Rauhoittuminen on minulle tärkeää niin osana päivää kuin vuodenkiertoakin.
Vaikka olenkin sydämeltäni kaupunkilainen, rakastan myös luontoa. Onneksi kotikulmilla, alle viiden kilometrin päässä Helsingin keskustasta pääsee vain muutamalla askelella kotiovelta niin metsään kuin merenrantaankin. Monena kesänä elokuuhuni on kuulunut vadelmien poimiminen ihan kotikulmilla. Samalla kun aamiaismarjavarastot ovat karttuneet, olen rauhoittunut työpäivän jälkeen omien ajatusteni kanssa marjapuskissa. Tänä vuonna en saanut vadelmaa lainkaan kuuman kesän kuivatettua kaikki lähiseudun vadelmapensaat. Tuntuu, että kesästä jäi jotain oleellista puuttumaan, niin ihana kesä kuin olikin.
Maalla syksyisin, joskus jopa joulun aikaankin jollei lumi ole vielä maassa vetäydyn viikonloppuna muutamaksi tunniksi metsään poimimaan -tai ainakin etsimään sieniä. Viimeiset suppilovahverot olen yleensä kerännyt joulun pyhinä jollei lumi ole vielä ollut maassa. Tänä syksynä maallakaan ei ole tullut käytyä niin usein kun Siippa on pois marraskuun loppupuolelle. Muutama viikko sitten olin kuitenkin maalla ja suuntasinkin heti metsään. Siellä olin muutaman tunnin omien ajatusten kanssa vain luonnon äänet seuranani ja samalla koin löytämisen riemua sienikorin täyttyessä.
Metsä on hyväksi fyysiselle ja henkiselle terveydelle. Lyhytkin metsässä oleilu laskee verenpainetta ja rauhoittaa sykettä. Epätasaisessa maastossa kulkeminen parantaa tasapainoa ja kehittää niitäkin lihaksia, joita muuten ei käytä. Lisäksi metsän parantavan voiman ja rauhan sanotaan jopa ehkäisevän masennusta. Sieni- tai marjametsässä tunnen kuinka rauhoitun ja stressi -jollei nyt ihan kerralla karise hartioilta niin ainakin helpottuu.
Onneksi tosiaan on lähimetsät ja merenrannat ihan kotimaisemissa Helsingissä. Niistä voi käydä ammentamassa mielenrauhaa ja hyvää oloa.
Luonnossa ja itse asiassa joka puolella haluan kulkea kaikki aistit avoinna. Haluan näkemisen lisäksi kuulla mitä ympärilläni tapahtuu; en ole hankkinut kuulokkeita, vaikka blogiyhteistyönäkin niitä on tarjottu. Metsässäkin kuuntelen musiikin, podcastien tai äänikirjojen sijaan luonnon ääniä; keväällä palaavien lintujen laulua, loppukesän sirkkojen siritystä ja näin syksyisin tuulen suhinaa ja meren kohinaa. Luonnossa toki usein vaivun ajatuksiini, mutta taustalla kuuluu silti rauhoittavia luontoääniä.
Vaikkatelevisiota Netflixiä tai Areenaa tulee katsottua usein iltaisin, makuuhuoneeseen meillä ei ole haluttu televisiota. Älylaitteitakaan ei iltaisin tuoda makuuhuoneeseen. Olen säätänyt sekä puhelimen että tabletin näytön siirtymään näkökyvyn suojaamistilaan illasta aamuun; ruudun valo himmenee ja värin sävy lämpenee, toimii samalla myös merkkinä, että laitteet olisi nyt hyvä laittaa pois. Sinisen valonhan sanotaan häiritsevän yöunta. Jollei sinulla ole jo tämä toiminto käytössä; näkökyvyn suojaaminen löytyy useimpien puhelimien/tablettien asetuksista kohdasta Näyttö.
