Viisi viikon varrelta

Niinpä se talvi taas tulla tupsahti, ainakin hetkeksi. 

Myrskyisän mutta lämpimän torstain jälkeen lämpötila tippui yhdessä yössä kymmenen astetta ja aamulla maa oli valkoisena. Oli äkkiä napattava muutama kuva aamulla enenkuin lumi suli pois. Talvisaappaat ovat vielä vintissä, nyt taitaa olla aika hakea ne sieltä, ihan varmuuden vuoksi? 

Tuote saatu PR-näyte

Guinotin Crème Age Logic on elävöittävä, solujen vanhenemista hidastava hoitovoide sekä aamu- että yövoiteeksi. Vaikka voide näyttää purkissa aika paksulta, koostumus on kevyt ja iholla ylellisen tuntuinen. Laitoin voidetta heti ensi kerralla aamulla meikin alle, voide imeytyi ja meikki levittyi hyvin. Voide suojaa ryppyjä, juonteita ja ihon veltostumista vastaan palauttaen ihon luontaista kirkkautta ja elinvoimaa.

Varsinkin talven pakkaspäivinä Age Logic-voide tulee olemaan varmasti onnen omiaan pakkasen ja sisäilman kuivuuden rasittamalle iholle. Tässä olisi myös ihana, ylellinen lahjaidea aikuiselle naiselle, ystävälle, puolisolle tai äidille.

Ylelisyyttä iholle on kaivattukin. Olen nimittäin tämän viikon ollut silmä mustana ja kasvot mustelmilla. 

En olisi koskaan uskonut, että minulta - hampaitaan huolellisesti hoitavalta, jolla ei ole uusia reikiä ollut pariin kymmenen vuoteen- poistetaan hampaita ja laitetaan implantteja tai että olisin poski turvoksissa ja suupieli ja silmä mustana töissä. Elämä tuo kuitenkin yllätyksiä. 

Jo viime vuonna vanhan reunalta repsottavan paikan alta löytyi jättiyllätys vain 4 kk viimeisimmän hammastarkastuksen jälkeen ja sitten halkesi viereinen hammas. Oudon, mutta kivuttoman patin nouseminen ikeneem ja, siitä seurannut kierre olivat minulle kyllä järkyttävä yllätys. Olinhan tottunut, ettei vuosittaisessa hammastarkastuksessa todettu muuhun tarvetta kuin korkeintaan jonkun parikymmentä vuotta vanhan paikan vaihtamiseen tai vain vähäisen hammaskiven poistoon. Pitkän hoitotaipaleen jälkeen kaksi hammasta oli pakko poistaa ja nyt ollaan implanttiruuvit leuassa ja odotetaan kevättä & kruunuja. 

Vaikka välillä on ärsyttänyt ja hävettänytkin olla ilman paria hammasta - hammaslääkärien "tämä ei ole sinun vikasi vaan huonoa tuuria" - vakuutteluista huolimatta-, hoitotaipaleen aikana olen välillä katsonut tätä viime vuonna otettua Nelkytplus-leidien kanssa otettua kuvaa ja ajatellut, että vielä tulen hymyilemään samalla lailla koko kaluston leveydellä (ja vielä voidaan myös hymyillä ryhmässä tällä lailla lähekkäin) .

Poistaminen eikä ruuvien laittaminenkaan sattunut lainkaan, mutta implanttiruuvien asennuksessa poskea venytetään aika lailla. Ensin poski turposi ja päivän päästä nousivat mojovat mustelmat. Nyt mustelmat jo ovat haihtumassa, mutta värien vaihtelua saan seurata ainakin vielä pari päivää. 

Mitä tästä opimme; hyville (hampaanhoitaja)ihmisillekin tapahtuu pahoja asioita, varaa tälläinen toimenpide loppuviikkoon ja säästä puskuria yllätyksien varalle, ei ole halpaa huvia! Olen onneksi säästänyt mm. juuri tällaisten elämän takaiskujen varallekin ja olen onnellinen, että pystyn tämän remontin rahoittamaan säästöistä vaikkapa kalliin kulutusluoton tai luottokorttivelan sijaan.

Kasvomaski on peittänyt mustelmat hyvin julkisilla paikoilla liikkuessani ja onhan tämä kuitenkin ohimenevää. Olemme miehen kanssa vähän huvittuneinakin seuranneet värien vaihtumista kasvoillani, mutta myös vakavoituneet miettimään kuinka turvonnut poski ja mustelmat ovat monella kotiväkivallasta johtuvia. Minulle tämä on onneksi vain ohimenevä vaihe purukaluston palauttamisessa hymykuntoon. 

Viikolle on osunut onneksi arkisia ilonaiheitakin,  kuten hyvä ruoka. Viikon toiveruoka olivat lihapullat. Viimeksikin näitä tehtiin toiveesta ja taas Siipan viikonloppuruokatoiveena oli lihapullat amerikanitalialaiseen tapaan. Lihapullat nautittiin toiseksi viimeisen vuoden 2001 Chiantin kanssa, jota aikoinaan tilasimme töihin toscanalaiselta yhteistyökumppanin pieneltä viinitilalta. Kellarista löytyi hyllyn takanurkkaan hautautuneena puolitoista vuotta sitten laatikollinen tätä 19-vuotiasta Chiantia. Olen kerran käynytkin tuolla tilalla; huikea paikka 200-vuotiaine uima-altaineen, viinitarhoineen, Napoleonin astiastoineen, Rooman valtakunnan aikaisin kellareineen ja kappeleineen.

Ensimmäisen pullon sisällön kunto kellarivuosien jälkeen mietitytti, mutta hyvin kaikki tähän mennessä avatut pullot käypäistä käyttöviiniä ovat säilyneet. Hedelmäinen, kepeä, pehmeät tanniinit, ainoana miinuksena hieman sakkaa pullon pohjalla. Alunperinkin parhaita maistamiani vuosikertoja tätä viiniä jota useana vuonna tilattiin laatikoittain. Edullinen, ei mikään elämää suurempi viini, mutta muistot ja  tarinat viinin ympärillä tekevät siitä merkityksellisen minulle. Minulla on myös syntymävuodeltani yksi lahjaksi saatu pullo muistona vierailulta tilalle, mutta sitä en taida koskaan avata. Viimeisen jäljellä olevan vuoden 2001 Chiantin aiomme kyllä juoda. Olen vuosien varrella tullut siihen tulokseen, ettei kaikkea kannata pantata loputtomiin. Voi käydä niin, ettei sitä oikeaa hetkeä koskaan tule tai pullollinen onkin pilalla kun on odottanut liian kauan. Sitä ylellisintä voidetta, upeinta hajuvettä tai ihaninta viiniä ei kannata hillota loputtomiin vaan nauttia niistä kun ne ovat vielä parhaimmillaan. 

Lisää

Joulukukkia en ole vielä hankkinut tai muutenkaan tuonut joulua kotiin. Valkoisia hyasintteja olisin tosin ostanut, mutta kaupassa oli enää tyhjä hyasinttilaatikko perjantaina. Ostin siis syyskimpun. Ehkä ensi viikolla kukatkin vaihtuvat jouluisemmiksi kun jouluunkin on alle kuukausi. 

Joko sinulla joulukausi näkyy kotona, odotatko jo pysyvää lumipeitettä? Oletko kohdannut vastaavia takaiskuja ja oletko varautunut niihin?