Viisi viikon varrelta

Ensimmäinen viikko kolmen viikon juhlapyhien, talviloman ja ylityövapaiden muodostaman vapaan jälkeen meni hujauksessa.





Tämän viikon tai oikeastaan jo parin kuukauden ihmettelyn aihe on ollut talven puuttuminen. Hypätäänkö tänä vuonna suoraan syksystä kevääseen vai nähdäänkö yht'äkkiä samanlaisia merisavuja kuin vuosi sitten ilman yht'äkkiä jäähdyttyä parikymmentä astetta? Kotipihalla lumikellot, helmihyasintit ja narsissit pukkaavat lehteä maasta jo täyttä häkää!

Järjestimme töissä asiakastilaisuuden keskiviikkona johon minä hoidin myös cateringin. Vakiotarjottavani ovat hummuskurkut eli kurkkuviipale jonka päälle pirsotetaan hieman hummusta ja koristeeksi jokin yrtin lehti. Uutena tein porkkanatsatsikia joka tarjottiin ruisnapin päältä sekä vadelmatartalettia, jossa pohjana toimi keksi.

Kukka kaunistaa kaiken, helpot tartaletiti syntyvät keksistä, sitruunamehulla ja tomusokerilla maustetusta (kasvis)kermavaahdosta sekä vadelmasta ja orvokinkukasta. Koska tajottavat olivat tällä kertaa gluteenittomia ja vegaanisia, valitsin aika summamutikassa Aito-kauravaahdon josta tulikin nopeasti vaahdottamalla todella tymäkkä ja hyvänmakuinen vaahto.

Veriappelsiinikausi on alkanut! Tähän aikaan vuodesta kroppa tuntuu huutavan C-vitamiinia. Ihania veriappelsiineja meilä onkin syöty nyt mm. jugurtin kanssa.

Vaihdoin edellisen meikkivoiteen loppuessa aikuiselle naiselle suunnatun  Raili Hulkkosen By Raili-sarjan Pro Glow Perfectioning Foundationiin. Olin tätä jo muutaman kerran kokeillut, mutta käytin välissä toisen meikkivoiteen loppuun. Lupauksensa mukaan tervettä hehkua antava ja ihoa kaunistava kevyt meikkivoide tasoittaa ihon sävyä luonnollisesti. Raili kertoikin sarjan lanseeraustilaisuudessa haluavansa korostaa ja kaunistaa meikillä ihoa, ei peittää sitä. Samaa tuotetta hehkutti myös Maarit omassa postauksessaan, kannattaa käydä kurkkaamassa aikuisen naisen muutkin kosmetiikkasuosikit. 

En osta jouluksi suuria asetelmia, muutamalla hyasintilla ja amarylliksellä mennään, mutta tässä vaiheessa vuotta alan kaivata kevättä lupailevia kukkia kotiin. Tällä viikolla töissä meni niin pitkään, etten kotiin hankkinut vielä kukkia joita en ehdi ihailla, mutta töihin hankituista kukista nautin. 

Kuinka sinun viikkosi on sujunut? 

Päärynä-taleggiopizza

Pizzan päällä ei tarvitse aina olla tomaattikastiketta ja mozzarellaa. Pizzaa voi varioida loputtomiin ja käyttää erilaisia täytteitä mielensä mukaan. Jopa jälkiruokapizza on olemassa, yhdessä jälkkäripizzaversiossa on Nutellaa täytteenä.

Päärynä ja taleggio ovat oiva kombo pizzan päälle, makua voi korostaa makeahkolla balsamicolla ja pippurisella rucolalla.

Nyt kun ainakin täällä Helsingissä on miltei kesäkelit ainakin lämpötilojen puolesta, voisi grillinkin ottaa esiin, Pizzasta tulee ihanaa grillissä.

Taikinasta tulee kaksi grillipizzaa. Valmistelut kuulostavat pitkällisiltä, mutta pizza palkitsee tekijänsä eivätkä aktiiviset työvaiheet vie paljoakaan aikaa, etenkin jos taikinan vaivaa koneella.

Teen pizzataikinaa usein isomman erän ja pakastan sitä annoskokoisina taikinapalloina. Taikina kestää hyvin pakastamista.

Hitaasti nostatettava pizzataikina

500 g “00”-vehnäjauhoja
3,5 dl kylmää vettä
3 g kuivahiivaa
10 g hienoa merisuolaa
10 g oliiviöljyä (reilu ruokalusikallinen)

Ota tilkka vettä erikseen (n. 10%) ja sekoita siihen hieno merisuola.

Jos käytät kuivahiivaa, sekoita se jauhoihin ja lisää vesi (90%). Jos käytät tuorehiivaa, liuota se aluksi veteen ja vasta sen jälkeen jauhoihin. Vaivaa ensin käsin tai koneella, hiljaisella nopeudella noin 10 minuuttia.

Lisää suolavesi ja jatka vaivaamista, kunnes vesi on imeytynyt jauhoihin.

Lisää oliiviöljy ja jatka vaivaamista, kunnes öljy on imeytynyt taikinaan.

Vaivaa lopuksi taikinaa maksiminopeudella, kunnes taikina on joustavaa ja sileää eikä tartu käsiin. Jos vaivaat käsin, ota taikina pois kulhosta ja vaivaa pöydällä reippain ottein. Hyvä yleiskone on tässä kyllä kullanarvoinen, en varmaan jaksaisi/viitsisi vaivata tarpeeksi käsin ja siinä lopputulos kärsisi.

