Blogisynttärit - kymmenen vuotta Lumo Lifestyle-blogia

Uskomatonta mutta totta - Lumo Lifestyle täyttää kymmenen vuotta! Enpä olisi vuonna 2009 aloittaessani arvannut, että bloggaan vielä kymmenen vuoden kuluttua - ja mitä kaikkea blogi onkaan tuonut elämääni.







Bloggaamaan lähdin ihan miltei hetken mielijohteesta. Olin jonkin aikaa seurannut muutamaa löytämääni blogia - joita ei vuosiin ole enää ole ollut olemassakaan. Kun minulle selvisi, että oman blogin voisi perustaa suhteellisen helposti, päätin itsekin kokeilla. Olin ostanut uuden pokkarikameran ja innostunut muutaman vuoden jälkeen taas kuvaamisesta. Filmikamera-aikaankin kuvasin suhteellisen paljon, mutta digikamera vei innostuksen uudelle tasolle.





Olin muutenkin etsinyt kanavaa luovuudelle, opiskellut sisustussuunnittelua ja viestintääkin, mutta bloggaamisesta ja kuvaamisesta löysin lopulta omimman alueeni. Kuten ajan henkeen kuului, omaa kuvaa tai nimeä ei blogissa näkynyt useaan vuoteen lainkaan enkä edes ensin hiiskunut blogista kenellekään. Olikin hämmentävää kun ensimmäiset omat kuvat laitoin viimein blogiin, minulta tultiin kaupungilla kyselemään onko minulla mahdollisesti Lumo Lifestyle-blogi. Kerran minut tunnistettiin jopa pelkkien kihla- ja vihkisormusten perusteella! Pari asiakastakin ilmoitti seuranneensa blogiani jo pidempään mutta tajusivat blogin olevan minun vasta kun vihdoin laitoin kuvan itsestäni.




Lumo Lifestyle-nimen tarinan olenkin kertonutkin aiemmin blogissa.


Blogin ulkonäkö on muuttunut vuosien varrella yksinkertaisempaan suuntaan, mutta en ole poistanut postauksia, vaikka osa alkuaikojen liesituulettimen valossa, mahdollisimman läheltä otetuista ruokakuvista onkin aika liikuttavan näköisiä. Blogi on kuitenkin täynnä muistoja minulle itselleni ja myös jonkinlainen kehityskertomus kymmenen vuoden ajalta, joten en ole halunnut poistaa postauksia saati aloittaa uutta blogia.

Aloittaessani bloggaaminen oli kaikenkaikkiaan aika uutta. Sittemmin kaupallisuuskin on astunut vahvasti kuvioihin; blogit ja muut somekavat ovat muutenkin vahvasti ammattimaistuneet. On tullut myös erilaisia käytäntöjä ja sääntöjä, mm. yhteistyöt tulee merkitä selvästi postausten alkuun.






Alusta alkaen blogi on ollut "ruokapainotteinen lifestyleblogi", monet tuntevatkin blogini parhaiten helposti totetuttavista resepteistä ja osa blogissa silloin tällöin vierailevista taitaa pitää Lumo Lifestyleä pelkästään ruokablogina vaikka muutakin sisältöä on runsaasti. Blogin aivan ensimmäiset postaukset olivat New Yorkin -matkaltamme ja ensimmäinen resepti oli omenapaistos.






Ruoka-aiheita onkin vähintään kerran viikossa -yleensä reseptejä, mutta myös ravintolavinkkejä- näiden lisäksi olen kiinnostunut niin monesta mustakin elämän osa-alueesta, että niistäkin päätyy bogiin jatkuvasti. Aiheina ovat mm. matkailu, hyvinvointi, luonto, kosmetiikka, Helsinki, oma elämä eri muodoissaan... Muodista kirjoittelen harvemmin, vaikka muodin ja tekstiilien parissa olen tehnyt urani.

Ihan aluksi halusin "valloittaa maailman" ja kirjoitin englanniksi, siten aloin kirjoittaa sekä suomeksi että englanniksi joka oli melkoisen aikaa vievää ja raskasta. Kunnes totesin jossain vaiheessa ettei panostus englanniksi kymmeneen prosenttiin lukijoista kannattanut vaan sekin energia olisi parempi suunnata tekstin ja kuvien laatuun suomenkielisille seuraajille.




