27.9.2011

A work week in Paris


Viimeiset neljä päivää Pariisissa olivat työntäyteisiä; aamulla matkaan klo 8, vajaa tunti junalla messuille, messuilla 9-19, takaisin kaupungissa klo 20.

Pomoni oli loukannut jalkansa, joten messuohjelma meni hieman uusiksi; minä juoksin messuhallien väliä enemmän kuin koskaan, kauimmaisten osastojen välillä oli satoja metrejä väliä ja laukkasin niiden välillä monta kertaa päivässä asiakastapaamisiin. Illallakaan emme lähteneet seikkailemaan kauas hotellilta, vaan tyydyimme mahdollisimman lähellä oleviin ravintoloihin. Ruoka ei ollut erityisen elämyksellistä tällä kertaa.

Hotellille palattuani luin vielä päivittäiset n. 40 työsähköpostiani ennen nukkumaanmenoa, joten yöunet jäivät vähiin.

The last four days in Paris were just for work; we left the hotel at 8 am, took a train to the fairs, started at the fairs at 9 am, left at 7 pm and were back to the city at 8 pm.

My boss had injured his ankle, so I ran at least an extra mile daily between stands meeting customers and suppliers. In the evening we dined in the restaurants nearest to the hotel, no special culinary experiences this time.

After dinner I did read my work email about 40 mails daily, so nights were quite short...
Ruoka Les Editeursisa näytti hyvältä, mutta ei maistunut kovinkaan kummoiselta (ja oli kuitenkin melko kallis), joten täällä tyytyisin vain cocktaileihin.

Food at Les Editeurs looked good, but tasted quite basic (and was still quite expensive), so if we ever visit here again, it's only for cocktails.
Nämä tarjoilijat klassisissa mustavalkoisissa asuissaan kiinnittivät huomioni jo viikonloppuna.

These waiters in their classic black and white catched my eye already during weekend.


12 h messupäivien jälkeen pääsin vain ikkunaostoksille...

After 12 hours at the fair I could only do window shopping...

...mutta yhtenä iltana kävin hotellin lähellä Monoprixissa ruokatuliaisostoksilla illallisen jälkeen klo 11. Kaikki oli tuoretta tässä kadunmiehen/naisen perusmarketissa, eikä suomalaisen marketin perushuttua marinoitua lihaa ollut myynnissä. Sitä tuskin kukaan itseään kunnoittava ranskalainen kotikokki valmistaisi..

.... but one night I shopped in Monoprix after dinner at 11 pm. Everything was very fresh in this basic French market.

4 kommenttia :

  1. Miljoonakaupungin ruokakauppaa tulee ikävä joskus kotimarketissa asioidessa ja vihanneksia etsiessä. Kun jonkun italialaisen pikkukaupunginkin valikoima saattaa olla Stockan herkkuosaston tasoa.

    Ilahduttavia inspiraatiokuvia ikkunoista. Kun olin pieni, kävimme usein sunnuntaisin kävelyllä kaupungilla, näyteikkunaostoksilla. Ei nykyisin ole edes kunnon näyteikkunoita, joita voisi kierrellä katsomassa, ainakaan täällä Jyväskylässä.

    VastaaPoista
  2. Nuo tarjoilijakuvat ihan huippua, kuin suoraan leffasta.

    VastaaPoista
  3. Ulkomailla yksi mielipuuhiani on käydä paikallisessa marketissa ihmettelemässä valikoimia ja tuotteita. En tiedä, mistä into on lähtöisin, mutta joka matkalla pitää päästä ainakin yhteen ruokakauppaan kiertelemään.

    Kiitos Pariisin kuvista ja kuulumisista, olitte kyllä reippaita messuilijoita 12h päivässä... huh :/

    VastaaPoista
  4. Suuri osa sesongin bisneksestä tehdään messuilla ja nykyisin sekä ostan että myyn, joten ei auta kuin puristaa nuo messupäivät... Tosin siten pääosin nukuin koko viikonlopun kotiin tultuani.

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa kovasti. Your comment makes me happy.