Koko prosessi kestää n. 20 minuuttia. Älä tingi vaivaamisajasta, jotta käymisprosessi käynnistyy kunnolla ennen jääkaappiin laittamista. Jos siirrät taikinan kylmään vaivaamatta, saattaa olla, ettei taikina ala nousta. Kuivahiiva toimii varmemmin kuin tuorehiiva, käytä myös mahdollisimman hyvälaatuista jauhoa.

Kun taikina on valmis, sulje se ilmatiiviiseen astiaan ja laita vihanneslokeroon, noin vuorokaudeksi. Ota taikina jääkaapista ja muotoile palloksi. Käsittele taikinaa varoen niin, ettet riko ilmakuplia. Laita pallot vielä toiseksi vuorokaudeksi jääkaappiin (tai halutessasi vielä pidemmäksi ajaksi, jopa 2-3 päiväksi). Ota kohonnut taikina pois jääkaapista ja anna lämmetä omassa rasiassaan pari tuntia huoneenlämmössä, ennen kuin aloitat taikinan käsittelyn.

Päärynä-taleggiopizza

200 g Taleggio-juustoa

200 creme fraichea

puolet pizzataikinasta

2 keskikokoista päärynää

suolaa

pippuria

polentajauhoja jauhottamiseen

Venyttele pizzataikina varovasti, älä kauli. Hitaasti nousseessa hyvistä jauhoita tehdyssä taikinassa on hyvä sitko ja se venyy hyvin käsin levittelemälläkin.

Taittele sopivan kokoinen pala foliota kaksinkerroin, levitä leivinpaperi folion päälle ja ripottele leivinpaperille kevyesti polentajauhoja, se estää taikinaa tarttumasta. Nosta pizzataikina leivinpaperilla vuoratulle foliolle.

Mausta creme fraiche suolalla ja pippurilla, levitä seos pizzataikinan päälle. Ripottele kuutioiksi leikattu taleggio ja viipaloitu päärynä pizzan päälle. Levitä pullasudilla oliiviöljyä kevyesti pizzan reunoille.

Laita uuni lämpiämään 230 C°, laita uunipelti uuniin. 

Kun uuni on erittäin kuuma, ota pelti uunista ja nosta pizza folion päällä uunipellille.

Nosta pelti uuniin ja paista kunnes taikina on kypsynyt ja taleggiojuusto kuplii, noin 10 minuuttia. Varo, ettei pohja pala.

Pirskottele öljyä ja balsamiviinietikkaa ja ripottele rucolaa tai basilikaa pizzan päälle. Tarjoile heti.

Öljyä ei tarvitse lorauttaa yhtä paljon kuin minulta lipsahti. Kuvaaminen ja öljyn annostelu yhtä aikaa ei mennytkään niin saumattomasti kuin ajattelin.

Kolme aamiaista Berliinissä

Aamiainen on päivän paras ateria ja Berliini onkin tunnettu aamiaisistaan.



Etsisikelin aamiaispaikkoja ennen Berliinin-matkaa hartaudella, mutta lopulta vain yhden valitsimme etukäteen keräämästäni listasta, toiseen kahvilaan menimme sattumalta ohi kulkiessamme ja viimeisen aamun aamiaista googlailin hotellin lähistöltä vasta edellisenä iltana kun halusin perinteiselle berniililäiselle "leikkelelautasaamiaiselle".  Tämä viimeisen aamun kahvila hotellin lähistöllä Mittessä olikin lopulta paras. Kaikki aamiaiset olivat kyllä hyviä, mutta Zimt und Zuckerin leikkelelautanen, leivät ja puurot olivat jonottamisenkin arvoisia.







Emme olleet aiemmin olleet Schönebergissa, joten ensimmäisenä aamuna hyppäsimme junaan ja jäimme pois Sudkreuzin asemalla, josta lähdimme kävelemään pohjoiseen päin. Olimme vielä aamiaista vailla, joten kotoisan pienen Café Taubenschlagin tullessa vastaan hiljaisella kadulla menimme sinne aamiaiselle. Minulle jugurttia, granolaa ja hedelmiä, Siipalle eggs benedict. Mukavan rauhallinen tunnelma ja hyvä aamiainen.







Silo Friedrichshainissa nousi esiin useamman kerran, kun selailin netistä Berliinin aamiaispaikkoja ennen matkaa. Nappasimme suositun kahvilan viimeiset vapaat paikat ikkunatiskiltä. Minä tilasin pannukakun, siippa uppomunia, avokadoa, pekonia ja perunoita. Täyttävä ja maukas aamiainen, jolla pärjäsi hyvin iltaan asti. Kahvilaan oli jatkuva jono, osa söi kymmenen jälkeen aamiaista, osa selvästi jo lounasta.

Zimt und Zucker Mittessä, Spree-joen rannassa oli siis suosikkimme. Lauantaina kymmenen jälkeen kahvilaan oli puolen tunnin jono. Aamiaiset näyttivät niin hyviltä, että laitoimme nimemme listalle ja kävimme välillä puolen tunnin kävelylenkillä.

Listalla oli erilaisia leikkele- ja juustovateja leipineen, pannukakkuja, croisantteja, puuroja. Jaoimme leikkelautasen ja leipäkorin. Minä otin lisäksi omena-kanelipuuroa ja Siippa riisipuuroa. Herkullinen aamiainen, mukava fiilis, sekalainen kotoisa sisustus eriparisine tuoleineen ja pöytineen.

Varsinkin viikonloppuaaamuisin aamiaiselle jonottaminen ei taida olla mitenkään epätavallista Berliinissä. Jos haluat tiettyyn paikkaan, pöytävaraus on suositeltava tai odottamaan kannattaa varautua. Aamiaista ei kuitenkaan kannata jättää väliin, sillä se on Berliinissä herkullinen.