Helppoa ja edullista arkiruokaa; kikherne-kasvispasta

Seuraan näyttelijä Stanley Tuccia somessa ja minulla on juuri lukuvuorossa näyttelijän kirja What I ate in one year. Stanley kokkailee usein somessa yksinkertaisia, usein italialaisia ruokia yksin tai yhdessä vaimonsa tai äitinsä kanssa.

Stanley versioi kokki Julius Robertsin kikherne-kasvispastaa jokin aika sitten. Puoliso ihastui reseptiin ja pyysi minua tekemään sitä. Hyvää tämä helppo ja edullinen ruoka olikin.

Kikherne-kasvispasta

3 valkosipulinkynttä, hienonnettuna

1 keltasipuli hienonnettuna

 1 purjo hienonnettuna

 1 porkkana, hienonnettuna

 4 ruokalusikallista oliiviöljyä

 ripaus chilihiutaleita

 2 oksaa tuoretta rosmariinia

 3 laakerinlehteä

 1 rkl tomaattipyrettä

400g tölkki kokonaisia, kuorittuja tomaatteja

800 g = 2 purkkia kikherneitä valutettuna

3,5 dl pientä sarvipastaa (ditali, makaroni jne.)

Kaada öljy isoon paksupohjaiseen pannuun, lisää valkosipuli, chilihiutaleet, kokonaiset rosmariinin oksat ja laakerinlehdet ja laita lämpö päälle.  Näin maut imeytyvät hitaasti öljyyn palamatta kattilan kuumenemisen aikana.  Muutaman minuutin kuluttua valkosipuli kuulotguu.  Ennen kuin se alkaa ruskistua, lisää sipuli, purjo ja porkkana sekä runsas ripaus suolaa.  Hauduta noin 10 minuuttia, ja lisää sitten tomaattipyre.  Sekoita  ja hauduta vielä muutama minuutti.


Pilko tomaatit saksilla tölkin sisällä pieniäksesi ne mahdollisimman hyvin.  Kokonaiset tomaatit ovat maukkaampia kuin tomaattimurska.  Kaada tomaatit kattilaan, huuhtele sitten tölkki vesitilkalla ja kaada myös tomaattivesi kattilaan.  Kuumenna miedolla lämmöllä, kaada joukkoon puolet kikherneistä ja keitä 15 minuuttia, jotta maut sekoittuvat.  Soseuta toinen puolikas kikherneistä monitoimikoneessa tai sauvasekoittimellai ja lisää sitten kattilaan.


Keitä pasta, ota talteen pari ruokalusikallistaja  tärkkelyspitoista pastan keittovettä ja lisää se kikhernekatikkene joukkoon. Maista ja mausta vielä tarpeen mukaan.

 

Gorgonzola ja purjo Crème Brûlée - hienostunut yhdistelmä

Gorgonzola ja purjo-Crème Brûlée on mielenkiintoinen ja innovatiivinen tulkinta klassisesta jälkiruoasta alkuruokana tai aterian lisukkeena. Törmäsin tähän reseptiin jo aikoja sitten jostain, otin sen muistiin ja olen hieman muokkaillut reseptiä.

Gorgonzola on saanut nimensä Italian Lombardiassa sijaitsevan Gorgonzolan kaupungin mukaan. Juuston historia ulottuu 1600-luvulle asti.  Gorgonzola tunnetaan voimakkaasta maustaan ja se sopii hyvin ruoanlaittoon.

Gorgonzola-juuston voimakas maku ja purjon hienoinen makeus luovat yllättävän ja kiinnostavan makuyhdistelmän. Tämä yllättävyys tekee ruoasta muistettavan ja herättää keskustelua.Hyvälaatuinen Gorgonzola ja tuore purjo tuovat ruokaan syvyyttä ja moniulotteisuutta.

Tämä alkuruoka tarjoaa unohtumattoman aloituksen aterialle. Jos haluat kiepauttaa alku- ja pääruoat kunnolla päälaelleen, voit tehdä tomaatin ja basilikan maut makeasti yhdistävää basilikasorbettia ja marinoituja tomaatteja jälkiruoaksi.

