Maidossa ja sitruunassa haudutettu kananpoika

Maidon ja sitruunan kanssa haudutettu kananpoika? Kuulostaapa omituiselta. Kyseessä oli kuitenkin Jamie Oliverin resepti ja yleensä olen pitänyt hänen ohjeistaan, joten reseptiä oli kokeiltava. Ei kai Jamie julkaisisi huonoja reseptejä? Hieman skeptinen kuitenkin olin, mutta ruoanlaittohan on kokeilua.

Pelko pois... tätä kannattaa tehdä! Tuloksena oli todella pehmeä ja maukas liha sekä rapea nahka - yksi parhaita kanareseptejä, joita olen kokeillut!

Maidossa ja sitruunassa haudutettu kananpoika

1,5 - 1,8 kg kokonainen kananpoika

1-2 tl suolaa

Mustapippuria

2 rkl oliiviöljyä

1/2 kanelitanko

kourallinen tuoretta rosmariinia

1 iso sitruuna

5 valkosipulinkynttä kokonaisena

5 dl maitoa

Kuumenna uuni 190C asteeseen.

Raasta sitruunan kuoresta keltainen osa ja laita sivuun odottamaan, lohko sitruuna ja poista siemenet.

Pese kana vedellä ja kuivaa paperipyyhkeillä.

Hiero kananpoika suolalla pippurilla hyvin joka puolelta

Kuumenna öljy rautapadassa kuumaksi. Käytä mieluiten pataa, johon kana juuri mahtuu tiiviisti. Jos käytät keraamista korkeareunaista uunivuokaa, kuumenna öljy paksupohjaisessa isossa kattilassa ja siirrä kananpoika ruskistamisen jälkeen uunivuokaan.

Ruskista kananpoika joka puolelta hyvin. Ruskistamisen jälkeen nosta kana padasta lautaselle ja täytä sitruunalohkoilla. Kaada ylimääräinen rasva pois tai ime rasva padasta valelijalla (keittiöliikkeistä, näyttää jättimäiseltä pipetiltä).

 Nosta kananpoika takaisin pataan, lisää loput ainekset pataan. Ripottele rosmariini ja sitruuna kanan päälle.

Paista kannella peitettynä (tai foliolla peitettynä, jos käytät kannetonta vuokaa) 40 minuuttia, paista 50 min lisää ilman kantta (yhteensä 1,5 tuntia). Valele nesteellä muutaman kerran kypsymisen aikana.

Anna kananpojan seistä 5 minuuttia ennen kuin nostat sen padasta. Tarjoile siivilöidyn sitruuna-maitokastikkeen kanssa.

Kananpojan kanssa maistuvat sherryviinietikalla maustettu fenkoli-omena-pekaanipähkinäsalaatti ja
uunissa paahdetut puikulaperunat.



Oletko sinä koskaan kokeillut reseptiä, josta sinulla on vähn epäilyksiä etukäteen ja ilahtunutkin kuinka hyvä ruoasta tuli?

Raikkaat kasviskesärullat

Valon määrän lisääntyminen ja paivän venähtäminen yllättää joka kevät. Luonnoksissa on muutamia ruokajuttuja ja reseptejä odottamassa julkaisuaan, mutta joitain viikkoja sitten kuvatut tummasävyiset kuvat tuntuvat nyt niin tunkkaisilta. Taidan säästää ne syksyyn -ehkä ne sitten taas näyttävätkin tunnelmallisilta.

Keväällä talviruoan syvät värit saavat antaa tilaa lautasella keväisemmille sävyille. Valo, raikkaus, keveys ja värikkyys houkuttelevat nyt.

Raikkaat kasviskesärullat

1 porkkana

2 punakaalin lehteä

1 kypsä avokado

1/2 ruukkua tuoretta korianteria

½ dl maissinjyviä

1 tl maapähkinävoita

6 riisipaperia

Kuori porkkana. Leikkaa porkkana ja punakaali ohuiksi siivuiksi. Halkaise avokado, poista kivi ja viipaloi hedelmäliha. Hienonna korianteri

Valmista kastike: Hienonna valkosipuli ja chili. (Poista chilistä halutessasi siemenet.) Sekoita kaikki kastikkeen ainekset keskenään

Kuumenna vettä isolla paistinpannulla sopivan lämpimäksi, jotta voit koskea siihen käsin. 

