Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruoka. Näytä kaikki tekstit

Raparperi-manteli- rikkaat ritarit

Tunnustan! Kävin yhden varren raparperivarkaissa kerrostalomme takapihan raparperipuskassa, jota joku naapuri hoivaa. Se yksi raparperipuskasta kadonnut raparperinvarsi päätyi nopeasti valmistuviin raparperi-mantelifrangipani- rikkaisiin ritareihin. Onneksi sain myöhemin hakea ystävän pihasta raparperia ettei enää tarvinnut pihistää naapurilta.









Raparperijälkiruoka



Raparperi-manteli- rikkaat ritarit


4 viipaletta pullapitkoa

Mantelifrangipanilevite

1 dl mantelijauhoa
1 rl vehnäjauhoa
2 rl sokeria
1/4 tl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa
2 rl voita
1 iso keltuainen

1 pitkä raparperinvarsi
1 rl vaniljasokeria

tomusokeria
2 rl paahdettuja mantelilastuja


Esilämmitä uuni 190° C asteeseen.

Sekoita keskenään mantelifrangipanilevitteen ainesosat (säilyy jääkaapissa tiiviissä rasiassa 3 vrk)

Laita neljä n. 2,5 cm paksuista edellispäivän pullaa tai briossileivän viipaletta vuokaan, levitä jokaiselle viipaleelle 1 rkl mansikka--tai vadelmahilloa, sitten mantelifrangipanilevite.  Leikkaa  raparperin varsi n. 10 cm paloiksi ja leikkaa nelkään palaan pituussuuntaan. Pyöritä raparperipalat ruokalusikallisessa vaniljasokeria.  Nosta lopuksi raparperipalat pullaviipaleiden päälle.

Paista 15 minuuttia 190 C uunissa.  Ripottele päälle tomusokeria ja paahdettuja mantelilastuja, tarjoile lämpimänä.

Syreenien aikaan

Syreenien kukinta on nyt parhaimmillaa. Oletko koskaan käyttänyt syreeniä keittiössä?

Kauniit kukat ja syreenin ihastuttava tuoksu ovat innoittaneet minua useisiin resepteihin.








Syreenisiirapilla voi maustaa juomia ja jälkiruokia.







Alkukesän raikas juoma on alkoholiton syreenimocktail.




Kesäinen pavlova koristellaan syreeninkukkasin. Pavlovaa teen aina juhannukseksi.

Oletko kokeillut syreeniä ruoissa tai juomissa?


Kuusenkerkkäjäädyke


Kappelin parin vuoden takaisilla talvisilla blinikesteillä maistoin kuusenkerkkäjäätelöä crème brûléen  kera ja mietiskelin, että sitä olisi helppo tehdä itsekin.


Satokakausi kesäkuu

satokausi kesäkuu

Satokakausi kesäkuu


Kuusenkerkkä on siis keväisin oksien päähän kasvava heleänvihreä vuosikasvu. Siitä olen tehnyt kuusenkerkkäsiirappia ja maustanut sillä myös graavikalaa.

Jäädykkeen pohjana on helppo kondensoidusta maidosta tehty jäätelö, joka maustetaan kuusenkerkällä. Tällä kertaa laitoin vispikermaa, mutta limejäätelöön olen käyttänyt kondensitua maitoa ja ranskankermaa. Tähänkin sopisi hyvin ranskankerma taittamaan kondensoidun maidon makeutta.

Ajatuksesta toteutukseen meni taas aikaa, tällä kertaa jopa pari vuotta, mutta onneksi laitoin tämänkin postaus/ruokaidean muistiin blogin luonnoksiin - ja nythän kerkkäaika onkin parhaimmillaan. 

Postaustahdista ja -tavoista oli puhetta tuolla blinipäivällisellä muiden bloggaajien kanssa. Toiset kirjoittavat tekstin vasta kun kuvat on otettuna ja julkaisevat postauksen välittömästi.