Gorgonzola ja purjo-Crème Brûlée 

1 rkl oliiviöljyä

2 keskikokoista purjoa (yhteensä n 350 g) pituussuunnassa halkaistuna, pestynä ja poikitain viipaloituna

1 salottisipuli hienonnettuna

5 isoa munankeltuaista

2,5 dl kuohukermaa

2,5 dl kevytkermaa

150 g Gorgonzola-juustoa

1 rkl hienonnettua tuoretta rakuunaa

3 rkl hienonnettua persiljaa

Suolaa ja rouhittua mustapippuria maun mukaan

6 rkl raastettua parmesania

Kuumenna uuni 130 asteeseen. Kuumenna öljy keskikokoisessa kattilassa keskilämmöllä. Lisää purjo ja sipuli, kuullota 7-10 minuuttia tai kunnes purjo ja sipuli ovat pehmenneet.

Vatkaa keskikokoisessa kulhossa munankeltuaiset vaaleaksi vaahdoksi. Vatkaa joukkoon kermat. Sekoita joukkoon purjo, sipuli, Gorgonzola, rakuuna, persilja, suola ja pippuri.

Aseta kuusi annosvuokaa uunivuokaan. Jaa kermakastikeseos vuokiin. Kaada pannulle lämmintä vettä niin, että se tulee astioiden reunojen puoliväliin.Kypsennä uunissa 35–40 minuuttia tai kunnes vanukkaiden keskusta liikkuu vielä hieman. Nosta vuoka pois uunista ja nosta astiat kuumasta vedestä. Aseta astiat uunipellille.

Ripottele parmesan tasaisesti jokaisen vanukkaan päälle. Ruskista juusto kaasupolttimella. Tarjoile kuumana.

Häränhäntäpata on marraskuun lohturuokaa

Harmaan päivän täydellistä lohturuokaa on täyteläisen umamisen makuinen häränhäntäpata. Resepti vaihtele aina; viimeisimpään pataan laitoin mm. palsternakkaa, erivärisiä porkkanoita, yrttejä, karamellisoitua sipulia, valkosipulia, kirsikkatomaatteja. Kareamellisoitua sipulia minulta löytyy usein kkasesta jääpalakuutioihin pakastettuna, näin saan näppärästi sopivia annoksia. 

Nesteeksi pataan tuli punaviinietikalla. jauhetuilla, kuivatuilla suppiksilla, chilillä, worchesterkastikkeella ja dijonsinapilla maustettua lihalientä, joskus olen käyttänyt tummaa olutta lihaliemen sijaan. Häränhännät ja juurekset paahdetaan, ainekset laitetaan pataan ja kaadetaan neste päälle. Annetaan hautua useita tunteja uunissa. 

Pataruokien maun salaisuus on pitkä haudutusaika. Niihin ei kannata käyttää kalleimpia ruhonosia vaan edulliset luiset ruhonosat antavat pataruokiin muhevimman maun ja lihan syinen koostumuskin on pataruokiin sopivampi. Ruoan voi hyvin tehdä päivää aiemmin ja lämmittää seuraavana päivänä, pataruoathan vain paranevat seuraavaksi päiväksi. Jos nestettä jää jäljelle, sen voi käyttää keiton pohjana.

Häränhäntiä saa mm. Hakaniemen hallista Helsingissä.

Mikä sun syksyinen lohturuokasi on?

 Häränhäntäpata

1,5 kg häränhäntiä paloina

Suolaa ja pippuria

Oliiviöljyä

1 keskikokoinen sipuli, hienonnettuna tai  2 rl karamellisoitua sipulia

2 suurta porkkanaa, paloiteltuna

1 pasternakka, paloiteltuna

1 dl balsamiviinietikkaa

5 dl lihalientä

1 rl puanviinietikkaa

1 chili

2 rl dijonsinappia

1 rl worchesterkastiketta

( 1rl kuvattuja suppilovahveroita jauhettuna)

3 kokonaista valkosipulinkynttä

Rosmariinia

Pippuria

Suolaa

Kuivaa häränhännät paperipyyhkeillä. Ripottele joka puolelle suolaa  ja pippuria. Kuumenna 1 rkl oliiviöljyä keskilämmöllä pannulla. Ruskista häränhännät erissä, nosta syrjään.

