloja, viikonloppuvinkkejä ja sunnuntain suosituksia (tai jotain sinne päin). Ei tästä ihan säännöllistä "palstaa" blogiin tule, mutta tällä viikolla voisi vaikka vinkata näistä;

There are in regular bases The best of the week, Friday advices, Sunday supers etc.in many blogs. I don't promise to release my best tips every week, but here are few tips for this week.

 

 

´

Viikon paras vinkki; kaunis kattaus

 

Viikon paras vinkki on kattaa kaunis, maittava aamiainen arkenakin. Päivä lähtee ihan toisella tavalla käyntiin kuin hotkaisemalla jotain mautonta muovikiposta. Tuorepuuroa on helppo tehdä edellisenä iltana valmiiksi ja ottaa aamulla valmis annos jääkaapista aamulla. Kauniisti kattamisesta kirjoitti äskettäin myös 40+ -blogikollegani Scarlet.

 

Beautiful table setting

Set the table beautifully and eat a tasty breakfast also on weekdays. It gives much better start for the day than eating fast something not so tasty from the original container. Overnight oats is my bullet proof breakfast; easy to make ready in the evening, flavor combinations can be changed everytime, it's filling and tasty.

 

 

 

 

 

 

Viikon menovinkki; gourmetillallinen huipputaiteen keskellä

 

Muru on yhteistyössä Galerie Forsblomin kanssa kehittänyt pikkujoulukauden (11.-23.11. ja 29.11.-18.12.) White Christmas-illalliset, joissa ensin on galleriakierros ja sitten upea illallinen gallerian taiteen keskellä. Erilainen vaihtoehto perinteisille ravintolapikkujouluille.

 Murun Samuil Angelovin ja Timo Linnamäen kertoilivat muutama päivä sitten taustatarinoita jouluillallisen synnystä sekä maistattivat muutamia herkullisia makupaloja White Christmas-menusta. Galleria on toimistoni lähellä, herkkupalat olivat hyvää vaihtelua työpöydän ääressä nautituille pikaisille lounaille.

 

Samalla tapasin Forsblomilla viime viikolla alkaneen Bubbles-näyttelyn taiteilijan Jiri Georg Dokoupilin. Hän kertoi lumoavien, mystisten saippuakuplamaalauksiensa syntyhistoriaa. Täytyy käydä katsomassa näyttely paremmalla ajalla vielä uudestaankin.

There is an unusual dining experiece coming to Helsinki for Christmas season.

Muru restaurant will have White Christmas pop up restaurant at Galerie Forsblom 11.-23.11. and 29.11.-18.12. Evenings will start with galerie tour and continue with dinner.

I visited the press last week to taste selected bites from the menu. At the same time I met Jiri Georg Dokoupil, who opened his Bubbles soap bubbles painting exhibition the same night. His mezmerising paintings remind of  primitive marine creatures. I have to take Husband with me and go to see the exhibiton once more.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viikon terveellisin vinkki

 

Viikon raikkain ja terveellisin keittokirja on Karita Tykän Lautasellinen kauneutta*. Kirjassa on herkullisten sokerittomien, ilmain valkoisia jauhoja valmistettujen, maidottomien reseptien lisäksi myös vinkkejä kauneuteen ja hyvinvointiin. Raakatiramisu -tai raakamisu, jolla nimellä resepti oli vahingossa mennä painoon - oli suussa sulavaa ja pääsee varmasti meillä kotikeittiössäkin testiin.

Onko teillä jotain hyviä vinkkejä tälle viikolle/kuulle?

The healthiest tip of the week

The healthiest tips of the week come from Karita Tykkä, Finnish model and cookbook autor. She has just elease her third book "Beauty on the plate", but sorry, available only in Finnish.

 

 

 

Viikon muistutus

 

Tämäkin liittyy terveyteen; marraskuu on Movember. Viiksikampanjalla muistutellaan eturauhassyövästä, samoin kuin roosalla nauhalla halutaan nostattaa tietoisuutta rintasyövästä. Mikäli blogin lukijoissa on keski-ikäisiä miehiä, muistattehan että PSA-arvot on helppo tarkistaa yksinkertaisella verikokeella.

 

Reminder of the week

 This is also health related tip. It's Movember. Moustache campaign reminds of prostate cancer, same way as the pink ribbon campaing rises breast cancer awarness. If there are middle aged men on the other side of the screen, pls remembert that there is a simple blood test for PSA screening.

