Viisi viikon varrelta

Olen venyttänyt kuluneella viikolla kohteliaisuusrajoja kahdeksantoistakertaisesti, syönyt huippuravintoloissa ja ostanut kannabisleivän, nauttinut luonnosta ja auttanut eläimiä.  Lauantaina minusta tuli myös yllättäen ylioppilaskuvaaja.

Vaikka säät ovat olleet aivan ihanat, luonto on nyt kovin kuiva ja eläimet tarvitsevat apua. Vein pihalle pari päivää sitten matalan juoma-astian oraville ja linnuille. Parvekkeella on ollut lintujen "uima-allas" kesäisin jo vuosia. Se on lämpimillä ilmoilla ahkerassa käytössä kun linnut juovat ja kylpevät vanhassa teekupissa.

Omenankukat lakastuivat, syreenit kukkivat vielä ja jopa juhannusruusut ovat jo kukassa. Kotipihan kultasade on keltaisenaan kukista, viime vuonna siinä ei olut kukan kukkaa. Viimeisissä tulppaaneissa on ollut valtavan kokoiset kukat.

Kävin Talinnassa työmatkalla keskiviikkona, töitä klo 7-21.30, laivallakin työskentelin koko matkan mennen tullen. "Vapaa-aikaa" oli sen verran, että ehdin kipaista Rotermannin läpi ruokakaupan kautta laivaan. Heinäkuussa täytyy tehdä yksi ihan lomapäiväreissu.

 Tallinnasta ostin Rimistä sataman vierestä aamupalatarpeita seuraavaksi päiväksi ja nappasin ostoskoriin myös jonkun tumman jyväleivän sen tarkemmin kiireessä sitä tarkastelematta. Seuraavana aamuna kahvin valuessa kuppiin katselin ajatuksissani leipäpussia ja kiinnitin huomiota sen lehtikuvioihin. Kannabiksenlehtiä! Googlekin antoi kanepi-sanalle käännökseksi vain kannabis! En sinä aamuna syönyt leipää.

Myöhemmin tosin selvitin, että leivässä on hampunsemeniä ja hamppuöljyä. Molemmat terveellisiä, ei psykofyysisiä haittoja syöjälle.  Leipäkin oli hyvää.

Viikolla ole syönyt sekä Ragussa, josta pian tulossa juttua arvonnan kera sekä Tocassa kivoissa kirjanjulkareissa. Elämä on kuitenkin pitkälti arkea ja ruokana on ollut paitsi salaatteja myös pyttipannuversio, johon käytin HK:n Preussin Peter-raakamakkaraa*. Tuli helppo, hyvä arkiruoka, johon upposi pari jääkaapista löytynyttä perunaa, kaksi viimeistä kananmunaa, avokado ja tomaatteja.

Joku tapakouluttaja oli valmistujaisten alla todennut, että puoli tuntia on kohtelias aika viipyä ylioppilas/valmistujaisjuhlissa.  Ylitimme kohteliaisuusrajan kahdeksantoistakertaisesti viipyessämme kaksoistutkinnon suorittaneen datanomiylioppilaan juhlissa yhdeksän tuntia! Päivänsankari ja hänen vanhempansa tosin vaativat meidän jäävän illaksi. Minut valjastettiin päivän aikana "yllättäen" myös nuoren miehen ylioppilaskuvaajaksi. Vain kerran olimme jäädä bussin alle kun halusin ikuistaa hänet kotimaisemissaan Punavuoressa ja pari kuvista otettiin keskellä katua. Eiköhän paristasadasta kuvasta saada sukulaisille valokuvskirjat ja onnittekukortit aikaan. Oli myös hauska huomata kuunka kolmevuotiaasta asti tuntemastani nuorukaisesta on varsinkin viimeisen vuoden aikana puhjennut humorintajuinen, fiksu ja avoin nuorimies.

Lähtiessämme ajattelimme kävellä vähän matkaa ensin taksiin hyppämistä, mutta kauniissa yössä tulimme kävelleeksi viitisen kilometriä kotiin asti. Olin onneksi ottanut ballerinat varakengiksi, niillä oli hyvä talustella kotia kohdem.

Miten viikosi on sujunut, olitko ylioppilasjuhlissa tai valmistujaisissa?

*saatu blogin kautta