Lisää hienonnettu sipuli, palsternakka, porkkana ja valkosipuli pannulle. Kuullota muutaman minuutin ajan, kunnes sipulit ovat läpikuultavia. Kaada punaviinietikka pannulle ja anna kiehahtaa kunnes noin puolet on haihtunut. Lisää häränhännät takaisin kattilaan. Lisää maustettu lihaliemi ja rosmariini. Anna kiehahtaa. Siirrä kaikki ainekset uunivuokaan tai pataan  ja hauduta kolmesta neljään tuntia 150° C asteessa kunnes liha on mureaa ja irtoaa luusta haarukalla.

Kun liha on mureaa, nosta häränhännät lautaselle. Kuori rasva päältä lusikalla tai nosta jääkaappiin (anna jäähtyä huoneenlämpöön ensin), niin että rasva kovettuu, jolloin se on helpompi poistaa. Häränhäntäpata on herkullista uudelleen lämmitettynäkin.

Tarjoile häränhännät  uunivihannesten tai murskaperunoiden kera, koristele rosmariinilla.

Orzotto ricotan ja karamellisoidun sipulin kanssa

Jyvämäisestä orzopastasta saa tehtyä helposti kermaisen täyteläistä, risottomaista orzottoa. Karamellisoitu sipuli antaa makuun lisää täyteläisyyttä ja syvyyttä, ricotta tuo raikkautta. Resepti alla

Tee ensin karamellisoitu sipuli, sen hautuessa voit aloittaa orzoton teon.

Orzoa käytetään myös mm. kreikkalaisessa kanaliemi-munakeitossa avoglenonossa. Kuulostaa oudolta, maistuu herkullisella.

Oletko käyttänyt orzo-pastaa?

Orzotto ricotan ja karamellisoidun sipulin kanssa 

1 ruokalusikallinen oliiviöljyä

2 valkosipulin kynttä hienonnettuna

1/2 tl Provencen maustesekoitusta 

1 ruokalusikallinen sitruunamehua

1 tl Dijon-sinappia

2 ½ dl keittämätöntä orzo-pastaa

4 dl kana- tai kasvislientä

1 dl kermaa

1 dl tuoretta parmesaania raastettuna

Suolaa ja pippuria maun mukaan 

Laita öljy, valkosipuli, Provencen maustesekoitus, sitruunamehu, Dijon-sinappi ja orzo kasariin.  Kypsennä 2–3 minuuttia sekoittaen usein, jotta orzo imee maut hyvin.

Lisää kanaliemi ja kerma.  Kun seos alkaa kuplia, vähennä lämpöä ja jatka kypsentämistä 10 minuuttia (ilman kantta) sekoittaen välillä.  Ota kattila pois liedeltä ja sekoita joukkoon parmesaani.  Peitä kattila muutaman minuutin ajaksi. Orzo imee nesteen nopeasti, joten jos näyttää edelleen siltä, ​​että nestettä on liikaa, odota hetki.  Mausta suolalla & pippurilla tarpeen mukaan. Tarjoa ricotan ja karamellisoidun sipulin kanssa.

Karamellisoitu sipuli

3 isoa sipulia

3 rkl voita

2 rkl öljyä

Sulata 3 rkl voita ja 2 ruokalusikallista öljyä paksupohjaisella isolla pannulla keskilämmöllä. Lisää ohuiksi renkaiksi leikatut sipulit ja hauduta välillä sekoitellen kunnes sipulin väri on muuttunut kullankeltaiseksi, noin 45 minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla.

Herkulliset paahdetut linssit

 ulkaisin tällä viikolla Instagramissa herkllisen paahdettujen linssien ohjeen ja sitä pyydettiin myös blogiin, kun kysyjä halusi tallentaa reseptin Pinterestiin blogista. Tässä siis herkullisten paahdettujen, maustettujen linssien ohje teille, jotka ette ole Instagramissa tai ette siellä seuraa @lumolifestyle.