Pane yksi riisipaperiarkki kerrallaan veteen pehmenemään. Nosta pehmennyt riisipaperi varovasti leikkuulaudalle. Täytä rullat siten, että reunoille jää tyhjää. Käännä reunat täytteiden päälle ja kieritä rulla tiiviiksi paketiksi. Valmista loput rullat samoin.

Tarjoa raikkaat kesärullat dipin kanssa.

Dippi

1 valkosipulinkynsi hienonnettuna

1 cm pala tuoretta inkivääriä hienonnettuna

½ pieni chili hienonnettuna

2 rl limettimehua

1 rl makeaa soijakastiketta

1 tl riisiviinietikkaa

1 rl kalakastiketta

3 rl vettä

1 rl seesaminsiemeniä

Sekoita ainekset keskenään. Paahda seesaminsiemenet, ripottele dippikastikkeen pinnalle. Dippaile kesärullia kastikkeeseen.

Näkyykö kevään lähestyminen teillä jo lautasellakin? Pianhan se kevät tulee, maalisikuu on kalenterin mukaan jo "virallinen"kevätkuukausi.

• • 
    

Luksusaamiainen; granolaleivos ystävänpäiväksi

Mietitkö jo miten yllättää rakkaimpasi ystävänpäivänä? Tavallista parempi aamiainen antaa (ystävän)päivälle suloisen alun.

 Selailin vanhoja postauksia, vastaan tuli aamiais- tai brunssipöytäänkin sopivan granolatortun resepti parin vuoden takaa. Muistelin tehneeni granolatorttua myös kauniina alkukesän viikonloppuna, kun Siipan Australiassa asuvat sukulaiset olivat Suomessa. Kaipuu kesään iski välittömästi, kun katselin lämpöä ja kukkaloistoa huokuvia kuvia.

Tällä kertaa halusin tehdä pienempiä leivospohjia. Patonkia leipoessani tein samalla granolaleivoksiin muutaman pohjan, ne säilyvät ilmatiiviissä purkissa viikon verran. Granolaleivoksia ehtii täyttää arkiaamunkin piristykseksi jugurtilla ja marjoilla. Suloisella granolaleivoksella voisi tosiaan vaikka yllättää rakkaimpansa ystävänpäivän aamuna. Itse olen työmatkalla ystävänpäivänä, mutta ehkäpä teen taas granolaleivoksia sunnuntaina kun olemme molemmat yhtäaikaa päivän kotona.

Aiotko juhlistaa ystävänpäivää -vai onko se mielestäni markkinamiesten keksintö, jonka voi unohtaa?

Tartarpihvi

Tartarpihvistä tulee aina mieleeni jo edesmennyt työntantajani, jonka suosikkiannoksia tartarpihvi oli. Hän halusi sitä usein syödä sitä Pariisin messumatkoilla ja minäkin söin sitä hänen seurakseen muutaman kerran. En ole messumatkoilla tainnut tartarpihviä syödä sen koommin, etäytyy katsoa näkyykö sitä pariisilaisravintoloiden listoilla ensi viikolla.

Raaka liha jakaa mielipiteitä, mutta tämä klassikkoannos nousi viime vuonna yhdeksi trendiruoaksi niin meillä kuin maailmalla. Viime keväänä söin tartarpihviä mm. Shelterissä ja Grönissä. 

Grönissä tartarpihvi oli hautautunut runsaas salaatin alle. Tämä annos oli mielessäni, kun tein tartarpihviä kotona.

 Jos olisin tehnyt tartarpihviä alkukesällä, olisin tarjonnut sen villiyrttien kera; lihan seuraksi poiminut  vaikka ketunleipää, horsman versoja, litulaukkaa, syreenin nuppuja ja sarviapilan kukkia. Helmikuussa voi vain haaveilla itsepoimituista villivihanneksista, joten käytin versosalaattia sekä sitruunan kuorta.

Tartarpihvi kannattaa aina valmistaa laadukkaasta, tuoreesta suomalaisesta naudanlihasta.  Sen voi tehdä myös hirvestä tai lampaasta. Olen syönyt myös raakaa kanaa Japanissa -tosin tajusin annoksen olleen kanaa vasta syötyäni sen. Meilläpäin raa'an kananlihan syömistä ei suositella. 

