Back to Paris

 

 

 

Takaisin Pariisiin matkataan nyt vain kuvien kautta. Seuraava työreissu kaupunkiin on tiedossa helmikuussa.

Kerran ehdin matkalla istahtamaan kunnolla katukahvilaan. Viimeisenä iltana istuin työnanatajani ja yhden asiakkaamme kanssa St. Michelillä katukahvilassa, juttelimme mukavia ja annoimme maailman kulkea ohitsemme ennen illalliselle siirymistämme.

I will take you back to Paris once more. My next trip to Paris will be in Febryary.

Once during my trip I had a good time to sit down in an outdoor café. I, my empolyer and a customer nursed our drinks for a while, we had a fun discussion and watched the world go by before heading to dinner.

 

Rakkauden kaupungissa oli yhtenä aamuna juuri ja juuri aikaa kuvata rakkauden merkkejä; rakkauslukkoja sillankaiteessa ja oveen maalattuja sydämiä, vaikka kello kävi ja messut odottivat. (Loppujen lopuksi kiire katkesi yllättäin iskeneeseen junalakkoon; matka messuille kestikin normaalin 45 minuutin sijaan 2 h 45 min; se sisälsi mm. pari metromatkaa, bussin etsimistä; bussi ei kulkenutkaan sinä päivänä, harhailua pahamaineisessa pohjoisessa lähiössä ja tunnin shuttlebussin odottelun. Oih, tuota työmatkojen glamouria...).

 

In the city of love I had just enought time to take photos of few love signs I saw; love locks on a bridge over Seine and heart decorated door, even thoug time was running and I had to head to the fairs. (In the end I wasn't in a big hurry; trip to the fair took 2 h 45 min instead of the normal 45min, there was one of the numerous Parisian train strikes again... 2h 45 m included few legs by metro, search for a bus that wasn't running that day, drifting around a infamous North Parisian suburb and an hour wait for a shuttle bus. Oh, the glamour of business trips...)

 

 

 

 

Pariisin kauneutta ehdin kuitenkin kiireellä edetessänikin hieman kurkkia kameran linssin läpi.

 

Here and there I stole few moments to capture the beauty of Paris before I hurried on.

 

Ja loppuun kevennys; kuljin Maraisissa jotain katua, kun silmäkulmastani huomasin puolialastoman miehen jollain sisäpihalla. Totta kai pysähdyin kurkkaamaan portista tarkemmin, mitä olinkaan nähnyt. Pihan perällä oli ravintola, jonka tarjoilija oli pukeutunut vain jonkinlaiseen lannevaatteeseen... En mennyt tuonne kuitenkaan lounastamaan, vaikka ravintolan konsepti jäi mietityttämään; oliko paikka buddhalainen vai esimerkiksi vain naisasiakkaille suunnattu?

 

I was walking in Marais on Sunday when I saw a half naked man on a court yard from the corner of my eye: I, of course, had to stop and take a better look. There was a restaurant in the yard and the waiter had only a loincloth on... I didn't go there for a lunch, but wondered later on if it was a buddish restaurant, or maybe the place just wanted to offer some eye candy for women?