Kuluneena kesänä tyhjensimme ikääntyneet sukulaiseni asuntoa. Uuteen asuntoon läheskään kaikki mahtunut, joten lopusta tavarasta oli päästävä eroon. Osa meni Sortti-asemalle mutta paljon oli hyvää tavaraa jota ei raskinut ihan ilmaiseksi antaa pois, eikä ainakaan viedä Sorttiin. Pääasia oli, että ylimääräisistä huonekaluista päästään eroon nopeasti. Siksi hinnoittelin kaiken varsin maltillisesti ja myyntisaldon tilitin sukulaiselleni.
Otin siis Torin ja Facebookin myyntiryhmät käyttöön. Olen myynyt erilaista pikkutavaraa paikallisilla FB-kirppareilla aiemminkin ja tavannut kaikenlaisia ostajia. Yleisin etikettimoka on tietysti se, ettei varattua tavaraa tulla sovitusti hakemaan eikä ilmoiteta mitään.
Tällä kertaa säätöä oli jos jonkinmoista, mutta loppujen lopuksi sain kirjahyllyn, Lundia-hyllyjen osia, sohvan pari tuolia ja sekalaista tavaraa myytyä ja lahjoitin vanhempaa pikku fiksausta vaativaa huonekalua myös jonkin verran. Miltei kaikkien huonekalujen ensimmäinen varaaja ei koskaan tullut vaikka ilmoituksessa oli "nopea nouto etusijalla" ja kerroin kiinnostuneille, etten asu noutopaikassa ja tulen sinne erikseen luovuttamaan myytyjä huonekaluja. Kaikissa oli myös ohjeena "vain nouto Kannelmäestä"
Hyväkuntoinen Ikean Ektorp-sohva, josta pesin päälliset, hinta 100 €
"Tarjoan 75 euroa. En tunne Helsinkiä hyvin Voitko tuoda sohvan Korkeasaaren parkkipaikalle perjantaina klo 14?"
"No en, vain ja ainoastaan nouto toiselta puolelta kaupunkia paikasta X kuten ilmoituksessa mainittiin"
Sekalainen kasa kahdesta eri Lundia-hyllystä irtohyllyjä 20 kpl ja päätytikkaita 3 kpl. Hinta koko kasalle 50€.
Kuvassa osat kasana ja kuvaus minkä kokoisia hyllyjä ja päätytikkaita, otsikko "Lundia-hyllyjä ja muita Lundian osia".
Ensimmäinen kiinnostunut ei palannut vastaukseeni. Toinen kiinnostunut;
"Maksoin ennen noutoa (vaikken pyytänytkään) . Onko näissä hyllynkannakkeet?"
"Ei välttämättä kaikkiin hyllyihin."
"Kuinka voit myydä näitä tällä lailla? Miten minä sitten kasaan näistä kirjahyllyn? Minä olen yksinhuoltaja, kukaan ei auta!"
""Ei niistä kahden eri hyllyn osista ehkä mitään järkevää kirjahyllyä olisikaan saanut aikaiseksi, myytiin irto-osina. En rupea säätämään, palautan rahat."
Tunnetun suomalaisen suunnittelijan ns. designtuoli 400€. Uusi vastaava 1500 €.
Jonoa tuli nopeasti yli kaksikymmentä kiinnostunutta, jotka viestittelivät vähän väliä.
Ensimmäinen jonossa ei tullut. Toinen, joka pommitti jatkuvasti viesteillä, sattui asumaan työpaikan talossa. Toin tuolin työpaikan keittiöön, sovittiin hänen tulostaan maanantaina katsomaan. Ennen kotiinlähtöä kysyin tuleeko hän. Tiistaina vastaus illansuussa.
"Lapsi oksensi tänään, en pääse." Todisteeksi kuva lapsesta oksennus sylissään.
"Ok, pääsetkö huomenna? Tähän on jonoa."
"Joo mutta onko sävy alkuperäinen, onko kuinka vanha tuoli, onko alkuperäiskunnossa?"
"Kuten kerroin, tuoli ei ole minun, on useamman vuoden ikäinen, mutta en tiedä tarkalleen kuinka vanha tai onko väri haalistunut, kauttaaltaan näyttäisi olevan saman sävyinen. Tule huomenna katsomaan ja päätä otatko".
Keskiviikkona käytiin aivan sama keskustelu uudestaan. Lopulta hän tuli yläkerrasta alas katsomaan. "En mä tykkääkään tästä tuolista". Selvä - eipä siinä sitten mitään. Ilmoitus vapautumisesta seuraavalle jonossa, joka tuli seuraavana päivänä, tarkasteli, koeistui, irrotti istuin- ja selkänojan tyynyt ja purki tuolin osiin saadakseen sen kannettua asemalle. Kolme päivää myöhemmin:
"Ei tämä olekaan oikein hyvä istua ja tässä on pieni tahra, voidaanko purkaa kauppa? Tuoli on Inkoossa." Kuulosti siis vähän siltä, että minun olisi lisäksi pitänyt noutaa tuoli.