Rakastan kaikkia rapsakkaa, uusi rapea herkkuni  ovat paahdetut linssit. Koska tee miltei kaiken air fryerilla, paahdoin linssitkin sillä. Paahdetut linssit voi tehdä myös uunipellillä paahtamalla noin 20 minuuttia 200 asteessa. 

Välillä napsin linssejä ihan sellaisenaan makupalaksi, mutta ripottelen niitä myös salaattiin ja muihinkin ruokiin antamaan lisämakua ja purutuntumaa. Linssit ovat myös hyvä proteiinin ja kuidun lähde.

Mausteita voit vaihdella mielesi mukaan. Air fryerissa näistä tulee rapsakoita luultavasti ilman öljyäkin. Seuraavan kerran kokeilen jättää oliiviöljyn pois. 

Paahdetut linssit

200 g kuivia linssejä

1 rl oliiviöljyä

Mausteita

Suolaa

Keitä linssit paketin ohjeen mukaan. Huuhtele ja valuta lävikössä. 

Laita linssit kulhoon ja sekoita öljy joukkoon. Lisää mausteita makusi mukaan, esim. valkosipulijauhetta, herbs de Provence-yrttiseosta, chiliä sekä ripaus suolaa.

Paahda air fryerissa n.15 minuuttia sekoitellen välillä kunnes linssit ovat rapeita.

Oletko kokeillut paahtaa linssejä?

Vaniljavaahtoa ja paahdettua valkosuklaata

Loppiainen päättää joulu ja vuodenvaihteen juhlakauden, moni haluaa sitä juhlistaa paremmalla aterialla.

Olen tehnyt jälkiruoaksi helppoa, vain muutaman työminuutin vaatiivaa vaniljavaahtoa mustikoiden ja paahdetun valkosuklaan kanssa Itsenäisyyspäivänä ja uutena vuonna, tämä helppo jälkiruoka sopii hyvin myös loppiaiseen tai muihin talven juhliin.

Paahdettu valkosuklaa oli iso hitti muutama vuosi sitten. Se on valkosuklaan vielä herkullisempi versio.

Paahdettu valkosuklaa on kinuskisen makuista, rapeaa ja paahtuessaan kauniin kullanruskeaa, se on herkullinen, helposti valmistuva lisä jälkiruokiin ja leivonnaisiin.

Vaniljavaahdon voi myös pakastaa annoskulhoissa, näin siitä saa helposti jäädykkeen.

Vaniljavaahtoa ja paahdettua valkosuklaata

1 prk vatkautuvaa vaniljakastiketta

1 rkl sitruunamehua

150 g valkosuklaata

pensasmustikoita koristeluun

Valmista ensin paahdettu valkosuklaa.

Pilko valkosuklaa veitsellä karkeaksi rouheeksi.
Levitä rouhe uunipellille leivinpaperin päälle.

Paahda valkosuklaarouhetta 175-asteisessa uunissa noin 5 minuuttia. Pidä suklaata silmällä, ettei se pala. Anna jäähtyä.

Kaada vaniljakastike isoon kulhoon, lisää sitruunamehua. Vaahdota vaniljakastike kuohkeaksi.

Nostele vaniljavaahtoa annosmaljoihin, koristele paahdetulla valkosuklaalla ja pensasmustikoita.

Onko sinulla joku nopeasti valmistuva jälkruoka, jota teet silloin kun haluat jotain helppoa ja herkullista?

Konjakkiin säilötyt pihlajanmarjat

Viime keväänä osti Tukholman Södermalmin hallista konjakkiin säilöttyjä pihlajanmarjoja, joita olemme nauttineet juustojen kanssa. Ne sopivat hyvin myös esim. riistan kanssa.

Pihlajanmarjoja voidaan käyttää monin eri tavoin. Niitä voidaan syödä tuoreina, mutta ne ovat usein kirpeitä.

