Mietin bisnestuttujani ympäri Euroopan, normaalisti olen monien kanssa päivittäin tai ainakin viikottain yhteydessä. Viime viikosta alkaen bisnekset ovat hiljentyneet, mutta olemme viestitelleet kuulumisia kysellen. Toistaiseksi kaikki ovat terveinä, mutta tilanne voi muuttua nopeastikin.
Olen kuitenkin ollut rauhallinen. Heräilen normaalisti herkästi öisin ja stressaan helposti ympäri vuorokauden monesta asiasta. Nyt kun kaikki tuntuu olevan pois hallinnastani, olen toistaiseksi tyynenä myrskyn silmässä. Tiedän toki tilanteen olevan vasta aluillaan Suomessa, moni aivan suoraan ja välittömästi minua koskettava asia tulee varmasti vielä saamaan käänteen huonompaan.
Silti, juuri nyt, olen rauhallinen ja otan päivän kerrallaan. Suvun vanhimpia olemme ohjeistaneet pysymään kotona, me hoidamme kauppa- ja apteekkiasiat samalla kuin omatkin ostokset jotta he pysyisivät turvassa. Kunpa muutkin riskiryhmiin kuuluvat ymmärtäisivät, ettei kotiin jääminen ole heikkoutta vaan järkevää ja vastuullista toimintaa meidän kaikkien kannalta. Monissa taloyhtiöissä ja kaupungiosaryhmissäkin on aktivoitu omilla kauppareissuilla tekemään samalla muillekin ostokset, jottei kaikkien tarvisisi lähteä kauppaan.
Jatkuvuuden tunnetta tuovat monet rutiinit, kuten vaikka hyvä aamiainen. Tästä pidän kiinni, jotta siitäkin saan kosketuksen normaaliuteen.
Leivonta, etenkin leivän leipominen rauhoittaa. Olenkin pyöräyttänyt aamiaissämpylät jo kolmasti viikon sisään.
Kaiken keskellä kevät etenee ja luonto alkaa hiljalleen vihertymään. Tämän myllerryksen keskellä lohtua tuo nähdä kuinka mustimmastakin maasta versoo taas pitkän
Vaikka vielä viikonloppuna auringonpaiste ja lumisade vuorottelivat, pian voi luopua kaulahuiveista ja pipoista. Tennareissa olenkin kulkenut jo helmikuulta alkaen. Ulkoillakin voi ainakin toistaiseksi, koetan toki pysyä mahdollisimman kaukana muista. Onneksi sivukaduilla on hiljaista ja lähimetsän poluillakin väistettävät vastaantulijat harvassa. Kuva on otettu ennen panepidemian leviämistä Suomeen. Milloinkohan taas voi kulkea vapaasti ja vapautuneesti kaupungilla?
MIllä fiiliksillä sinä olet nyt?
Todella osuva ja ajan herkkiä hetkiä koskettava kirjoitus! Melko aikaisessa vaiheessa mekin ymmärsimme tilanteen vakavuuden ja suht' viilipyttyinä olemme pystyneet hoitamaan puolentoista viikon arjen etätyöläisinä. Hetken verran hirvitti, että näinkö kaupat tyhjenevät ja jäämme ilman ruokaa, mutta nyt onkin mennyt melkein kaksi viikkoa, että olemme oikeastaan tyhjentäneet tehokkaasti kuivakaappeja, syöneet pakkasesta valmista ja sinne säilöttyä, muutaman kerran haettu take away-ruokaa ja täydennetty varastoja lähikaupasta. Nyt tein isomman satsin (hihi! vain 1 wc-paperipaketti) pääsiäistä ajatellen lähicittarin verkkokaupasta.
VastaaPoistaPäivä kerrallaan otetaan, mutta tiedostetaan, että tämä tilanne voi kestää kauan ja siksikin on syytä olla panikoitumatta. Jokainen on samassa veneessä, sosiaalisia kontakteja on vältettävä, eikä tietoakaan milloin pääsee sukulaisia ja ystäviä näkemään. Surullista, mutta onneksi on puhelin ja somen kautta saa vertaistukea!
