Viisi viikon varrelta

Sis. PR-tuotteita

Syyskuun ensimmäinen viikko on sujahtanut ohi nopeasti.

Miltei jokapäiväiseen tuorepuurooni olen tällä viikolla laittanut joko kotimaisia päärynöitä tai tyrnimarjoja. Tyrnimarjojakaan ei vakiopaikoissani tänä vuonna ole, mutta pakkasessa on vielä vähän marjoja viime vuodelta. Viime viikonloppuna huomasin muuten, että Eiranrannassa kasvaa paljon tyrniä, mutta sielläkään ei marjoja olut tänä vuonna juuri lainkaa

Viikon positiivinen yllätys oli testiin saatu Beanit*-härkäpapusuikale. Vaikka pavuista pidänkin, en ole ihan lämminnyt papupohjaisille kasvisproteiinituotteille. Ne ovat mielestäni jotenkin liian jauhoisia rakenteeltaan. Beanit paistuu kuitenkin todella maistuvan rapsakaksi ja uskon sen päätyvän ostoslistalle jatkossakin. Paistetun Beanitin kanssa maistui Plantin* chilifraiche, jossa oli kunnolla potkua.

 Joka viikko en ole ostanut viikonloppukukkia, mutta tällä viikolla ostin kimpun. Perinteiset kelta-oranssit syyskimput eivät ole niin mieleeni. Sen sijaan pastellinväriset kimput ovat suosikkejani ja sellaisen ostin nytkin.

Tänä syksynä pihlajissa on paljon marjaa. Pihlajanmarjoistahan usein ennustetaan tulevan talven lumimäärää. Kumpaan koulunkuntaan sinä kuulut? ”Pihlaja ei kanna kahta taakkaa, eli kova marja- ja lumitaakka eivät osu samaksi talveksi” vai ”Lunta tulee paljon, jos pihlajanmarjaakin on paljon: Luonto järjestää linnuille paljon syötävää pihlajapuihin”.

Tykästyin Min Jin Leen Amerikan korealaisista 90-luvun New Yorkissa kertovaan kirjaan. Olen itse ollut vuoden New Yorkin liepeillä noihin aikoihin ja kirja on tuonut monenlaisia muistoja mieleen vaikka kirjan tapahtumat olivatkin kaukana silloisesta au pair-arjestani.

Hitaasti luin tätä kirjajärkälettä heinäkuulta asti, vaikka siitä pidinkin. Kun luen kirjaa, josta pidän, olen aina onnellinen jos samalta kirjailijalta on ilmestynyt muitakin kirjoja. Joskus kun olen löytänyt mieluisen kirjan, on pettymys kun saman kirjailijan uutta teosta voi joutua odottamaan vuosia, mikäli toista kirjaa koskaan tuleekaan. Min Jin Leeltä on ilmestynyt kuitenkin toinenkin kirja Panchico, joka menee myöskin lukulistalle.

Lauantaina naapurustossamme vietettiin Lauttasaari-päivää. Ohjelmassa oli mm. pääsy kunnostettuun Lauttasaaren kartanoon. Kartanon omistava Koneen säätiö kunnosti empirekartanon pieteetillä -ja kymmenellä miljoonalla eurolla pari vuotta sitten. Viime avoimien ovien aikaan en päässyn tutustumaan kartanoon, mutta nyt tein pikku kierroksen. Mukana oli vain kännykkä ja paikalla oli paljon väkeä, mutta muutaman kännykkäkuvan sain napattua upeissa tilossa.

Lauttasaari-päivän päätti iltahämärissä iso ilotulitus Kasinonrannassa kodin lähellä, jota olikin kokoontunut seuraamaan todella iso ihmisjoukko.

Mitä sinulle on kuulunut näin syyskuun alussa? Oletko lukenut hyväi kirjoja ja kumpaan pihlajanmarjakoulukuntaan kuulut?