Tartarpihvin kanssa tarjotaaan usein  munankeltuaista, sen korvasin itsetehdyllä aiolilla, johon lisäsin vielä lusikallisen kotitekoista pestoa. Valkosipulimajoneesin rasvaisuus ja kapriksen happoisuus sopivat hyvin miedon makuisen lihan seuraksi.

Tartarpihvit kahdelle

150 g naudan sisäpaistia 
1/4 tl suolaa
pippuria
hyppysellinen kuivattua chiliä

Leikkaa liha pieniksi kuutioiksi. Jos haluat rakenteeltaan hienomman lopputuloksen, voit myös raapia lihaa veitsenterällä. Sekoita hienonnetun lihan joukkoon, kuivattu chili, suola ja pippuri. Siirrä peitettynä jääkaappiin odottamaan.

Salaatti

70 g versosalaattia
1 rl sherryetikkaa
1 rl oliiviöljyä
1 rl tuoretta timjamia
½ sitruunan raastettu kuori

Sekoita versot ja sherryviinietikka nyvin. Anna seisoa 10 min. Ravistele salaatista ylimääräinen etikka. Sekoita keskenään salaatti ja oliiviöljy. Ripottele päälle raastettu sitruunankuori.

Lisukkeet

4 rl aiolia (täältä superhelppo aioliresepti)
2 rl kapriksia
1 pieni punasipuli leikattuna pieniksi kuutioiksi

Mikäli sipuli on kitkerää, voi kitkeryyttä taittaa liottamalla leikattua sipulia suolahyppysellisellä maustetussä vedessä n. puoli tuntia. Valuta sipuli siivilässä.

Neljän tunnin patonki

Viikonloppu edessä - viikonloppuna on mukava puuhailla kotona ja vaikka leipoa muiden kotipuuhien lomassa. Rakastan leipää, tuskin mikään tuoksuu niin hyvältä kuin vastaleivottu leipä. Rapea kuori, pehmeä, huokoinen sisus... mmm, taitaa olla "pakko" leipoa patonkia tänäkin viikonloppuna.

Vuosi sitten jaoin blogissa ruotsalaisen leipurimestari Jan Hedhin patonkiohjeen. Patonki oli loistava sitkoltaan ja maultaan, mutta patongin valmistus vei miltei päivän. Nyt löysin Saveur-lehden neljän tunin patongin reseptin. Ei siis ihan pikaresepti sekään, mutta hyvää ei voi liiaksi hoputtaa. Aktiivista työaikaa ei toki ole koko neljää tuntia. Ja lopputuloksena on herkullinen, hyvin kohonnut, rapeakuorinen ja sitkoltaan hyvä patonki, jota kannattaa muutama tunti odotellakin.

Käytin taikinaan italialaista 00-jauhoa. Sitä on aiemmin saanut lähinnä erikoisliikkeistä, mutta marketeista saa nykyisin ainakin Hungry Chef-pizzajauhoa, myös Lidlin Belbake Strong wheat flour antaa hyvän sitkon.

Neljän tunnin patongit

3,5 dl vettä, 45 ° C
1 tl  kuivahiivaa
7,5 dl jauhoja
2 teelusikallista suolaa
ruokaöljyä kulhon öljyämiseen
1,5 dl jääkuutioita

Sekoita vesi ja hiiva suuressa kulhossa. Anna seisoa, kunnes hiiva-vesiseos vaahtoaa hieman, noin 10 minuuttia. Lisää jauhot ja sekoiteta haarukalla, kunnes kaikki jauhotovat imeytyneet veteen. Anna taikinan seistä kulhossa noin 20 minuuttia.

Lisää suolaa, siirrä taikina kevyesti jauhotetulle työpöydälle ja vaivaa, kunnes taikin on sileä ja joustava, noin 10 minuuttia. Voit käyttää myös yleiskonetta vaivaamiseen. Siirrä taikina kevyesti öljyttyyn kulhoon, peitä kulho muovikelmulla ja aseta kulho vedottomaan paikkaan, esim. kylmään uuniin tai mikroaaltouuniin. Anna taikinan levätä kunnes se on kaksinkertaistunut kooltaan, noin 45 minuuttia. Nosta taikina kevyesti jauhotetulle työpydälle ja muovaa 20 x 15 cm levyiksi. Taita pidemmät sivut keskelle ja taita lyhyemmät puolet kohti keskustaa, vähän kuin viikkaisit T-paitaa.