Minä julkaisen hyvin harvoin välittömästi kun postaus on valmis ja usein kirjoittelen tekstiä useampaan otteeseen. Osa postauksistani syntyy spontaanisti ja nopeastikin, monia kuitenkin hauduttelen jopa kuukausia puolivalmiina. Teksti saattaa olla valmiina, mutta sopivat kuvat puuttuvat tai blogiin sopivia kuvia voi olla luonnoksissa odottamassa sopivaa aihetta. Saatan muokkailla kirjoittamani tekstiäkin uusiksi. Kerroin usein kirjoittavani postauksen rungon tai vaikka idean muutamalla rivillä ylös blogiluonnoksiin, sieltä selailen välillä sesonkiin sopivia bloggausideoita tai jos inspis on hukassa. Resepti-ideoita on mielessä ja luonnoksissa tälläkin hetkellä useampiakin odottamassa raaka-aineiden sesonkia, kokkausta ja reseptin hienosäätöä. Postauksistani, niiden synnystä ja bloggaamisesta yleensäkin kirjoitin viime viikolla blogiperjantaina.




Nyt ollaan kuusenkerkän sesongissa, uutta kerkkää pukkaa taas oksien kärkeen. 

Vinkkinä jouluihmisille; kerkkää voi myös pakastaa vaikka jouluksi kuusenkerkkämarinoitua lohta varten, jos haluaa varautua todella hyvissä ajoin. 

Kuusenkerkkää saa myös kuivattuna kaupasta. Ainakin Arctic Warriors myy kuusenkerkkäjauhetta. 

Sokeria ei tähän herkkuun tarvitse enää lisätä, kondensoitu maito on hyvin makeaa.






Kuusenkerkkäjäätelö


1 prk (400 g) kondensoitua maitoa

4 dl vispikermaa

4-5 rkl hienoksi jauhettua kuusenkerkkää



Jäähdytä kondensoitu maito pari tuntia jääkaapissa. Kaada kondensoitu maito kulhoon vispikerman kanssa. Vatkaa sähkövatkaimella kuohkeaksi vaahdoksi.


Mausta kuusenkerkällä tai kuusenkerkkäjauheella. Kuusenkerkkä antaa makealle jäätelöseokselle raikkaan metsäistä makua. Kokeile ensin noin kolmella ruokalusikallisella jauhettua kuusenkerkkää (kuivattua kuusenkerkkää käyttäessäsi n. yhdellä ruokalusikallisella) ja lisää makusi mukaan. Vatkaa kuusenkerkät tasaiseksi seokseen.

Kaada seos laakeaan, pakastamisen kestävään astiaan. Pakasta peitettynä seuraavaan päivään. Makea kondensoitu maito pakastuu hitaasti.

Pyörittele jäätelöstä palloja jäätelökauhalla tai lusikalla.

Onko kuusenkerkkä sinulle tuttu raaka-aine?

Raikas minttu-jääkahvi


Kohuttua, vaahtoutuvaa Dalgona-kahvia kokeilin muutaman kerran, nyt halusin tavalliseen latteen taas vaihtelua. Intiassa minttu-jääkahvi on kuulemma suosittua. Tein sitä omalla twistilläni vaahdottamalla kahvijuomaan kuuluvan kylmän maidon.

Rasvaton maito vaahtoaa kylmänä hyvin, vaahto ei pysy kovin pitkää aikaa mutta aamukahvin na
uttimisen ajan kuitenkin. Minttukahvi on raikas kahvivaihtoehto etenkin lämpimiin kesäpäiviin.









Minttu-jääkahvi

2 dl vahvaa vastavalmistettua mustaa kahvia

5-8 mintunlehteä

1 1/2 tl sokeria

1/2 dl (rasvatonta) maitoa

jäitä


Murskaa mintunlehdet sokerin kanssa. 

Ravista minttusokeri, jäät, ja kahvi kevyesti yhdistääksesi aineosat. Vaahdota kylmä maito korkeassa kapeassa astiassa, nostele vaahto kahvin päälle.
Koristele tuoreella mintulla ja tajoile.


