Restaurant Penny, Helsinki

Jos menemme perjantaina ulos syömään, varaamme yleensä pöydän hyvissä ajoin. Nousukausi näkyy ainakin ravintoloissa, arki-iltanakin Helsingin keskustan ravintolat näyttävät olevan melkoisen täynnä.

Eräänä perjantaina jo kuukausia sitten lähdimme ulos kuitenkin ihan ex tempore (ja sitten unohdinkin postauksen luonnoksiin...). Uudenmaankadun pienessä, symppiksessä Pennyssä pidetään yleensä muutama paikka vapaana kadulta tuleville asiakkaille. Kävimme kysäisemässä josko vaikka tiskillä olisi tilaa. Pääsimme kuitenkin tunniksi pöytään ennen varauksen tehneitä asiakkaita, jälkkärin nautimme lopuksi tiskillä, joka ei sekään ollut huono paikka. Tiskillä on kiva seurailla vaikka cocktailien sekoitusta.

Koska ruokailusta on jo pitkä aika, koetan muistella mitä kaikkea lautasilla oli; ostereita Siipalle -hän rakastaa niitä, minä en-, viiriäistä minulle alkuun. Kalaa Siipalle pääruoaksi -olisikohan ollut miekkakalaa- ja minulle lampaankyljyksiä papujen, kikherneiden ja vihreiden herneiden kanssa. Loppuun otin suklaakakkua ja Siippa marjoja ja mascarponevaahtoa- ehkä... Hyvää kuitenkin oli, sen muistan.

Pennyssä on tunnelmallinen (=hämärä) valaistus. Voisin sanoa tavoitelleeni tunnelmaa hämyisillä kuvilla, mutta tosiassa kuvat vähän kärsivät hämäryydestä. Valovoimaisella linssilläkin, käsivaralla kuvatessa valokuvat vähän kärsivät valon puutteesta vaikka ulkona olisi vielä valoisaa.

En ole Pennyssä koskaan saanut kuin maukasta ruokaa ja olemme olleet siellä useaan otteeseen ruokailemassa, Muutama viikko sitten söin bisnestuttujen kanssa illalliseksi 15€ Reuben sandwichin bataattiranujen kera. Vaikka kaupungissa on paljon mielenkiintoisia ravintoloita joita tekisi mieli testata, tänne palaamme usein kun haluamme varman vaihtoehdon. Ruokalista vaihtuu muistaakseni melko usein, menussa on aina vähän New York-viboja. Noin neljänkympin kolmen ruokalajin illallinen on hinta-laatusuhteessaan erinomaista tasoa.