Nosta taikina takaisin kulhoon saumapuoli alapäin. Peitä kulho kelmulla uudelleen ja nosta takaisin kylmään uuniin. Anna taikinan nousta kylmässä uunissa kaksinkertaiseksi kooltaan, noin tunnin ajan. Nosta kulho uunista ja nosta valurautainen paistinpannu uunin pohjalle. Nosta leivinkivi tai ylösalaisin laitettu uunipelti pannun yläpuolelle.

Kuumenna uuni 240 C ° asteeseen. Nosta taikina kevyesti jauhotetulle työpöydälle ja leikkaa kolmeen samankokoiseen palaan. Muovaa jokaisesta taikinapalasta noin 30 cm pituinen "köysi". Nosta taikinaköydet jauhotetulle leivinpapeille tasaisien välimatkojen päähän toisistaan.
Laskosta leivinpaperi poimulle taikinaköysien väliin j alaita molemmille reunoille vielä tiukasti rullatut keittiöpyyhkeet. Näin taikina nousee ylöspäin, eikä leviä sivusuuntaan. Peitä kevyesti muovikelmulla. Anna nousta noin 50 min, kunnes patongit ovat nouseet. Poista pyyhkeet ja vedä leivinpaperi suoraksi. Leikkaa saksilla neljä viiltoa kuhunkin patonkiin.

Nosta leivät uunipannulle tai paistokivelle uuniin. Laita jääkuutiot paistinpannulle uunin pohjalle (tämä tuottaa höyryä, joka mahdollistaa leipien nousemiden kokonaan ennen rapena kuoren muodostumista - en tosin ole varma ovatko jääpalat tässä sen parempia kuin kylmä vesi. Jääpalat sulivat nopeasti ja vesi alkoi kiehua pannussa hetkessä). Paista patonkeja kunnes ne ovat tummanruskeita ja rapeita, 20-30 minuuttia.

Avokadocarbonara

Monet tuntevat avokadopastan sekä carbonaran, mutta millainen on avokadocarbonara? No tietenkin näiden kahden pasta-annoksen rakkauslapsi, jossa yhdistyvät molempien pastojen maut ja täyteläisyys. Avokadopastan sitruuna tästä helposti valmistettavasta arkiruoasta tosin puuttuu.

Avokadocarbonara

1 avokado

1 munankeltuainen

1½ dl kuohukermaa

1 valkosipulin kynsi

½ sitruunan mehu

1½ dl parmesania tai vastaavaa kovaa juustoa

3 pekonisiivua

200 g spagettia

1 rkl oliiviöljyä

suolaa

pippuria

Sekoita avokado, munankeltuainen, valkosipuli ja sitruunamehu tehosekoittimella. Lisää kerma vähitellen kunne koostumus on sileä.

Leikkaa pekoni palasiksi ja paista. Aseta sivuun.

Keitä spagetti suuressa kattilassa ohjeiden mukaan.

Sekoita oliiviöljy kypsän pastan kanssa. Lisää kastike, pekoni, parmesan, suola ja pippuri. Nauti.

Marokkolainen jauheliha-cous cous

Jauheliha, tuo arjen luotettu raaka-aine, taipuu moneen suuntaan. Tällä kertaa hain vaikutteita Marokon suunnalta. Outi voi kertoa onko pelkkää mielikuvaa vai löytyykö marokkolaisesta jauheliha-cous cousista jotain autenttista makua. Marokkolainen ruoka on muutenkin ollut mielessä, teinhän jokin aika sitten marokkolaista pistaasikanaa.

Olen teininä ollut Marokon Agaridirissa lomamatkalla, muistan reissun ruoista vain todella tulisen kastikkeen kanssa tarjotun cous cousin, josta tarjoilija varotteli "Beware, it's hot". Minä ajattelin vain kuumaa ja arvelin kastikkeen jäähtyvän nopeasti. Tarjoilija jäi sivummalle katsomaan kun maistoin ensimmäisen haarukallisen herkullisen tuoksuisella kastikkeella vähintäänkin reilusti maustamaani annosta. Jep, tulipa tuokin sanan kaksoismerkitys kuuma/tulinen opittua kantapään kautta... Marokkolainen jauheliha-cous cous ei kuitenkaan ole tulinen, vaan pehmeän mausteinen.