 

 

 

Viikon vuodenaikavinkki - joulu tulee, oletko valmistautunut?

Viikon vuodenaikavinkki on kaikesta Odotan marraskuun loppuun-uhosta huolimatta antaa periksi ja alkaa varovaisesti valmistautua jouluun. Vielä ei tarvitse koristella, juoda litrakaupalla glögiä tai soittaa joululaulua, valmistelun voi aloittaa vaikka paketti- ja joulukorttien tekemisellä. Aion taas tehdä valokuvakirjoja (teen mm. Siipalle joka jouluksi kuluneen vuoden matkoista valokuvakirjat) niitäkin voisi alkaa kasaamaan. Se ei edes ole vielä liian jouluista puuhaa, mutta kuitenkin aikaa vievää hommaa, jonka voisi tehdä alta pois marraskuulla. Mainoksista päätellen valokuvakirjoja voi tehdä muutamassa minuutissa, mutta minulla menee aina iltakausia kuvien valitsemisessa, kirjan sivuille järjestelemisessä ja rajauksissa.

 

Onko sinulla joitain hyvä, ajankohtaisia vinkkejä? Kuulisiin niistä mielelläni.
 

Seasonal tip of the week - Christmas is coming  are you ready?

Despite my decision to start to think about Christmas only end November I have already started to prepare for Christms. Not in full force yet, but I have started to make gift tags and will soon make some photo books for gifts. I always give Husband photo books every Christmas of our travels during the year. It takes me several nights to go trough thousands of photos and to group them in the book.

 

  Do you have some good tips for this week or month?

 

*kirja saatu testiin blogin kautta
 

 

 

 

Poseeraamisen vaikeus | Hard to pose



Lähdimme viikonloppuna Siipan kanssa kävelylle ja tarkoitus oli samalla ottaa minusta pari kuvaa.

 Marraskuun ensimmäinen toikin jo aika syksyisen kelin, vaikka kovin kylmä ei vielä olekaan. Vetäisin kevytuntuvatakin ja kashmirkaulahuivin päälle ja jalkaan uudet Helly Hansenin saappaat*.Viime talven pärjäsin kahta kylmintä viikkoa lukuun ottamatta kevytuntsikalla, enkä sen kylmempää talvea toivo tänäkään vuonna. Näillä saappailla pärjään kyllä talven läpi, niissä on lämmin vuori kylmemmillekin pakkasille ja pitävä pohja erityisesti inhoamilleni liukkaille keleille.

Kohta kolmisenkymmentä vuotta sitten liukastuin pahasti; polvi leikattiin ja vietin kaksi kuukautta nilkasta nivuseen ulottuvassa kipsissä. Polvi saatiin kuntoon mutta muistoksi jäi turvonnut polvi ja 20 cm pitkä leikkausarpi. Onnettomuuden jälkeen olenkin ollut tarkka jalkineiden pitävyydestä talvikeleillä.

Päädyn itse aika harvoin kuviin, yleensä kukaan muu ei kanna kameraa mukanaan kun kaikki tietävät minulla kuitenkin olevan kamera aina mukana. Muistakin tykkään ottaa "salakuvia", tilannekuvia joissa kuvattavat ovat rentoja, kun eivät tiedä olevansa kuvauskohteena. Kuvien perusteella mieheni voisi luulla olevan sinkku, hänestä on paljon enemmän kuvia kuin minusta.

Sitten kun joku muu ottaa kuvia minusta, olen aina jotenkin vaivaantunut ja ilmeeni ovat outoja, jännittyneitä "poseerausilmeitä". Yksi lempikuvista itsestäni on kuva, jossa istun eräällä matkalla veneen pohjalla, hiukset sotkussa, ilman meikkiä ja huolettomasti nauraen. Kuva olikin otettu niin, etten tajunnut olevani kuvattavana. Blogissa olevat kuvat ovat lähinnä itse ottamiani kuvia peilin kautta tai itselaukaisimella. 

Nyt otettiin nelisenkymmentä kuvaa lähimetsässä. Jonkun ihan mukiinmenevän kelpuutinkin niistä, sellaisia, joissa ilmeet tai asennot eivät olleet liian outoja. Näistäkin mieleisin on tuo viimeinen, jossa näytän puuhailevan omiani, enkä katso suoraan kameraan. Vähän vakavalta kyllä näytän.