Olen myös kaikista laitteista kytkenyt päältä ylimääräiset ilmoitukset. Vain messengerin ja tekstiviestin merkkiäänet ja saapuvat puhelut olen pitänyt päällä, sillä niitä käyttävät lähimmät ihmiseni. Töissä aiemmin kuvaruudun alakulmassa vilkkuivat saapuvat sähköpostit. Se häiritsi keskittymistä, sillä niitä saattaa tulla toistasataa päivässä. Kytkin tämänkin toiminnon pois päältä, tekeminen rauhoittui ja keskittyminen parani heti.
Illalla sängyssä luen muutaman sivun kirjaa tai lehteä. Lukeminen rauhoittaa, mutta yleensä en jaksa lukea pidempään kuin juuri muutaman sivun, vaikka olisin vetäytynyt sänkyyn ajoissakin. Välillä etenen hyvienkin kirjojen kanssa todella hitaasti.
Vaikka kahvi on piristävä juoma, aamiainen latenjuonteineen on yksi päivän rauhallisista hetkistä ja lempeä nousu uuteen päivään. Viikonloppuisin aamiaisen ja lehden äärellä kuluu helposti toista tuntia. Arkisinkin koetan raivata aamuun tilaa heräämällä vähän aiemmin rauhalliselle aamiaishetkelle. Lehteä en usein ehdi lukea kokonaan, jatkan sen lukemista illalla. Meille tulee edelleen paperilehti, sitä rauhoittuu lukemaan perusteellisemmin kuin näköisversiota netistä. Lehden lukeminen on minulle tärkeää, pirstaleiset pikku-uutiset netistä eivät anna samaa sisältöä kuin perusteellisemmin käsitellyt uutiskatsaukset ja syventävät artikkelit.
Mitä vinkkejä sinulla on rauhoittumiseen?
Maalla syksyisin, joskus jopa joulun aikaankin jollei lumi ole vielä maassa vetäydyn viikonloppuna muutamaksi tunniksi metsään poimimaan -tai ainakin etsimään sieniä. Viimeiset suppilovahverot olen yleensä kerännyt joulun pyhinä jollei lumi ole vielä ollut maassa. Tänä syksynä maallakaan ei ole tullut käytyä niin usein kun Siippa on pois marraskuun loppupuolelle. Muutama viikko sitten olin kuitenkin maalla ja suuntasinkin heti metsään. Siellä olin muutaman tunnin omien ajatusten kanssa vain luonnon äänet seuranani ja samalla koin löytämisen riemua sienikorin täyttyessä.
Metsä on hyväksi fyysiselle ja henkiselle terveydelle. Lyhytkin metsässä oleilu laskee verenpainetta ja rauhoittaa sykettä. Epätasaisessa maastossa kulkeminen parantaa tasapainoa ja kehittää niitäkin lihaksia, joita muuten ei käytä. Lisäksi metsän parantavan voiman ja rauhan sanotaan jopa ehkäisevän masennusta. Sieni- tai marjametsässä tunnen kuinka rauhoitun ja stressi -jollei nyt ihan kerralla karise hartioilta niin ainakin helpottuu.
Luonnossa ja itse asiassa joka puolella haluan kulkea kaikki aistit avoinna. Haluan näkemisen lisäksi kuulla mitä ympärilläni tapahtuu; en ole hankkinut kuulokkeita, vaikka blogiyhteistyönäkin niitä on tarjottu. Metsässäkin kuuntelen musiikin, podcastien tai äänikirjojen sijaan luonnon ääniä; keväällä palaavien lintujen laulua, loppukesän sirkkojen siritystä ja näin syksyisin tuulen suhinaa ja meren kohinaa. Luonnossa toki usein vaivun ajatuksiini, mutta taustalla kuuluu silti rauhoittavia luontoääniä.
Vaikka
Olen myös kaikista laitteista kytkenyt päältä ylimääräiset ilmoitukset. Vain messengerin ja tekstiviestin merkkiäänet ja saapuvat puhelut olen pitänyt päällä, sillä niitä käyttävät lähimmät ihmiseni. Töissä aiemmin kuvaruudun alakulmassa vilkkuivat saapuvat sähköpostit. Se häiritsi keskittymistä, sillä niitä saattaa tulla toistasataa päivässä. Kytkin tämänkin toiminnon pois päältä, tekeminen rauhoittui ja keskittyminen parani heti.
