Viisi viikon varrelta

Oih mikä viikko! Normi, täysi työviikko pyhien jälkeen, mutta myös cocktailkoulua ja samppanjaa, aamu-uinteja ja ihan uusi menopelikin on hankittu.

Viikon ihanin aamu oli Clarion-hotellissa, jonne kirjauduin edellisenä iltana osallistuessani Bols-liköörien  järjestämään cocktail-masterclassiin (PR-tapahtuma). Hauskan illan jälkeen oli ihana pulahtaa 16. kerroksen infinity-altaaseen aamuseitsemältä  ja kävellä töihin maukkaan aamiaisen jälkeen. Masterclassiin kuului mahtava haaste, pian kuulettekin mitä jännittävää 16. kerroksen Sky Roomissa tapahtuu tänä kesänä.

Kävimme cocktailkurssilaisten kanssa myös syömässä masterclassin jälkeen Boulevard Socialissa, jossa en ollutkaan koskaan syönyt vaikka olen senkin ohi kävellyt lukemattomat kerrat. Todella monen ravintolan listalta löytyvä tartar pitää edelleen pintansa, samoin lohipastrami pysyy klassikkona. Boulevard Socialissa ne tarjottiin moderneina, kauniisti aseteltuina annoksina. Täälläkin jaetaan annokset suosittuun tapaan.

Kaukana ovat ajat, jolloin blogeissa esiteltiin jatkuvalla syötöllä kilvan viimeisimpiä ostoksia. Nykyisin (ainakin seuraamissani blogeissa) linja on maltillisempi ja ostokset ovat selvästi harkitumpia. Oma viikon ostokseni on todella harkittu; olen ajatellut uuden pyörän ostamista jo vuosia. Vakiopyöräkorjaajani vihjaili jo vuosia sitten vahvasti, että voisin jo ostaa uuden pyörän silloin yli 15 v. vnahan menopelin tilalle. Viime vuonna pyörästä hajosivat vaihteet, päälle menivät vain ykkönen ja kakkonen, sitten kumi puhkesi. Kun jätin pyörän lukittuna telineeseen kotipihaan, joku todella pyörän tarpeessa ollut varasti sen. Viime syksyn ajelin kaupunkipyörällä, mutta nyt hankin uuden; 7-vaihteisen ja ihanasti retron mummomallin koreineen. Parina päivänä olenkin jo ajanut keskustaan töihin uudella ajopelilläni.

Ja kun katson kuvaa - onpa onni päästä huomenna kampaajalle!

Torstaista lauantaihin Vanhalla oli käynnissä vuosittainen Grand Champagne-tapahtuma, jossa olin Jeeper Champagnen vieraana. Jatkoimme vielä uuden Hello Stranger-ravintolan terassille, jossa Les Domaines Jeeper-samppanjatalon edustaja Samuel Ferjou kertoi Lignell&Piispasen Suomessa edustamasta samppanjatalosta  lisää sekä sen valmistamasta Jeeper -samppanjasta. Terassilla samppanjaa tarjoiltiin rennosti talon omista, tavallisesta poikkeavista samppanjalaseista.

Goutorben perhe on tuottanut viinejä 1700-luvulta lähtien Dameryn kylässä Marne-laakson sydämessä. Toisen maailmansodan aikana Ranskan armeijan tiedustelupalvelussa toiminut, vastapuolen vangiksi otettu, sodassa loukkaantunutnuori viininviljelijä Armand Goutorbe pysyi vahvana, eikä paljastanut sotilaallisia salaisuuksia. Tämä pelasti amerikkalaisia ​​ja muita liittoutuneita sotilaita varmalta kuolemalta.

Kotiin samppajaa valmistamaan palannut Armand sai Yhdysvaltain armeijalta Willy's Jeepin, jotta hän pystyisi sodassa loukkaannuttuaan työskentelemään ja saisi viinitilansa sodan jälkeen taas jaloilleen. Armand saikin pian paikallisilta lempinimen "Jeeper Man" ja nimesi viinitalonsakin Jeeperiksi erottuakseen muista alueen Goutorbesista ja Armand nimesi samppanjansa ”Jeeperiksi” vuonna 1949. Nykyisin Jeeper tunnetaan erinomaisista samppanjoistaan.  Oma suosikkini maistamistani samppanjoista oli erittäin kuiva, elegantti Jeeper Brut Grand Rose.

Ette tälläkään kertaa selviä ilman hanamispämmäystä, vielä on kukkinut. Viime viikonloppina kirsikoiden kukinta olikin monessa puistossa parhaimmillaan. Seuraavaksi odotankin kotikadun 140 koristeomenapuun kukintaa.

Mukavaa äitienpäivää, me haemme äitini ja suuntaamme anoppilaan päiväksi.




Valviran ohjeiden mukaan alkoholia koskevat kommentit joudun poistamaan, muut kommentit ovat tavalliseen tapaan tervetulleita.