Yritämme ulkoilla päivittäin ja aistia kevään tuloa, leivotaan ja laitetaan yhdessä ruokaa - pieniä iloja & herkuteltu on kyllä ehkä enemmän kuin aiemmin. Ihan puhki poikki on oltu iltaisin, kun nelivuotias lapsi myös kotona, mutta toisaalta nukuttu 10-12 tunnin yöunia (onneksi corona ei ole vielä tullut yöuniin).
Pienet asiat tuovat nyt iloa, kuten leikkokukat, kevätkylvöt, jännittävä kirja, uusi huulipuna (tilasin juuri Kicksin nettikaupasta pari ilahduttavaa tuotetta) tai uusi kevättakki. Ja tuo takaovelta avautuva metsä, jonne lähdetään nyt happihyppelylle ennen iltaruokaa! Aurinkoista mieltä, terveitä päiviä & positiivista viikkoa sinnekin <3
Alun hamstrauksen jälkeen kaupassa on näyttänyt olevan ruokaa aika normaalisti. Ehkä omaa lempimerkkiä ei löydy, mutta se korvataan jollain muulla. Ja tosiaan, täälläkin on ensin kaiveltu kotikaapit joista onkin löytynyt yhtä ja toista hyödynnettävää.
PoistaOlen ollut jo yli kaksi viikko etätöissä ja kontaktit lähes olemattomat ulkomaailmaan. Totta kai puhutaan puhelimessa. Minnien kanssa lenkillä lähiympäristössä. Harvakseltaan kaupassa juuri ennen sulkemisaikaa kun ihmisistä vapaa ja suunsuojan/hanskojen kanssa.
VastaaPoistaNyt pitää todella määräyksiä yhteisen hyvän eteen eikä sooloilla. Olen nähnyt punaista kun somessa on ollut kuvia Lappiin säntäilyistä. Tai bilettämisestä jossain yhdessä.
Siihen ei kukaan osaa vastata milloin voi kulkea vapaasti tai vapautuneesti. Aika näyttää miten pandemia kehittyy. Puhalletaan nyt vain yhteiseen hiileen niin selvitään tästä <3
Lähikadut ovat olleet aivan autioita ja metsässä meren rannallakin vain muutama vastaantulija on tullut kaukana vastaan eli ulkoillessakin olemme voineet onneksi välttää ihmisiä todella hyvin. Huomenna jompi kumpi hakee kannatuksen vuoksi tutun ravintoloitsijan ravintolasta ruoka-annokset, etukäteen maksettuna ja noutoa vaille pakattuna, jotta siinäkin kontakti pysyy minimaalisena.
PoistaAika rauhallisin mielin olen toistaiseksi ollut. Minulla jatkuu työt normaalisti, mutta lapsia on vain vähemmän hoidossa. Ollaan nyt kannatettu lähikauppaa, siellä on harvoin montaa ihmistä samaan aikaan ostoksilla. Ulkoiltua tulee työaikana useamman tunnin verran päivässä.
VastaaPoistaNäillä jatketaa! Mukavaa viikkoa sinulle Tuuli <3
Olen ollut ihmeen rauhallinen, nyt noudatetaan virallisia ohjeita mahdollisimman hyvin ja toivotaan, että pandemia taittuisi mahdollisimman pian. Pysytään terveinä Outi!
PoistaTäällä vähän odottavalla mielellä, päivä kerrallaan. Onneksi kevät tuo mukanaan lisääntyneen valon, siitä saa hurjasti voimaa. Iloa sinne!
VastaaPoistaEipä tässä voi oikein elää kuin päivä kerrallaan, kevät onneksi lohduttaa tämän sekasorron keskellä.