Kuusenkerkkämarinoitu graavilohi

Kuusenkerkät ovat parhaimmillaan juuri nyt kesäkuun alussa; parin sentin mittaisina, pehmeinä ja heleän vihreinä.

Raikkaan pihkainen, metsäisen makuinen kuusenkerkkä antaa upean maun graavikalalle. Kuusenkerkistä voi tehdä myös aromikasta kuusenkerkkäsiirappia.

Kuusenkerkkien poimiminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, kysythän siis luvan maanomistajalta ennen kuin napsit niitä talteen.


Vinkkinä jouluihmisille; kerkkää voi myös pakastaa vaikka joulukalaa varten, jos haluaa varautua todella hyvissä ajoin. 

Graavilohiresepti



Graavilohiresepti

Graavilohiresepti








Kuusenkerkkämarinoitu graavilohi

800 g lohifileetä
1½ dl kuusenkerkkiä
½ dl merisuolaa 
½ dl sokeria 
mustapippuria 

Hienonna kuusenkerkät. Puolita lohifilee. Pane toinen puoli fileestä nahkapuoli alaspäin reunalliselle lautaselle. 

Sekoita suola ja sokeri keskenään. Hiero suola-sokeriseos molempien lohifileiden lihapuolelle. Mausta lisäksi mustapippurilla.

Ripottele hienonnetut kuusenkerkät kalafileiden päälle. 

Aseta toinen puolilohifileestä toisen päälle lihaosat vastakkain. Jätä astia puoleksi tunniksi huoneenlämpöön, jotta sokeri ja suola sulavat.

Peitä lautanen tuorekelmulla ja aseta päälle paino. Siirrä lautanen jääkaappiin vuorokaudeksi. Kääntele fileitä muutaman kerran suolautumisen aikana.

Raaputa ylimääräiset mausteet pois ja leikkaa kala  ohuiksi viipaleiksi.

Tarjoa uusien perunoiden ja salaatin kanssa. 


Kuusenkerkkäsalaattikastike

3 rl  oliiviöljyä
1 rl sherry- tai siiderietikkaa
½ tl   kuusenkerkkäsiirappia (tai hunajaa)
hienoksi silputtuja kerkkiä
suolaa
pippuria 

Sekoita ainekset keskenään ja tarkista maku.






Villiyrittiraviolit ja villiyrttipesto

Villiyrttikausi on nyt parhaimmillaan. Keskiviikkona postasin ihanan, samettisen horsmakeiton reseptin. Horsmakeitto sai anoppilassa sitä toistamiseen tehdessäni todella paljon kehuja. 

Seuraavaa villiyrttiruokaa varten keräsin litulaukkaa, vuohenputkea ja nokkosta villiyrttiravioleihin ja villiyrttipestoon. Kerää villiyritit puhtaista paikoista; kauempana teistä ja koirien ulkoilutuspoluilta. Varmistuthan, että keräämäsi kasvit ovat syötäviä. Villiyrttejä voi tunnistaa usealla eri sovelluksellakin, esim iNaturalist.


Kaivoin pastakoneenkin pitkästä aikaa esiin. Sillä pastalevyjen tekeminen sujui näpsäkästi. Levyt voi myös kaulia jauhotetulla alustalla.



Villiyrtit, villiruoka



Villiyrtit, villiruoka


Villiyrtit, villiruoka


Villiyrittipesto


½ l löyhästi pakattuja, nuoria huuhdeltuja litulaukan, vuohenputken, horsman ja ryöpätyn nokkosen lehtiä
1/2 dl oliiviöljyä
pieni kourallinen kurpitsansiemeniä
1/2 dl parmesaania tai pecorinoa
2 valkosipulinkynttä
suolaa
pippuria

Huuhtele villiyrtit. Jos käytät nokkosta, ryöppää se kiehuvassa vedessä 3-4- min ja purista kuivaksi siivilässä. Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa. Lisää öljyä, jos haluat pestosta juoksevampaa.