Illalla sängyssä luen muutaman sivun kirjaa tai lehteä. Lukeminen rauhoittaa, mutta yleensä en jaksa lukea pidempään kuin juuri muutaman sivun, vaikka olisin vetäytynyt sänkyyn ajoissakin. Välillä etenen hyvienkin kirjojen kanssa todella hitaasti.
Mitä vinkkejä sinulla on rauhoittumiseen?
Ihania kuvia! :) Itsekin olen säätänyt puhelimen tilan niin, että sinertävä valo muuttuu lämpimäksi illalla, eikä häiritsisi sitten yöunta, jos kännykkää tulee vielä katsottua illalla ennen nukkumaanmenoa. Tuo illalla lukeminen on sellainen juttu, mihin itsekin pyrin, mutta myönnän, että niin monesti tulee vaan mentyä suoraan sänkyyn. Johtuu ehkä siitäkin, että en ole vielä saanut hankituksi makkariin erillistä yövaloa, kun pöytälamppu meni rikki imuroidessa viime keväänä :D Ei se kesän aikana haitannut kun oli valoisaa muutenkin, mutta nyt olisi kyllä hyvä olla joku valo, ihan jo pelkästään ettei tule kompuroitua aamulla pimeässä :D
VastaaPoistaMetsässä pitääkin kuunnella luonnon ääniä, siinä olen kanssasi samaa mieltä. Sauna rauhoittaa minua ja tietenkin kaikki näprääminen. Kahvia pitää tosiaan saada aamulla, muuten ei mene päivä putkeen :)
VastaaPoistaRentoa alkavaa viikkoa sinulle <3
Ihania kuvia Tuuli. <3 Tämä onkin se kaksijakoisuus olla maalla ja ollapa myös kaupungissa. Asut ihanalla alueella, jossa tavallaan mahdollistuu molemmat. Tavallaan myös täällä Porvoossa, sillä tässä on suoraan metsä ja merimaisemat, mutta 4km Porvoon keskustaan ja vaivainen tunti kuitenkin stadin keskustaan. Eli jos mieli polttelee kaupunkiin, niin menoksi vaan.
VastaaPoistaIhanaa uutta viikkoa <3
Lauttasaari, vanha kotisaari, onkin upean luonnon ympäröimä ja siellä pääsee heti merituulessa tuulettumaan ja nauttimaan upeista maisemista! Meilläkään ei ikinä ole ollut televisiota makuuhuoneessa, eikä tule. Pitäisi itse vielä päästä eroon puhelimesta ja hankkia vanhanaikainen herätyskello, tosin puhelin ei anna mitään hälyääniä, mutta ehkä kuitenkin voi vaikuttaa unen laatuun!
VastaaPoistaLuontoon meneminen ja siellä oleilu todella rauhoittaa. Itse saatan jopa kesken hektisen työpäivän mennä hetkeksi vain tuijottaman merta ja tuulettamaan ajatuksia. Siitä tulee rauhallinen olo ja ajatuskin alkaa taas juosta. Minä en voisi myöskään ajatella kulkevat kuulokkeet korvilla luonnossa. Haluan pitää kaikki aistit avoinna 😊
VastaaPoistaMullekin rauhoittuminen on niin tärkeää, suorastaan elintärkeää. Tein töissäollessa ihan samoja toimenpiteitä kuin sinäkin, kaikki mahdolliset kilkatukset ja merkkiäänet pois. Poistin myös näppäinäänet ja kone oli aina äänettömällä. Niillä oli valtava merkitys.
VastaaPoistaNyt arvostan sitä että kotona ollessa ollaan välillä ihan hiljaa, edes radio ei ole päällä. Joskus muualla ollessa on varsin ärsyttävää, jos taustalla pitää olla aina jotain taustahälyä, vaikka telkkari päällä. Se on paljolti tottumiskysymyskin. Kuten Marjokin totesi, luonnon kuunteleminen ja näkeminen on tärkeää myös lenkillä.