Osaatteko te olla rentona kuvissa?

*saappaat saatu blogin kautta

On first of  Novemberthere was more autumn in the air than in sunny October. I am hoping for mild winter, so I can go trough he winter in my light weight down coats. At least I now have warm winter boots with sturdy soles. I fell badly nearly thirty years ago, had my knee operated and had a long cast for two months. After that I have been very careful on slippery weathers and good sole is always one of the key factors when I choose winter boots.

On weekend I wanted Husband to take some photos of me. I rarely end in photos as I am the one photographing. And if someone photographs me, I have weird expressions on my face... This time Husband took about forty photos of me, in about handful I looked quite ok.

Do you like to be photographed?

*boots received trough blog

Juhlaviikonloppu | Party weekend

Viime viikonloppu oli yhtä juhlaa ja hyvää ruokaa: Nauratti hieman kuvia keatsellessa, olin joka paikassa miltei yksinomaan kuvannut ruokia.

Perjatnaina menimme Siipan kanssa Forumin kutsuvierasiltaan ja kiertelimem kauppakseksuksen eri ravintoloiden ruokapisteillä. Muutamia ostoksiakin tuli tehtyä, sukkahousuja varalta seuraavan päivän juhliin ja Siippa tilasi itselleen uudet silmälasit lähinäkemistä varten, vaihtoehtona olisi ollut pidemmät kädet...

I attended several parties on weekend. I seemed to concentrate on food photographing in each party.

On Friday I attended a VIP evening at a local mall. Lots of food and some shopping. I settled to few pairs of stockings, but Husband bought new glasses. We left early as there was a big blogger day on Saturday.

Lauantaina menimme Marjon kanssa Indidaysin blogger's inspiration-päivään. Maukkaat makupalat ja etenkin muiden bloggaajakollegoiden tapaaminen olivat päivän parasta antia. Olin ajastellut olevani tialisuudessa ehkä tunnin , mutta rupatellessa menikin miltei kolme tuntia. Iltajuhlista ei ole yhtään kuvaa, lukuunottamatta "hyvälaatuista valvontanauhakuvaa"-tyyppistä instakuvaa, jonka nappasin kotoa lähtiessä. Monta tuttua bloggaajaa jäi tungoksessa näkemättä, mutta ilta oli hauska. Istuimme mm. Tuiren kanssa rupatellen ja jatkoimme vielä 100 Dogiin yöhodareille. Onnittelut vielä palkituille tätä kautta!

On Saturday I and Marjo attended a blogger day. Tasty finger food and lots of blogger colleagues made ti a great event. There was a blogger award party the same evening, the only photo of the my evening looks is in Instagram

I missed some many bloggers I wanted to meet in the packed crowd, but had a fun evening with

Tuire.

Juhlaviikonloppu päättyi äitini luona syötyyn sunnuntailounaaseen.

Nyt onkin taas paastopäivä ja paluu arkeen!

The party weekend ended at my mother's, where we ahd a Sunday lunch.

Today I am returning to the normal rhythm with a 5:2 fast day.

Bloggaajan poukkoilevat postaukset | Blogger's wide variety

 

 

 

 Joissain lifestyleblogeissa lukijat kuulemma valittelevat kun blogi poukkoilee aiheesta toiseen. Toisaalta itsensä toistaminenkin on pahasta. Sitähän elämä kuitenkin on; tunteita ja tapahtumia laidasta laitaan, välillä tapahtuu paljon, välillä ei ole mitään uutta. Usein kirjoitan pitkään vain ruoasta, joskus taas ihan muista aiheista. 


 kuitenkin huomannut lukijoiden pitävän näistä sekalaisista "viikon varrelta"-postauksista, jotka ovat usein varsin arkisia.

 

Nyt eletään pitkän syksyn ja joulukauden murrosvaihetta. Sää viilenee, mutta luonto tappelee vielä talvea vastaan.