Yöpakkasetkin tekevät marjoista makeita, mutta myöhään syksyllä kerätessä niissä on aika paljon mustia marjoja mukana. Siksi marjoja voi perata hyvissä ajoin ja panna pakastimeen. Kirpeys vähenee huomattavasti. Nyt alkaakin olla viime hetket kerätä hyväkuntoisia marjoja.

Kirpeitäkin marjoja voi käyttää hillojen, marmeladien, soseiden ja muiden jälkiruokien valmistukseen. Pihlajanmarjoja voi myös käyttää keittoihin, kastikkeisiin ja juomiin.

Muistelin Tukholmasta ostamani konjakkiin säilöttyjä pihlajanmarjoja ja säiliön niitä muutaman purkillisen. Konjakin sijaan voit käyttää myös armanjakkia tai brandya.

Pihlajanmarjoilla on monia hyviä ominaisuuksia, jotka tekevät niistä terveellisiä ja monipuolisia raaka-aineita.

Pihlajanmarjoissa on runsaasti C-vitamiinia. C-vitamiini on tärkeä antioksidantti, joka vahvistaa immuunijärjestelmää ja auttaa elimistöä taistelemaan taudinaiheuttajia vastaan.
Pihlajanmarjoissa on myös muita antioksidantteja, kuten flavonoideja ja antosyaniineja. Antioksidantit auttavat suojaamaan soluja vahingoittumiselta.

Pihlajanmarjoissa on kuitua, joka auttaa ylläpitämään ruoansulatuskanavan terveyttä.
Pihlajanmarjoissa on myös monia muita vitamiineja ja kivennäisaineita, kuten A-vitamiinia, rautaa ja kaliumia.

Säilötyt pihlajanmarjat

5 dl pihlajanmarjoja

1 dl vettä

2 dl hillosokeria3

3/4 tl sitruunahappoa

0,5 dl konjakkia

Puhdista ja huuhtele pihlajanmarjat hyvin.

Lisää pihlajanmarjat kiehuvaan veteen, keitä viisi minuuttia.

Lisää hillosokeri, kiehauta vielä muutaman minuutin ajan. Ota kattila pois lämmöltä. Sekoita joukkoon konjakki sekä sitruunahappo, sekoita ja anna jäähtyä.

Kaada puhtaisiin ja desinfioituihin purkkeihin. Säilytä viileässä.

Oletko säilynyt Pihla marjoja?

Rapeat paistetut gnocchit

Arki on taas varmaan melkein kaikilla alkanut lomien jälkeen ja syyskuukin on kierähtänyt käyntiin. Töiden jälkeen kaipaa helppoja, nopeasti valmistuvia reseptejä arkiruoaksi. Nämä rapeat paistetut gnocchit ovat yksinkertainen ja nopea resepti, gnocchit valmistuvat vain 20 minuutissa helpoksi arki-illan ateriaksi.

Perunagnocchit ovat italialaisia taikinamykyjä, joka valmistetaan perunasta, jauhoista, kananmunasta ja suolasta. Niitä voi tehdä itsekin, mutta jo keskikokoisista kaupoista saa nykyään myös gnoccheja.

Pakkauksen kypsennysohjeissa sanotaan, että gnocchit kannattaa keittää, mutta gnocchit voi paistaa ilman keittämistä paistinpannulla. Paistetut gnocchit ovat päältä rapeita ja sisältä pehmeitä ja anoppilan karva-assari Olinkin mielestä herkullisia.

Gnocchi ovat runsas, täyttävä ruokalaji, joten niihin ei kannata lisätä kastiketta, joka on liian paksua tai raskasta.

Rapeat paistetut gnocchit

 2 rkl + 4 rkl voita

 1 paketti (500 g) gnoccheja

 1 tl valkosipulia hienonnettuna

 ½ tl kuivattua oreganoa/1 tl tuoretta oreganoa

 ½ tl kuivattua timjamia/ 1 tl tuoretta timjamia

 3 rkl parmesania

Sulata 2 rkl voita kattilassa keskilämmöllä.  Lisää gnocchit ja kypsennä niitä noin 15 minuuttia, kunnes ne ovat rapeita ja ulkopuolelta hieman kullanruskeita.  Pidä gnocchit tasaisena, jotta ne kypsyvät tasaisesti.  Sekoita ajoittain.