Talvella ruokakuvat tulee otettua yleensä työpäivän jälkeen myöhään illalla ja otan ne keinovalossa usein tätä tummaa taustaa vasten. Valon lisääntyessä ja kevään lähestyessä alan kaivata keväisemmän ruoan lisäksi myös keväistä kirkkautta kuviin. On ruokakuvaajan -ainakin minun- onni, kun kaikki kuvat voi pian taas ottaa luonnonvalossa.

Marokkolainen jauheliha-cous cous


2 rkl auringonkukkaöljyä

1 keskikokoista sipulia, karkeasti silputtuna

200 g jauhelihaa

½ rkl kuminaa

½ tl jauhettua kanelia

1 tl jauhettua kurkuma

50g pehmeitä taateleita neljään osaan leikattuna

1,5 dl vihanneslientä

Couscous

150 g kuskus

sitruunan raastettu kuori

2 rkl hienonnettua mintua

50g paahdettuja suolaamattomia cashewpähkinöitä



Kuumenna öljykattilassa, lisää jauheliha, sipulit ja paista keskilämmöllä lastalla sekoitellen kunnes jauheliha on ruskistunut, mausta kanelilla, kuminalla ja kurkumalla. Lisää kasvisiemi ja taatelit, hauduta miedolla lämmöllä vielä 10 m.

Valmista couc cous kuskus paketin ohjeiden mukaan. Mausta cous cous sitruunankuorella ja mintulla. Tarjoile couscous ja jauhelihaseos cashewpähkinöiden ja tuoreen mintun kera.

Tarjosin cous cousin höysteenä myös hienonnetuilla pistaaseilla ja kurpitsansiemenöljyllä maustettua turkkilaista jugurttia. 




Jauhelihapaketti on 400 g, mihin käytin lopun? Paistoin ja maustin kaiken jauhelihan kerralla. Loput 200 g tarjosin uunissa kypsennettyjen kuutioidun munakoison ja tomaatin kanssa seuraavana päivänä, lisäsin annokseen loput minttupuskasta, kolme taatelia pilkottuna ja nokareen turkkilaista jugurttia.

Salaattigranola

Kaipaatko salaattiin rapean rouskuvaa purutuntumaa? Toki moni rapsakka vihannes tai juures antaa kivaa rousketta, mutta extrarapsakkuutta -ja totta kai makua- tuo itsetehty mausteinen ja hieman suolainenkin salaattigranola.

Salaattigranola maistuu paitsi salaatin lisänä, pari lusikallista antaa uutta makua myös uunijuureksille ja vaikka munakkaalle. Gluteenittoman reseptistä saa korvaamalla ruishiutaleet gluteenittomilla kaurahiutaleilla.

Salaattigranola

Kastike

1 dl oliiviöljyä
2 rl karkeaa dijonsinappia
1 rl hunajaa
1 appelsiinin kuori hienonnettuna
1 rl hienonnettua tuoretta timjamia
suolaa ja pipuria
(chilihiutaleita)

Kuivat ainekset

2 dl ruishiutaleita
1 dl hampunsiemeniä
100 g hasselpähkinärouhetta


Kuumenna uuni 180 asteeseen. Sekoita hyvin kaikki kastikeainekset isossa kulhossa. Lisää kuivat ainekset, sekoita hyvin. Levitä tasaiseksi kerrokseksi uunipellille. Paista n. 20 min, sekoita puolivälissä paistamista. Säilyy n. neljä viikkoa ilmatiiviissä purkissa.

Salaattigranolaa tarjosin ensimmäisen kerran paahdettujen porkkanoiden, suikaloidun punakaalin ja fetan kera. Hävikkiruoka sai heti hieman nostetta.