Yöt ovat jo etelässäkin pakkasen puolella ja vaikka lunta ei (onneksi) vielä olekaan, lämpimämpää on täytynyt vetää päälle. Ostin Hullareilta kaakaonruskean kevytuntuvatakin ja aloin miettiä ruskeita saappaita sen pariksi. Onneksi en hankkinut uusia, sillä yht'kkiä mieleeni tuli, vintistä mahdollisesti vielä löytyvät ruskeat saappaat. Ne olivat pari vuotta jäähyllä kun paksut pohkeet olivat liian leveä niille, onneksi en ollut hankkiutunut niistä eroon. Sillä kappas vaan, nythän ne sujahtivat farkkujen päälle ihan sutjakasti. Ja mallikin on klassinen, Saksasta 8-10 v. sitten hankitut saappaat ovat ihan käyttökelpoiset. Kannatti "shoppailla" omassa vintissä!  Rannekellokin pitäisi viedä rannekkeen lyhennykseen. Ranteetkin ovat näemmä hoikistuneet parin vuoden takaiseen.

 

 

In some blogs some readers are complaining tat blogger has too wide variety of topics. On the other hand blog should renew... But that's life; sometimes a lot happens, sometimes life stands still. And this is my life.

Weather is turning colder; I considered shopping for new brown boots. Suddenly I recalled brown boots that still might be in the attic. And there they were; the classic riding boots I bought  to 10 years ago in Munich. For few years they were too narrow to my wide calfs, but hey presto! Now they fit me nicely again!

 

 



 

 Työpaikan sisäpihalla pelargoniat eivät näytä olevan ilmojen kylmenemisestä moksiskaan. Ne ovat kauniissa kukassa ja uutta nuppuakin pukkaa vielä!

Despite colder nights and days & November around the corner geraniums in the court yard of my office are still going strong!

 

 

 

Samaan aikaan toisaalla - ensimmäiset joulukukat ovat tulleet myyntiin; hyasintteja ja amarylliksia on jo kaupan.

But a block away they are already selling Christmas season flowers. 

 

 

Vaikka itse olen ajatellutkin himmailla joulun kanssa vielä vähintään viikkoja, se näkyy jo vahvasti eri puolilla. Kävin Stockan bloggaajaillassa opettelemassa hankalan muotoisten lahjojen pakkaamista ja juomassa kauden ensimmäiset glögit. Sen verran minunkin piti antaa joululle jo nyt periksi!

I will start to raise my Christmas mood only in  about end November. Or at least I try to believe so. Christmas seems to be strongly in the air already... I had to give in a bit when I visited Stockmann department store's blogger night to learn how to pack gifts prettily even though they aren't in square boxes, I also had the first warm glögg of the season.

 

 



 

 Illan päätteeksi kosmetiikkaosaston leidit tulivat tekemään huulimeikkejä. Käytän yleensä varsin nudeja punia, mutta meikkaajat haluavat minulle aina punahuulet. Armanin puna ei onneksi ollut liian rajun näköinen vaan sulautui hieman läpikuultavana mukavasti huulille. Oli muuten hankalaa toisella silmällä tähdätä ja kuvata itseään peilistä ja olla meikattavana samaan aikaan kääntyneenä vähän toiseen suuntaan.

At the end of the night cosmetics department ladies did make lip make ups.I prefer nudes, but they always want ot use reds. This Armani lipstic was nicely transparent, so it did not pop up too much against my pale skin.

 



 Ihastuin näihin meille esiteltyihin glitterikorkkareihin. Korkokin on niin maltillinen, että pystyisin jopa kävelemään noilla. Jotkut sähäkät juhlakengät olisi kiva laittaa vaikka ID-iltajuhliin lauantaina.

Loved these sparkling shoes at Stockmann. I really should buy myself some Cinderella shoes!

 

 

 

 

Keskiviikkoaamuna kurvasin Hietalahden hallin kautta ennen töihin menoa. Ruokabloggari Prisca Leclercin herkullista Tarte Tatin-ruokakirjaa juhlistettiin Le Marche-ravintolassa. Mikä olikaaan herkullisempi päivän aloitus kuin siivu suussa sulavaa tarte tatinia! Lounasta ei sitten tarvittukaan... Ihastuin ensisilmäyksellä kirjassa olleeseen tomaatti- tatinin ohjeeseen. Sitä täytyy kokeilla pikinmiten!

On Wednesday morning I popped in at Finnish food blogger Prisca Leclerc's book launch party. Book is called Tarte Tatin and of course we were served Tarte tatin as well. A sweet start for the day. No need for lunch yesterday.