Kun gnocchit ovat melkein valmiita, aloita kastikkeen valmistus.  Sulata pienessä kattilassa loput neljä ruokalusikallista voita keskilämmöllä.  Kun voi on sulanut, lisää valkosipuli, oregano ja timjami ja hauduta noin kaksi minuuttia. Älä polta valkosipulia.

Kaada kastike gnocchien päälle ja sekoita. Lisää parmesaani ja sekoita, kunnes juusto on sulanut.  Tarjoile heti. 

Voit myös paistaa sieniä gnocchien lisukkeeksi.

Pidätkö gnoccheista enemmän keitettynä vai paistettuna?

Tapasjuhlat kahdelle

Tapas, tuo Espanjan ruokalahja maailmalle, on helppo tapa kasata herkkutarjotin helposti.

Kotitekoiset tapasjuhlat ovat mielestäni loistava idea mihin tahansa pieneen kotijuhlaan. Tapakset sopivat hyvin ystävänpäivän, uudenvuodenaattoon, venetsialaisiin, syntymäpäivään tai vaikkapa ihan perjantaitreffeille kotona. Tapaksia voi tehdä isommallekin joukolle tarjottavaksi.

Meillä tapakset ovat erityisesti kesäinen perinne aina jonain kesän lämpimänä päivänä.  Kesä ei vielä ole ohi Nyt kun säät ainakin täällä Helsingissä ovat olleet edelleen ihanan kesäisen lämpimät, tapasillan voi järjestää pihalla, terassilla tai parvekkeella.

Valmista erilaisia ​​pieniä, maukkaita ruokia, avaa pullo viiniä, esim. tempranilloa tai albarinoa tai tee raikasta rosesangriaa ja nauti illasta! Kokeile myös aprikoosisangriaa.

Tapastarjoiluna voi olla vaikka manchego tai joku muu espanjalainen juusto, espanjalaista salhichonia eli salamia, serranokinkkua, paahdetuilla manteleilla tai hasselpähkinöillä täytettyjä taateleita, kirsikoita, aprikooseja tai nektariineja, kapriksia ja leipää. Valikoima on loputon, voit tehdä myös pieniä leipäsiä, paistaa katkarapuja, grillata kasviksia ja tarjoilla oliiveja, tapenadea tai muita kasvistahnoja.

Mikä on sinun lempitapasannoksesi?

Helppo hapankirsikkahillo

Pihassamme kasvaa monta vanhaa hapankirsikkapuuta. Osa niistä saattaa olla jopa tontillamme ennen 50-luvun alussa rakennettuja kerrostaloja sijainneen maatilan peruja. 

Monena vuonna rastaat ja varpuset ovat kerenneet ennen minua tyhjentämään kaikki puut, mutta tänä vuonna kirsikkaa on valtavasti ja poimijoillekin on riittänyt. Yllättävän harvaa taloyhtiömme asukasta kuitenkaan kiinnostaa pihapuissa kasvavat kirsikat ja omenat, vaikka nyt kirsikoita tosiaan olisi useammallekin yllin kyllin. Hapankirsikoissa on antioksidantteja ja ravinteita, kuten C-vitamiinia, K-vitamiinia sekä kuitua ja syön niitä sellaisenaan myös mm. tuorepuuron kanssa. Hapankirsikoista voi tehdä myös vaikkapa kirsikkapiirakkaa tai hilloa.

Hapankirsikkahillon maku on ainutlaatuinen ja voimakas. Hapankirsikassa makeus yhdistyy herkulliseen hapokkuuteen. Helposti valmistuva hillo maistuu vaikkapa jäätelön tai juustojen kanssa.

Helppo hapankirsikkahillo

2 kg kivettömiä kirsikoita

3 rl sitruunamehua

1 kg hillosokeria

1 tl vaniljasokeria

Poista kivet hapankirsikoista.

Laita kirsikat paksupohjaiseen kattilaan yhdessä sitruunamehun kanssa.  Kuumenna kiehuvaksi keskilämmöllä.