Pastataikina

300 g durumvehnäjauhoja
3 munaa

Villiyrtti-ricottatäyte

140 g vuohenputken, litulaukan ja nokkosenlehtiä
250 gricottajuustoa
55 g pecorinojuustoa
muna vatkattuna
1/2 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria


Tee pastataikina. Riko munat pöydälle tai kuloon jauhokeon keskelle tekemääsi reikään. Vaivaa taikina tasaiseksi. Tarvittaessa lisää pieni tilkka vettä. Vaivaa taikinaa niin kauan, että sinulla on sileä ja kiinteä taikinapallo. Kelmuta taikina ja anna levätä vähintään puoli tuntia huoneenlämmössä. 

Valmista täyte: Huuhtele villiyrtiti. Jos käytät nokkosta, ryöppää ne 3-4 min kiehuvassa vedessä, puristele siivilässä kuivksi. Aja ricotta, silputtu valkosipuli ja huuhdellut, hienoksi pilkotut villiyrit tahnaksi joko blenderissä tai sauvasekoittimella. Mausta seos suolalla ja pippurilla. Tarkista maku.

Leikkaa pastataikinasta käteen sopiva pala. Kauli palaa hieman ja vedä se pastakoneen läpi isoimmalla terällä. Toista tämä pari kertaa. Pienennä terää pikkuhiljaa. Kun olet vetänyt pastataikinan muutaman kerran ohuella terällä läpi, aseta levy leikkuulaudalle

Aseta noin teelusikallinen täytettä parin sentin välein levylle, jotta sinulle jää saumavarat.

Kun olet saanut levyn täytettyä, tee toinen samanlainen pastalevy. Sivele sudilla vettä täytteen väleihin, jotta saat liimattua päälitaikinan kiinni. Asettele toinen levy varovasti täytelevyn päälle. Taputtele sormilla "välisaumat" eli täytteiden suditut välit kiinni. Leikkaa raviolit "liimasaumojen" kohdilta, jotta saat neliöitä. Voit vielä painella kevyesti haarukalla raviolien reunoja.

Keitä iso kattilallinen vettä ja lisää sinne 1-2 rkl suolaa. Laske raviolit reikäkauhalla varovasti kiehuvaan veteen ja anna kypsyä noin 3-4 minuuttia. Tarjoile heti villiyrittipeston, uppomunan ja pecorinolastujen kera.

Horsmakeitto on sesonkiruokaa parhaimmillaan

Tiesitkö, että horsmanversot ovat syötäviä ja maultaa herkullisia? Ne ovat nyt parhaimmillaan. Horsmakeitto on  ikäänkuin raikas villiruokaversio parsakeitosta. Maku on metsäisen raikas, mutta hienostunut.


Villiruoka

Horsmaa kasvaa pellonpientareilla, rannoilla, joutomailla. ja kallioiden kupeessa. Pienet, parikymmensenttiset horsmat ovat mehevimpiä. Horsma muuttuu parsan tapaan puisevammaksi kasvaessaan isommaksi. 


Villiruoka

Nuoret hosmanversot ovat meheviä ja maukkaita, maultaan ne muistuttavat parsaa ja niitä voikin käyttää parsan tapaan. Versot ja varret ovat syötäviä. Myöhemmin horsman kukkiessa käytän kukkia salaattien, aamiaisten ja jälkiruokien koristeena. Niistä voi tehdä myös hilloa ja juomaa, joita en vielä ole kokeillut, mutta ehkäpä tänä kesänä.

Kuten aiemminkin olen todennut, villivihanneksia voi huoletta poimia kaupungissakin, kun ei aivan keskustassa, autoteiden varresta tai koirien ulkoilupolkujen varrelta poimi.

Villiruoka

Villiruoka

Horsmakeitto


500 g nuoria horsmanverosn varsia
5 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
1 salottisipuli
1 valkosipulinkynsi
1rkl voita
1dl kuohukermaa
1/2rkl sitruunanmehua
ripaus mustapippuria
ripaus hienonnettuja korianterinsiemeniä

Huuhtele horsman versot, nypi lehdet. Leikkaa horsmanversojen puumainen kantaosa pois (noin 2 cm).