Marokkolainen pistaasikana

Seuraan Facebookissa useita ruokasivustoja. Jos näen mielenkiintoisen näköisen videon, reseptin tai edes otsikon, klikkaan reseptin äkkiä Pinterestiin talteen ja palaan siihen myöhemmin. Pinterestin reseptikansioni on usein pelastus, kun kaupassa ei tule mieleen mitään mitä haluaisin tehdä illalliseksi. Aika usein näin käy, varsinkin pitkän työpäivän päätteeksi. Niin nytkin. Pikavilkaisu Pinterestiin, Food52-sivustolla julkaistu marokkolainen pistaasikana kuulosti herkulliselta. Sitä siis.

Muokkasin vähän reseptiä, lisäsin mm. tahinia. Miltei kaikki raaka-aineet löytyivät Lidlistä, jopa harissaa siellä olisi ollut, mutta sitä minulla oli jo kotona. Tahinista  eli seesaminsiementahnasta en ole ihan varma, mutta muista -aika pienistäkin- kaupoista tahinia löytää ainakin pääkaupunkiseudulla.

Rakas rautapannuni -parin euron kirpparilöytö- oli vähän liian pieni, joten kuullottelin sipulit ja riisit pannussa ja siirsin sitten kaiken vuokaan. Jälkeenpäin ajatellen olisin tietysti voinut tehdä kaiken rautapadassakin.


Marokkolainen pistaasikana

2 + 1 rkl oliiviöljyä
1 sipulia hienonnettuna
suolaa ja pippuria maun mukaan
8 kanankoipea
2 - 4 rkl harissaa
3 valkosipulinkynttä, hienonnettuna
1 rkl jauhettua kuminaa
1 tl jauhettua inkivääriä
2,5 dl basmatiriisiä
6-12 pehmeää taatelia, kuutioituna
1 appelsiini
5 dl kanalientä
2 rl tahinia
2 rkl (tai enemmän) silputtuja pistaasipähkinöitä


Kuumenna uuni 200 asteeseen. Kuumenna suuressa paistinpannussa 2 rkl öljyä. Lisää hienonnettu sipuli ja vähennä lämpöä keskitasolle. Lisää ripaus suolaa ja kuullota kunnes sipuli on pehmeää ja läpikuultavaa, noin 5 minuuttia.

Sipulin kuullottuessa laita kanankoivet isoon kulhoon. Mausta koivet suolalla ja pippurilla. Lisää kulhoon jäljelle jäänyt ruokalusikallinen öljyä ja 1 - 2 rkl harissaa, pyörittele kanankoipia seoksessa. Lisää valkosipuli sipulin joukkoon pannulle ja kuullota vielä minuutti. Lisää kumina ja inkivääri 1 - 2 ruokalusikalliseen harissaa (riippuen jälleen kuinka tulisesta ruoasta pidät). Sekoita harissa-maustekastike sipulien joukkoon pannulle.

Huuhtele riisi siivilässä kunnes huuhteluvesi on kirkasta. Lisää riisi ja sekoita vielä n. minuutti. Lisää kuutioidut taatelit ja raasta appelsiinin kuori (oranssi osa) pannulle. Halkaise appelsiini ja purista mehu suoraan pannulle. Sekoita kasvisliemi ja tahini, kaada riisin päälle. Sekoita riisiseos, nosta kanankoivet riisin päälle. Nosta vuoka uuniin ja kypsennä 40 minuuttia. Ota vuoka uunista. Ripottele pistaasipähkinät päälle. Tarjoile välittömästi.

Ruispatongit

Leivoin uudeksi vuodeksi patonkeja, joita kuvasin kilpaa pimenevän iltapäivän kanssa. Pimeä ja pilvinen iltapäivä taisi kuitenkin voittaa kuvaajan. Melko pimeässä voi jalustalta kuvata ilman lisävaloja, mutta kaipaan jo valoisia iltoja. Kuvaamiseenkin tulee taas uutta intoa ja iloa kunhan päivät alkavat pidentyä.

Ruisleipää en ole muutamaa kokeilua enempää tehnyt. Varsin kelvollisia ruispatongeista tuli maultaan. Ulkonäkö tosin oli melko rustiikkinen. 