Vuosia sitten myös bloggasin jopa päivittän - mistä löysinkin ajan ja energian siihen, ehkä silloin en hionut kuvia ja miettinyt tekstejä niin tarkkaan? Nyt tahti on kaksi-kolme kertaa viikossa, haluan jättää elämälle ja elämyksille aikaa (joista ripaus päätyy sitten blogiinkin). Koetan mieluummin mennä laatu edellä, enkä sutaista kasaan pakkopullaa, joka ei kiinnosta teitä lukijoita eikä minuakaan. Kun aikaa on enemmän ja luonnonvalo parhaimillaan, saatan kuvata ja tehdä etenkin postauksia "varastoon". Useita kertoja viikossa teenkin blogin tai insta-tilin eteen ainakin jotain pientä; otan kuvia tai muokkaan niitä, kirjoittelen luonnoksiin mieleeni pälkähtäneitä postausideoita tai tekstinpätkiä postausinspiraatioksi.

Instagramiin siirryin melko myöhäisessä vaiheessa, mutta sielläkin Lumo Lifestyle on ollut jo vuosia. Instassa kuvatekstit ovat edelleen molemmilla kielillä ja osa seuraajista onkin ulkomailta. Instassa tosin täytyy viikottain seuloa seuraajia, sillä feikkiseuraajia ja botteja en kaipaa. Instassa on paljon sisältöä, joka ei blogiin päädy, kannattaa siis ottaa sekin seurantaan!

Välillä menen postausideoissa kuvat edellä, välillä saan ensin idean kirjoittaa jostain hyvästä aiheesta. Otan aika usein fiilis -ja kuvituskuvia nähdessäni jotain kaunista tai kiinnostavaa, joita muokkaan kuvia jopa varastoon valmiiksi postausinspiraatiota odottamaan. Kamerakin on vaihtnut muutaman kerran matkan varrella. Nykyisen, joitain vuosia vanhan Sony @6000-kamerani olen kuvannut melkoisen loppuun, olen ottanut sillä 80000 kuvaa ja siitä alkaa jo irtoilla osia! Uusi kamera lienee siis hankintalistalla pikaisestikin, mutta mietintä kameran hankkimisesta on vielä kesken.

Inspiraatiota postauksiin saan monesta asiasta; omasta elämästä ja kokemuksista, syömistäni ruoaista, käymistäni paikoista, keskusteluista, lukemistani artikkeleista, matkoista, luonnosta. Välillä olen päässyt kokemaan jotain upeaa, joskus taas iloitsen blogissa jostain ihan pikku asioista, vaikka kevään ensimmäisistä kukista.

Ruokajutuissa usein inspis tulee ensin, sitten teen ruoan - ehkä muutaman kerrankin ja stailaan ja otan kuvat. Lopuksi kirjoitan postauksen ja hion reseptiikan helposti toteutettavaan muotoon. Ruokainspistä tulee Pinterestiä ja Instagramia selaamalla ja ruokakirjoja lueskelemalla. Ravintoloista saan usein hyviä ideoita, joita toteutan omaan tyyliini kotona. Usein vain muistelen jotain kuvaa muistamatta tarkasti mitä siinä oli ja siitä tulee inspis kokata jotain etäisesti näkemässänj kuvassa ollutta annosta muistuttavaa.

Bloggaaminen on tutustuttanut moniin ystäviksikin tulleisiin ihmisiin, moneen ihanaan olen tutustunut liityttyäni Nelkytplusblogeihin, yli neljäkymppisten bloggaajien upeaan yhteisöön. Blogi on myös vienyt tilanteisiin ja tapahtumiin, joista en blogin alkumetreillä tai edes ensimmäisinä vuosina osannut haaveillakaan; matkoille, maistelemaan ja testaamaan. Yksi viimeisimmistä on leikkimielisen bloggaajien kesäcocktailkilpailun voitto. Vesimelonista Hot summer-cocktailiani oli myyty kilpailleista juomista eniten Clarionin Sky Roomissa viikon cocktailina.




Parasta bloggaamisessa ovat kuitenkin ehdottomasti lukijat, muutenhan kirjoittelisin ihan vain itselleni. Mielenkiintoisiin ihmisiin tutustuminen blogiympyröissä on antanut harrastukseen oman suolansa. Kolmas on varmasti sen oman kanavan löytäminen luovuudelle joka alun alkaenkin sai minut tämän antoisan harrastuksen pariin.

Kiitos teille ihanat seuraajat ja ystävät näistä kymmenestä blogivuodesta!