Kuori ja hienonna sipulit. Paloittele horsman varret pienemmiksi paloiksi. Kuullota sipuleita voissa kattilassa. Lisää horsmanversot, vesi ja kasvisliemikuutio. Keitä noin 10 minuuttia.


Soseuta keitto sileäksi sauvasekoittimella ja siivilöi (kuoret voivat olla hieman sitkeitä, siivilöity keitto on samettisen sileää) . Sekoita joukkoon kerma ja sitruunanmehu. Mausta korianterinsiemenillä ja pippurilla. Annostele keitto kulhoihin. Koristele (villiyrtti)pestolla.


Oletko käyttänyt villiyrttejä ruoanlaitossa? Pian on blogiin tulossa toinenkin herkullinen villiruokaresepti.






Pannukakku rautapannussa

Siippa alkoi eräänä päivänä puhumaan pannukakusta. Olen hyvin harvoin tehnyt pannukakkua, mutta toki kun toiveita esitetään, koetan niitä toteuttaa.

Pannukakun halusin tehdä rakkaassa suorareunaisessa valurautapannussani, jonka ostin "romutorilta" anoppilan läheltä. Hyväkuntoinen, rautakahvainen rautapannu maksoi parin lautasen kanssa vain 5€ eikä kaivannut kuin kunnon pesun ja rasvapolttamisen


Pannukakku nousikin komeasti pannussa, muttei kuitenkaan pursunnut uunin pohjalle. Sen verran hyvää helposti valmistuva pannukakku oli, että aion tehdä sitä varmasti pian uudestaan. Pannukakun voi tarjoilla myös suolaisena versiona.



Pannukakkuresepti

Pannukakkuresepti

Pannukakkuresepti

Pannukakkuresepti




Pannukakku rautapannussa


3 kananmunaa
1,75 dl maitoa
1,75 dl vehnäjauhoja
3 rkl voisulaa
1 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
suolaa


voisulaa valurautapannulle


Laita uni lämpiämään 225C asteeseen. Vatkaa kaikki raaka-aineet kulhossa hyvin sekaisin. Voitele valurautapannu, kaada taikina pannulle. 

Paista pannukakkua 225 C asteessa 25-30 minuuttia. Tarkoile tuoreiden marjojen ja mascarponejuustonokareen kanssa.

Gyozat eli japanilaiset possunyytit

Katselin kahden vuoden takaisen Japanin-matkamme kuvia. Kichijojon kaupunginosassa söimme Ichien Honten -ramenkuppilassa herkullisia possugyozoja.

Kichijojin alueelle olimme alunperin menossa ostamaan minulle Maker's Watch Knot -kelloa jonka hankkimista varten olin saanut ystäviltä jenejä synttärinä. Halusin jonkun muiston matkasta ja saman vuoden tasavuosisynttäristä. Etsiessäni tietoa alueesta huomasin, että siellä voisi olla muutenkin mukava viettää iltapäivä. Tokion halutuimpana asuinalueena pidetty Kichijoji on vartin junamatkan päästä Shinjukun asemalta. 


japanilainen_ruoka


Kelloliikkeestä tullessamme lounastimme Ichien Honten -ramenkuppilassa Nakamachi-ostoskadulla. Pienessä kymmenen paikan ravintolassa on ramenin lisäksi tarjolla on gyoza -taikinanyyttejä, joita söimmekin lounaaksi. Gyozia oli kahta kokoa ja kieliongelmien takia päädyimme tilaamaan annoksen sekä jätti- että pienempiä gyozoita, molemmat samalla possutäytteellä. Hyviä olivat, joten ei harmittanut, että niitä tuli vähän enemmänkin. 