PoistaSamankaltaista hissukkaelämää vietetään täälläkin. Puuhastelen kotona kaikenlaista, siivoan ja järjestelen paikkoja ja kaappeja. Mietin ruoat pidemmälle kuin tavallista välttääksemme kaupassakäyntiä. Pihaa on jo lakaistu, pesty ja haravoitu, onneksi sitä voi tehdä hyvällä omallaltunnolla. Olen myös pitänyt kiinni päivittäisistä pidemmistä lenkeistä ja ottanut sauvat taas käyttöön.
VastaaPoistaIsä on hoivakodissa, mihin emme tietysti pääse häntä katsomaan. Se hirvittää ja tuntuu pahalta, mutta yritän rauhoittaa mieltäni sillä tilanteelle ei voi mitään. Äiti on kotona, mutta onneksi melko lähellä, ja porukat hoitavat hänen kauppa-asiansa. Hän on sisäistänyt tilanteen erinomaisesti eikä ole käynyt kohta kahteen viikkoon yhdessäkään kaupassa tai julkisella paikalla, mutta onneksi pääsee mereen uimaan ja lenkille :) Nyt hän ohjeistaa muita taloyhtiön iäkkäitä, jotka eivät 'huomaa' mitä ei ole hyvä tehdä tai minne mennä.
Aurinkoa päivääsi Tuuli <3
Onneksi omat ikäihmisemme ymmärsivät alun saarnaamisen jälkeen, ettei vaihtoehtoja anneta ja ovat jääneet suosiolla kotiin. Soitellaan ja käydään oven taakse tiputtamassa kauppakassit. Aurinkoista loppuviikkoa.
PoistaPäivät sujuu hyvin, öisin vähän ahdistaa. Leivonta on kyllä rentouttavaa ja kaikenlainen heh syömiseen liittyvä puuha. Sujuu vaihtelevasti, mutta toiveikkaasti.
VastaaPoistaNyt vaan Tuuli osallistumaan tuohon kasari-ysärihaasteeseen, olisi mahtavaa nähdä lisää tuon ajan kuvia susta. <3
Halaus. <3
Hassua kyllä, olen nukkunut hyvin ja tunnen levänneeni enemmän kuin aikoihin. Viimeiset puoli vuotta ovat olleetkin melkoista härdelliä ja olen ollut väsynyt. Tämä pakollinen pysähdys on tullut otettua myös levon kannalta.
PoistaTäytyy kaivella vaikak au pair-kuvia, niissä on kaikenlaisia kivoja otoksia.
Tähän asti on mennyt kohtuullisen hyvin, mutta kieltämättä Uudenmaan sulkeminen huolestuttaa, kun läheisiä on rajan toisella puolellakin. Mökkimatkat eivät nyt niinkään ole olleet mielessä muuten kuin siten, että symppaan mökkiläisiä, jotka ymmärsivät maastoutua hyvissä ajoin. Muutenkin toivon, että koronakriisi ei aiheuttaisi keskinäistä syyttelyä, pikemminkin lisää myötätuntoa. Valtiojohdolta voi tietysti odottaa tolkullisuutta ja myös perusoikeuksien kunnioittamista, tällaisessa tilanteessa tasapainon löytäminen on todella haastavaa. Voimia! Petra
VastaaPoistaMeillä lähipìiri ja kaiki elämän tärkeimmät kiinnekohdat ovat Uudellamaalla, appivanhemmat tosin juuri ja juuri rajan tällä puolen. Kaipa heidän ruokahuoltoaan oliai päässyt hoitamaan vaikka olisi pitänyt maakunnasta päästä poiskin, mutta Uudellamaalla pysyminen helpottaa kuitenkin.
PoistaEi valtiovallan päätöksiä heppoisin perustein ole tehty, jokaisessa päätöksessä on aina se kääntöpuolensakin. Toivottavasti kaikille löytyy apua, jos omaiset eivät rajoitusten takia pääse auttamaan.