Vähennä lämpöä keskilämmölle. Keitä kirsikkaseosta jatkuvasti sekoittaen, jotta se ei kiehu, noin 20 minuuttia, kunnes hedelmät ovat täysin hajonneet.

Lisää sokeri ja vaniljasokeria.

Jatka hillon kypsentämistä 30 minuuttia.

Kuori vaahto hillon päältä. Kaada hillo puhtaisiin purkkeihin. Säilytä jääkaapissa.

Lomaviikkojen varrelta

Kuuden viikon lomaputki on nyt puolessa välissä. (Normiloman lisäksi siis myös ylityövapaita. Usein minulle todetaan "Vau, onpa sulla erikoisen pitkä loma", mutta olen kyllä vapaani ansainnut ja tehnyt joka minuutin eteen paljon töitä). 

Kolmessa lomaviikossa on ollut jo kaikkea kivaa; mm. perinteiset juhannusmenot maalla, Aussi-kaverin Suomen vierailu, pizzajuhlat ja Olli-koiran saapuminen anoppilaan.  Väliin on mahtunut myös sadepäiviä, jolloin olen viihtynyt kotona lueskellen.

Loman aikana on käyty muutamaan otteeseen ulkona syömässä. Bistro Ingrid Ullanlinnassa oli kiva tuttavuus -viihtyisä, mutkattoman hyvää ruokaa tarjoileva kortteliravintola.

Tällä viikolla tehtiin kesäretki Tammisaareen; päiväkävely, uusi Chappe-museo ja YLP!-pizzaravintola. YLPin pizzat ovat kyllä hehkutuksen arvoiset. Ravintola aukeaa klo 16, mutta jonoon kannattaa mennä jo aiemmin. Me saimme viimeiset paikat ensimmäiseen kattaukseen, meidän jälkeemme tulleet laitettiin jonotuslistalle.

Miehen Ranskan ja Kanadan pikkuserkkujen kanssa käytiin Yes Yes Yesissä lounaalla, onnistunut Ruokakokemus tämäkin. Oman keittiönkin kesäruokalistalle tuli ideoita flatbreadista ja paistetuista gnoccheista.

Kuluneella viikolla käytiin myös Strömforsin ruukissa. Ruokakokemus ei mennyt ihan nappiin, mutta muuten oli kivaa. Strömforsiin täytyy palata joulumarkkinoiden aikaan.

Olli on suomalais-irlantilaisen tuttavapariskunnan koira, he lähtevät Australiaan töihin pariksi vuodeksi ja kolmevuotias bordercollie Olli muutti Irlannista anoppini luo maalle. Herttainen Olli onkin on valloittanut kaikkien sydämet ja saanut leikkikaverin kälyni maalla usein vierailevasta Lille-koirasta, jonka kanssa Olli oli tullut heti toimeen.

Tutustuimme australialaisen Richardiin alunperin tokiolaisessa baarissa uudenvuodenpäivänä 2015. Maanantaina tapasimme hänet jo toista kertaa Helsingissä tuon baarikohtaamisen jälkeen, hän on ollut täällä kerran siinä välissäkin, mutta me olimme samaan aikaan takaisin Tokiossa viisi vuotta sitten. Satunnaisista kohtaamisista voi tulla mielenkiintoisia tarinoita.

Vietimme päivän kävellen ympäri Helsinkiä kertoen pikku triviatietoa, maistamalla jäätelöä, lohileipiä ja suomalaista olutta ja vierailemalla Suomenlinnassa. Illalla käytiin vielä syömässä ja lopulta ihailtiin keskiyön vaaleanpunaista taivaanrantaa Tornin Ateljee barin terassilta. Kesäkuiset valkeat yömme ovat elämys.

Australialainen ystävä kutsuttiin myös kotiimme syömään, tarjoilimme  lohta kolmella tapaa; loimutettuna, savustettuna ja kylmäsavustettuna. Kalaa ostettiin varmuuden vuoksi "tarpeeksi".

Edessä on vielä yksi rento lomaviikko Suomessa ja kaksi viikkoa Portugalissa.

Mitä sinun heinäkuuhusi on kuulunut?