Ruispatongit 6 kpl

Juuri

3–4 hapankorppua
1 l haaleaa vettä
1 l ruisjauhoja

Taikina

50 g hiivaa
1 dl haaleaa vettä
1 tl fenkolinsiemeniä
1 tl kuminansiemeniä
1 rkl suolaa
noin 1 l ruisjauhoja
1/2 l vehnäjauhoja

Valmista juuri. Murenna hapankorput kulhoon. Mittaa päälle haalea vesi ja sekoita siihen ruisjauhot. Anna juuren seistä liinalla peitettynä vähintään vuorokausi. Sekoita juurta välillä voimakkaasti. Tarkista, että juuri kuplii ja tuoksuu happamalta ennen kuin aloitat hapanleivän leipomisen.

Lisää juureen veteen sekoitettu hiiva ja suola sekä morttelissa hienonnetut fenkolin- ja kuminansiemenet. Alusta joukkoon ruisjauhot ja tee taikinasta melko tiivistä. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi. Voit käytää vain ruisjauhoja, mutta käyttämällä myös vehnäjauhoja saat taikinaan paremman sitkon ja leipoutuvuuden.

Voit ottaa taikinasta noin 1 dl palan seuraavan leipomiskerran juureksi ja pakasta sen. Kun teet seuraavan kerran ruisleipää, liuota taikinapala puoliksi sulaneena haaleaan veteen ja lisää ruisjauhot. Menettele muuten tämän ohjeen mukaan.

Kohota taikinaa 2–6 tuntia. Kohotusaika riippuu juuren nostatuskyvystä ja nostatuslämpötilasta.

Leivo taikinasta 6 patonkia tai kolme limppua. Anna kohota liinan alla, kunnes leipien pinta alkaa halkeilla. Paista limppuja uunin alatasolla 200 asteessa 45–60 minuuttia. Koputa leivän pohjaan. Kypsä leipä kuulostaa ontolta.

Jäähdytä leivät liinalla peitettynä.

Uuden vuoden helpot cocktailpalat

Joulun ruokaähkystä on selvitty, välissä on ollut yksi 500 kcal paastopäiväkin. Nyt pitäisi suunnitella jo uuden vuoden tarjottavia. Helppous on punainen lankani kokkailussa, myös nämä cocktailpalat ovat helppoja valmistaa. Pikkusuolaisten näpertämisen ei tarvitse olla vaikeaa.

Kylmäsavuporomousse

1 dl hienonnettua kylmäsavuporoa
1 prk piparjuurituorejuustoa (Cantadou tai Lidlin Crefée)
1 rl kermaa
mustapippuria myllystä

Notkista tuorejuusto kermatilkalla, sekoita hienonnettu kylmäsavuporo joukkoon. Mausta mustapippurilla, tarjoile hapankorppujen tai ruisnappien kanssa.


Persimon ja kylmäsavukinkku

1 persimon 
4 viipaletta kylmäsavukinkkua

Leikkaa persimon 12 lohkoon, leikkaa kylmäsavukinkkuviipaleet kolmeen osaan. Nosta kinkkuviipale persimonin päälle.

Lohipastrami

500 g lohta (leveä keskipala)
karkeaa merisuolaa
rouhittua mustapippuria
rouhittua korianterinsiementä

Poista lohesta nahka ja rasva, nypi ruodot. Mausta kala suolalla ja anna sen imeytyä jääkaapissa n. 1,5 h. Pyyhi ylimääräiset suolat pois ja leikkaa lohipala ruotoviivan suuntaisesti  neljäksi tangoksi. Lämmitä pinnoitettu pannu tulikuumaksi. Pyöritä lohipalat kuivalla pannulla yksi kerrallaan niin, että ne saavat hieman pintaväriä. Nosta palat isolle lautaselle. Mausta lohipalat pippurilla ja korianterilla . Kääri jokainen lohipala  tiukkaan tuorekelmupakettiin, pyöritä kelmua molemmista päistä eri suuntiin. Laita paketit tunniksi jääkaappiin. Leikkaa lohipalat terävällä veitsellä siivuiksi, ja poista vasta sen jälkeen tuorekelmu. Tarjoile salaatinlehdellä aiolin kera.

Uuni-Camembertia ja karamellikastiketta joululahjavalvojaisiin

Jouluaatto on ylihuomenna, jäikö joululahjojen paketointi viime hetkeen? Joululahjojen paketoinnin lomassa voi herkutella uunissa paahdetulla Camembert-juustolla. Uuni-Camembert on herkullista tarjottavaa myös uuden vuoden juhlissa, kohta nekin ovat edessä.

