Edellisen kotiini ikkunasta katsoin suoraan kadun toisella puolella olevalle pienelle sankarivainajien hautausmaalle, moni ohikulkija ei taida edes tajuta että matalan, sammaloituneen kivimuurin takana on parisenkymmentä hautaa.
Hautausmaaltaa jatkoimme äidin luo syömään, paikalla oli myös tätini Dilla-koiransa kanssa. Otin eläväisestä pikiimustasta koirasta monta kuvaa, joista vain yksi onnistui! Niin musta ja vilkkaasti liikkuva se oli, että hämärtyvässä illassa sen kuvaus oli miltei mahdotonta.
Äiti oli laittanut taas kystä kyllä. Alkupalalautasen jälkeen söimme "äijämättöä"; äiti oli toteuttanut Tomi Björkin lammas- ja kurkku-fetasalaattitäytteisen pitaleipäreseptin. Jälkiruokana oli omenapaistosta ja kahvin kanssa vielä omenatorttua. Kotiin palattuamme hautauduinkin masu täynnä sohvan nurkaan seuraamaan Bossia, yhtä suosikkisarjoistani.
Yesterday we went to old Hietaniemi graveyard almost in Helsinki city center to light candles, like on all all saints days. It's a calm, beautiful place, nto creepy at all.
From ht egraveyard we headed to my mother's. She had slaved in the kitchen and we had a delicious four course dinner.
En ole itse kokenut hautasumaita koskaan pelottavina paikkoina vaan sellaisina rauhallisina vaan levollisina. Tänä vuonna en käynyt syttymässä kynttilöitä haudoille vaan laitoin kotona kynttilät palamaan muistellen edesmenneitä.
VastaaPoistaHyvä näköistä "mättöä" :)
Kauniita kuvia ja mukavan kuuloinen pyhäinpäivä! :) Varsinkin vanhat hautausmaat ovat tunnelmallisia paikkoja.
VastaaPoista