kichijoji_restaurant, gyoza

Ichien Hontenin puinen, pelkistetty interiööri viehätti, pieni ravintola oli aivan täynnä kun saavuimme, mutta hetken päästä muut ruokailijat olivat ryystäneet rameninsa ja pistelleet gyozansa ja jäimme yksin syömään tiskille heidän lähitessään lounaalta takaisin töihin.


japanilainen_ruoka


Pari viikkoa  sitten päätin toteuttaa gyoza-kokkailun, Kotona pakkasessa oli tähän tarkoitukseen wonton-kuoria, jotka olin aiemmin ostanut yhdestä kallion aasialaisista liikkeistä. Wonton-kuoria voi tehdä itsekin, mutta työpäivän iltana tämä vaihe oli näppärämpi ohittaa valmiita kuoria käyttämällä.


japanilainen_ruoka

japanilainen_ruoka
Vaikka kaapit ovat täynnä astioita ja aiemmalta Japanin-matkaltakin olin tuonut joitain astioita kotiin, ostin muutaman pienen lautasen kahden vuoden takaisella reissullakin.


japanilainen_ruoka
Gyozat valmistuivat näppärästi. Täyte valmistui nopeasti,  kuoret irtosivat helposti toisistaan ja kun maltoin käyttää tarpeeksi vähän täytettä, alkoi kuorien täyttäminen sujua vauhdilla.


japanilainen_ruoka

Täytteeseen voi possun sijaan käyttää myös broilerijauhelihaa tai tehdä vegeversion, porkkanan ja sienet käyvät hyvin täytteeksi lihan sijaan.



japanilainen_ruoka

Gyozat eli japanilaiset possunyytit


1 l hienonnettua varhaiskaalia
1/2 tl suolaa
400 g porsaan jauhelihaa
1/2 tl tuoretta inkivääriraastetta
 2 valkosipulinkynttä
1 varsisipuli
2 tl misotahnaa
1 tl seesamiöljyä
½ tl chilirouhetta
½  tl sokeria

40 gyoza tai wonton -kuorta

Paistamiseen

1 rkl seesamiöljyä

Hauduttamiseen

5 dl kanalientä


Silppua varhaiskaali kulhoon, lisää jauheliha, inkivääriraaste, valkosipuli- ja varsisipulisilput, miso, seesamiöljy, chilirouhe ja sokeri. Sekoita ja kaavi seos tiiviiksi palloksi.

Ota yksi taikinakuori kerrallaan ja lisää keskelle teelusikallinen täytettä. Sivele taikinakuoren toisen puoliskon sisäreunan pinta vedellä ja taita toinen puolisko täytteen yli reunoista yhteen puoliympyräksi. Painele kuoren reunat ensin keskeltä yhteen ja etene painellen keskikohdasta ulospäin.

Toista loppujen kuorten kanssa. Lämmitä keskilämmöllä kookkaan kannellisen pannun pohjalla noin ruokalusikallinen seesamiöljyä. Paista nyyttejä öljyssä molemmin puolin minuutin ajan, kunnes gyoza-nyytti on kauniin ruskea.

Lisää pannulle 5 dl kanalientä. Peitä pannu kannella ja anna gyozojen kypsyä kannen alla pari minuuttia. Ota kansi pois, käännä levy kuumemmalle ja jatka kypsentämistä, kunnes kaikki neste on haihtunut pannulta.

Nosta gyozat tarjolle. Voit pirskotella soijaa ja riisiviinietikkaa halutessasi gyozoille. Tarjoa tuoreen lehtikaalin kanssa.

Japanissa kaalia on usein sellaisenaan naposteltavana rennoissa izakaya-ravintoloissa. Jauhelihaseosta jäi ylikin, siitä paistoimme lihapullia, jotka syötiin seuraavana päivänä.

Viisi viikon varrelta

Tällä(kin) viikolla on iloittu kevään edistymisestä, käyty maalla viemässä ruokakassit eläkeläisille ja tuettu paikallista yritystä.