Tämä on melkoisen raskas herkku, josta riittää useammallekin joululahjojen paketoijalle.

Paistettu Camembert-juusto ja karamellikastiketta

200 g Camemebert-juusto (puurasiassa)

2 isoa omenaa (esim. Pink Lady) lohkottuna

2 dl pekaanipähkinöitä

4 rl suolaisen makeaa viski-karamellikastiketta

Suolaisen makea viski-karamellikastike

2,5 dl sokeria

6 rl voita

2,5 dl  kuohukermaa

1/2 tl merisuolaa

1 rl viskiä

Aloita tekemällä karamellikastike. Laita sokeri pienneen kattilaan, sulata sokeri keskilämmöllä sekoitellen, kunnes sokeri sulaa. Sokeri voi välillä paakkuntua, mutta jatka sekoittamista kunnes sokeri sulaa ja muuttuu väriltään vaaleanruskeaksi.

Kun sokeri on sulanut,  lisää voi kattilaan ja anna sulaa. Sekoita viski joukkoon, sekoita kastike. Nosta kattila levyltä ja lisää kermaa sekä suola. Vatkaa kunnes kastike on sakeutunut. Aseta sivuun. Kun kastike on jäähtynyt, voit kaataa sen ilmatiiviiseen astiaan ja säilyttää jääkaapissa.

Paistettu Camembert

Esikuumenna uuni 200 asteeseen. Leikkaa leivinpaperista hieman juuston rasiaa isompi pala.

Poista juusto käreestä, laita leivinpaperin pala juustorasiaan. Nosta juusto rasiaan. Paista uunissa 10-15 minuuttia.

Juuston paistuessa, lämmitä pieni kattila keskilämpötilaan. Lisää pekaanipähkinät ja sekoita jatkuvasti muutaman minuutin ajan, kunnes ne ovat paahtuneet hieman.

Ota Camembert uunista, nosta paahdetut pekaanpähkinät ja  lusikoi karamellikastiketta juuston päälle.

Tarjoile välittömästi omenalohkojen ja patongin kera.

Piparkakkujäädyke ja jouluinen paheeni

Piparkakkujäädyke on helppo, valmiiksi tehtävä jälkiruoka vaikkapa jouluaterian päätökseksi. Sen voi valmistaa jo vaikka tänään pakastimeen joko annoskulhoihin tai isompaan astiaan, josta jälkiruokaa voidaan annostella joulun pyhinä.

Paljastan samalla jouluisen paheeni tämän helpon reseptin myötä.

Piparkakkutaikina - se on jouluinen paheeni - syön sitä raakana... Toisaalta, onhan Ben & Jerryn suosittu jäätelömaku cookie dough, joten en ole paheineni ehkä kovin outo kuitenkaan.

Tähänkin reseptiin tulee piparkakkutaikinaa. Te aikuisemman maun omaavat voitte murentaa paistettuja piparkakkuja jäädykemassan joukkoon.



Piparkakkusemifreddo


2 kananmunaa

1 tl vaniljasokeria

1 dl tomusokeria

2,5 dl kuohukermaa

100 g piparkakkutaikinaa sormenpään kokoisiksi paloiksi pienittynä

Pane noin  litran vuoka tai tarjoilukulhot pakastimeen kylmenemään.

Erottele kananmunista valkuai­set ja keltuaiset eri kulhoihin.

Mittaa keltuaisten joukkoon vaniljasokeri sekä tomusokeri. Vatkaa keltuaisseos kuohkeaksi.

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaah­doksi omassa kulhossaan.

Vatkaa kerma vaahdoksi kol­mannessa kulhossa.

Yhdistä kermavaahto keltuais­seokseen. Nostele jouk­koon valkuaisvaahto. Kääntele ne huolellisesti sekaisin, mutta vältä turhaa sekoittamista, jotta vaahdot eivät laske. Lisää lopuksi varovasti käännellen joukkoon piparkakkutaikinan palaset.

Kumoa seos pakastekylmään vuokaan. Peitä kelmulla. Nosta vuoka takaisin pakas­timeen vähintään muutamaksi tunniksi tai mielellään yön yli.



Onko sinulla jotain salattuja ruokapaheita?