Sneak peek to Husband's wardrobe

 

 

 

Siipan kiinnostus pukeutumiseen on kasvanut yhdessäolovuosiemme aikana huomattavasti, vaikka hänellä olikin jo suhteemme alussa edustuskelpoinen puku ja kiillotetut kengät.

 

Jossain vaiheessa huomasin mielenkiinnon kasvaneen niin, että tilaan hänelle joululahjaksi amerikkalaista GQ-lehteä, jota hän selailee tyytyväisenä. Hän on hankinnoissaan kuitenkin käyttänyt harkintaa ja kasvattanut vaatevarastoaan trendien sijaan harvoin, mutta klassisilla ja laadukkailla hankinnoilla.

 

Siippa ei ole solmiomiehiä, mutta solmioita kuitenkin löytyy, jos tilanne niin vaatii.

 Harvoin hän töissä joutuu pukeutumaan pikkutakkiinkaan. Silti uloslähtiessämme voin aina ylpeänä katsoa kuinka rennon tyylikäs hän onkaan. Pikkutakin taskuun on taiteltu taskuliina, kengät on kiillotettu ja vaatteet huollettu. Eikä minun tarvitse puuttua siihen. Olen muistaakseni kaksi kertaa 12 vuoden aikana silittänyt hänen paitansa ja silloinkin meillä on ollut tulossa niin kiire, että olen hieman auttanut häntä. Hän on meistä kahdesta kuitenkin se parempi silittäjä.

Merkillä ei yleensä ole niinkään väliä kuin laadulla. Kipparitakki löytyi edullisesti armeijan ylijäämiä myyvästä liikkeestä, taitaa olla Amerikan merijalkaväen takkeja.

Muutamia matkaohjelmiakin on hieman muokattu hänen vaatteiden teettämisaikataulujensa mukaan! Hongkongiin mennessämme Siippa halusi teettää paitoja. Emme halunneet turvautua kadulla "metsästäviin" sisäänheittomiehiin, vaan etsimme ennen matkaa netistä suosituksia hyvistä räätäleistä. Valitsemaamme räätäliä Janzen Tailoria emme muuten olisikaan koskaan löytäneet. Toimitilat olivat kapean toimistorakennuksen yläkerroksissa ja räätälin kylttikin löytyi vain rakennuksen sisäpuolelta. Sana oli silti kiirinyt, sillä paikalla oli hyvin istuvia pukuja ja paitoja sovittelemassa tyylikkäästi pukeutuneita bisnesmiehiä. Räätäli ei ollut kaupungin kallein, joskaan ei halvinkaan, mutta laatuun nähden varsin kohtuuhintainen. Valitsin siipalle paitakankaita joista hän sai tehdä lopulliset valinnat, kun minulla on kankaisiin työn tuomaa asiantuntemusta. Mittoja ottaessa räätäli huomioi mm. isohkon rannekellon, joten vasemman hihan mansetti tehtiin aavistuksen suuremmaksi. Valmiit paidat olivat niin hyviä, että Siippa tilasi vielä muutaman lisää ja minäkin innostuin viime metreillä tilaamaan kaksi villamekkoa silkkivuorilla. Molempien vaatteet ovat kolmen vuoden jälkeen edelleen kuin uusia.

Viimeisin hankinta on ollut Clarksin klassiset desert bootsit ja ne hankittuaan siippa totesikin, että hänen vaatekaappinsa on nyt aika hyvällä tolalla ainakin jonkin aikaa.

Klassikkomieheni myös tuoksuu klassikolle; Aqua di Parmalle.

 

Husband’s interest in clothes has grown considerably over the years we have been together, even though he had already at the beginning of our relationship a good suit and polished shoes.

 At some point, when I noticed the increased interest in clothes, that subscribed him as Christmas present American GQ magazine, which he reads carefully. He is anyhow more interested in quality classics than the latest trends.

Husband doesn’t usually wear ties, but he has a selection to choose from, if the event so requires.

 He rarely has to wear blazer or any formal wear to work gigs, but when we go out I can always be proud to see how casually stylish he is. There is a pocket square folded in the blazer pocket, shoes are polished and all clothing is well taken care of. I don’t need to offer my help. I can recall two times in 12 years when I have ironed his shirt, and even then we have been with such tight schedule that I have helped him out a little to get out of the door on time. Anyhow, he is way better in ironing than I am.

The brand usually isn’t that important to him as the quality. Marine coat he found in an army surplus store, I guess it’s an US marine coat.

A few travel itineraries have been edited around his made to measure clothes fitting schedules! When we traveled to Hong Kong husband wanted to get tailor made shirts. We do not want to rely ontailor bouncers handing tailor’s brochures on the streets, but before arrival we looked online recommendations for the best tailors. We chose JanzenTailor based on recommendations.

We would have never found that place without internet. The office was on upper floors of a narrow office building squeezed between a big office building and a mall. Even their sign was only inside the building. The place was still very busy with well dressed business men. Janzen Tailor wasn’t the most expensive, but not the cheapest tailor in Hong Kong either, but the quality/price ratio was very good. I chose for husband shirt fabrics and he made his final choice among the ones I had approved, I have the expertise in fabrics that my work had taught me. Tailor noted for example Husbands larger size watch when taking measurements, so the left sleeve cuff was noted to be cut slightly larger. The shirts turned out to be so good that Husband ordered few more and also I did order two woolen dresses with silk lining. All our made to measure garments are still as good as new after three years.