Puisto

Parvekepuutarha

Parvekepuutarha

Parvekepuutarha


Parvekepuutarha

Parvekkeella on ollut jo helmihyasintteja, mutta nyt Vapun aikaan olen istutellut sinne yrttejä ja joitain kukkiakin, joiden uskon pärjäävän jo näillä keleillä. Kasvit on hankittu ihan ruokakauppareissuilla, mutta puutarhamyymälöissäkin on kuulemma ollut hyvin meneķkiä nyt kun kotona ollaan enemmän.

Maaliskuun alusa järjestimme töissä asiakastilaisuuden. Tilaisuuteen tein helppoja pikku tartaletteja kekseistä, joille pursotin sitrunalla ja sokerilla maustettua kasviskermavaahtoa. Koristeeksi laitoin vadelman ja syötävän orvokin. Otin ruokakaupan yrttihyllystä ostamani orvokkipuskat talteen tilaisuuden jälkeen, nyt ne taas kukkivat parvekeella. Ruohikko parvekkeen alapuolellakin kasvaa kesäisin eriväristä orvokkia, kun sinne kesäisin heittämäni kuivien orvokinkukkien siemenet ovat alkaneet itää.


Koronakokkaus


Matkamuisto
By request. Siippa toivoi viime viikonloppuna amerikan-italialaisia lihapullia, hän nosti kaapin päältä vielä järkyttävän painavat ravintolalautaset joita aikoinaan tuotiin New Yorkista puoli tusinaa ja vähän pienempiä toiset puoli tusinaa. Siippa kantoi ne, minulla oli samala reissulla Cape Codista ostettu oikean kokoinen, vanha puinen houkutuslintu-sorsa käsimatkatavarassa, muistan vielä liikkeen nimenkin "Cat's Meaow". Houkutuslintu on nyt ikkunalaudalla. Illallisen aikana muisteltiin myös New Yorkin "aitoa Pikku-Italiaa" eli Bronxin Belmontin alueen Arthur Avenueta sivukatuineen, jossa vietimme päivän toisella New Yorkin matkalla.


Seniorikoira

Adoptoitu koira


Maalla


Viikolla käytiin viemässä ruokakassit maalle appivanhemmille. Samalla päästettiin lampaat ulos. Nyt ne eivät syöksyneet yhtä vauhdikkaasti ulos kuin ensimmäisellä kerralla talven jälkeen, mutta muutamat spurtit nähtiin silti.


Tue_pienyrittäjää


Vappuaattona kokkailtiin kotona. Vapunpäivänä osui sopivasti Support your local - perjantai; haimme antipastoa ja burgerit Trattoria Sognosta kotiin. Noudossa kävi tosin nolosti. Olimme ihan viimeisiä asiakkaita ja jäimme ovensuulta juttelemaan tutun omistajapariskunnan kanssa pienyritysten tukemisesta niin, että unohdimme maksaa! Velka käytiin kuittaamassa toki heti eilen.


Kirsikkapuu


Puisto

Puisto

Puisto

Eilisen kauniissa puolenpäivän kelissä kiertelimme Kaivopuistossa, Tähtitorninmäellä ja Eirassa pari tuntia. Aivan ydinkeskustan kupeessakin pystyi hyvin väistelemään ihmisiä. Sosiaalinen etäisyys ei tarkoita, että pysyy vain neljän seinän sisällä. Ulkoilu on nyt tärkeää paitsi psyykelle, myös fysiikalle. Vaikka tästä ollaan varmasti montaa mieltä, nähtyäni läheisen yli seitsemänkymppisen kunnon nopean romahtamisen hänen pysyttyään lähes liikkumatta kotona koronan aikana, suorastaan kehotan myös kaikkia kynnelle kykeneviä ikääntyneitäkin ulos liikkumaan. Järki päässä toki, liioitellutkin turvaetäisyydet pitäen, vilkkaimpia reittejä välttäen ulkoilu on ylläpitää kuntoa ja toimintakykyä. 

Oletko ulkoillut, mitä ilonaiheita on Vappuviikolle löytynyt?