Husband’s latest purchase was a pair of classic Clarks desert boots. Now he is pretty happy with his wardrobe contents. At least for a while.

Scent choice of Husband is also a classic; Aqua di Parma.

Almost like Donna Hay's; pasta with goat’s curd, caramelised red onion and fig

 

 

Muistatteko punasipulihillokkeen, jota tein shampanjaa ja hodareita-iltaa varten? Sitä jäi ylikin, eikä minulla ollut mitään suunnitelmia mihin käyttäisin loput. Hilloke kyllä säilyykin viileässä, mutta käytin sen nopeammin loppuun kuin uskoinkaan. Parin päivän päästä selailin Donna Hayn Fast, Fresh, Easy-kirjaa ja silmiini osui pasta lampaanmaitorahkasta, punasipulihillokkeesta ja viikunoista.

Tein oman versioni, ilman viikunoita;

Punasipulihilloke

3 punasipulia 

3 rkl oliiviöljyä

1/2 dl fariinisokeria 

3/4 dl punaviinietikkaa 

1/3 rkl tuoretta timjamia (hienonnettuna) 

1/2 kpl tuoretta chiliä (hienonnettuna) 

1/2 tl mustapippuria

 

Silppua sipulit ja kuullota ne oliiviöljyssä. Lisää joukkoon loput ainekset ja anna hautua noin puoli tuntia eli kunnes seos on muuttunut hillokemaiseksi. 

Tagliatellen korvasin keitetyillä lasagnelevyillä. Vuohenmaitorahkan sijan käytin tavallista vuohenjuustoa, jonka annoin pehmetä huoneenlämmössä, notkistin sitä vielä lisää kermatilkalla. Punasipulihilloketta jatkoin vielä kuumalla lihaliemellä, koska Donnan sipulihillokeessakin oli lihalientä.

Pasta koottiin siis lasagnelevyistä, punasipulihillokkeesta, vuohenjuustosta, lorauksesta oliiviöljystä ja ripauksesta mustapippuria.

Ruokablogeissa on kiertänyt hävikistä herkuksi-haaste ruoantähteiden käytöstä, meillä on kyllä muutenkin tapana käyttää ruoantähteet ja ostaa aineksia niin, ettei tähteitä pahemmin jäisi. Tässä tuli vähän yllättävästikin käytettyä loput sipulihillokkeet, en itse olisi niitä älynnytkään yhdistää pastaan ilman Donnan vinkkiä.


Rememeber the red onion jam I made for the hot dogs and champagne party? I had no plans for what would I use the left over. The following Sunday I browsed through Donna Hay's Fast, Fresh, Easybook and I took a note of pasta with goat's curd, red onion and figs.

I made my own version;

I replaced tagliatelle baked lasagna noodles. Goat's curd I substituted with regular goat cheese, which I let to soften at room temperature and softened it more with few drops of cream. I continued  onion jam with hot broth, because Donna's jam had also broth in it.

The dish consisted of lasagna noodles, red onion jam, goat cheese, a table spoon of olive oil and black pepper.

There has been some kind of left over recipe campaign in Finnish food blogs against food waste. We usually try to buy ingredients so that we would't have left overs or need to waste anything, but if there are any left overs, I usually find a way to use them. I would not have thought of using onion jam with pasta, but it tasted very good.

Rosemary Hasselbacka potatoes

 

Siippa tilasi jokin aika sitten sunnuntairuoaksi ruokaisaa salaattia. Tutkailin ruokakaappeja ja päädyin tekemään versioituja Hasselbackan perunoita mozzarellasalaatin ja serranokinkun kaveriksi. Kaikki muu löytyikin kotoa, kinkun kävimme ostamassa päiväkävelyllä.

Rosmariiniperunat sopivat hyvin myös erilaisten liharuokien kaveriksi.

Rosmariiniset Hasselbackan perunat

 

2-3 tasakokoista pientä perunaa/ruokailija

voita tai margariinia

suolaa

korppujauhoja

rosmariinia

 

Kuori perunat halutessasi, itse harvoin kuorin perunoita, pesen ne vain hyvin.

Leikkaa niihin viiltoja niin, että viipaleet jäävät alaosastaan kiinni. Laita viiltoihin tuoretta rosmariinia.

Pane perunat voideltuun uunivuokaan.

Sivele sulatetulla rasvalla. Ripottele päälle vielä tuoretta rosmariinia ja murskattua valkosipulia.

Ripottele pinnalle suolaa ja pippuria.

Kypsennä uunissa 200-asteessa noin tunti.

Ripottele pinnalle korppujauhoja.

Laita takaisin uuniin ja jatka kypsennystä niin, että väri on kauniin ruskea.

 

Husband asked for a rustic salad for Sunday lunch some time ago. I checked our cupboards and ended up making a mozzarella salad with Serrano ham and my version of Hasselbacka potatoes. 

Rosemary Hasselbacka potatoes

2-3 equal sized small potatoes per person

butter or margarine

salt

bread crumbs

fresh rosemary

 

Peel the potatoes if you wish, I rarely peel the potatoes, I just wash them just well.

Cut potatoes  into thin slices across almost right through, but not. Fill the cuts with fresh rosemary.

Place the potatoes in a buttered casserole dish.

Brush with melted grease. Sprinkle with more fresh rosemary and crushed garlic.

Sprinkle with salt and pepper.

Cook in the oven at 200 degrees for about an hour.

Sprinkle with bread crumbs.

Put back in the oven and continue cooking until bread crumbs have browned.