"Ikävä kuulla. Olet kuitenkin saanut tutustua käytettyyn tuoliin, koeistua sitä ennen ostosta, irrottaa tyynyt ja purkaa rungon osiin, en voi valitettavasti hyväksyä kaupan purkua."
Koko kolmeksi kuukaudeksi venynyt muuttorumba kaikkine yksityiskohtineen oli hyvin uuvuttava, "helposti myytävän" tuolin kanssa huumori oli jo loppua. Huonekalut menivät kuitenkin kaupaksi ja kaikki ilmaisena ilmoittamani huonekalutkin lopulta haettiin. Sorttiin lähti vain kuorma huonokuntoisimpia huonekaluja joita en edes ilmoitellut.
Loppua kohden opin ilmoittamaan nopeasti, että osto-oikeus siirtyy seuraavalle, mikäli vastausta ei tule parin tunnin kuluessa ja muutenkin karsimaan säätäjät pois.
Ostin itsekin torista sukulaisen uuteen asuntoon mm. vanhuksien tuolista nousemista helpottamaan suunnitellun aktiivituolin. Normaalihinta uutena 1500€, ostin uuden veroisen kolmella sadalla, myyjä toi seuraavana päivänä vitosella Helsinkiin 200 kilometrin päästä kun oli muutenkin tulossa pääkaupunkiseudulle. Lohjalta, anoppilan reissun matkan varrelta löytyi myös uutta vastaava seniorituoli eli 5 cm normaalia tuolia korkeampi käsinojallinen ruokapöydän tuoli 30€, huonekaluliikkeissä hinta on 169€ ja Espoosta erittäin hyväkuntoinen rahi kympillä, sen verhoilukin sopi hyvin aktiivituolin verhoiluun. Loistavia löytöjä siis, näissäkin myyjät halusivat nopeasti eroon tavarasta. Noudin kaikki toki sovitusti.
Innostuin saatuani läheisen tavaroita myytyäni vähän tyhjentelemään omia kaappejanikin. Samalla muistin myös pari syrjään laitettua kaapissa pitkään ollutta mukia, jotka unohdin viedä Kierrätyskeskukseen. Hyvä niin, Heljä Liukko-Sundströmin Arabia-mukit ovatkin arvokkaita keräilymukeja, todella paljon kalliimpia kuin hänen taidekeramiikkansa. Jäin juttelemaan yhden muita tavaroita noutaneen ostajan kanssa kaikenlaisista nettiostoskokemuksista ja mukitkin tulivat puheeksi, hän kehotti laittamaan ne Huutoon, sillä keräilijät saattavat hyvinkin kilpailla niistä. Hän tosin kehotti myös miettimään haluanko pitää ne, arvo voi nousta. Totesin mieluummin pistäväni ne kuitenkin nyt myyntiin, posliinillahan on taipumus hajota. Saadut rahat voi laittaa vaikka rahastoon tuottamaan. Laitoin mukin Huuto.comiin ja ällistyksekseni toinen muki meni kaupaksi hintaan 245€ ja toisestakin huudettiin 65€! Nettosin siis Kierrätyskeskukseen menossa olleista mukeista yli 300€, enkä edes muista mistä ne ovat kotoisin. Pikku jännitysmomentti tässä tosin vielä on, eilen sulkeutuneiden huutokauppojen maksua ei vielä näy tililläni. Aina puhutaan siitä hopealusikasta, joka suussa syntyneeksi mainitaan milloin kukakin. Kun arvioitin joitain vuosia sitten perinnöksi tullutta isoa, vanhaa hopeakannua, sokerikkoa ja kermakkoa, yhteispainoltaan 450 g painavasta setistä olisi saanut arvohuutokaupassa vain noin n. 150€ ja siitäkin olisi vielä mennyt palvelumaksuja. Muuttaisinkin sanonnan muotoon "Keräilymuki kädessä syntynyt".
Onko sinulla jotain hermoja raastaneita tai iloisesti yllättäneitä kokemuksia nettikirppareilta?
Apua, kuulostaa kyllä hieman haastavilta myyntikokemuksilta! Ja en ihan ymmärrä miten kukaan voi tuossa tilanteessa kysyä tuolin palautuksesta...
VastaaPoistaVautsi, aika makeeta että sait mukit myytyä tuohon hintaan!
Hän ilmeisesti ajatteli kokeilla kepillä jäätä, ei vastannut enää viestiini.
PoistaNo ei ole kyllä noin huonoja kokemuksia, mutta aina on niitä, että ei tulla noutamaan tuotetta. En ymmärrä, että miksi varaat jos et aio noutaa?
VastaaPoistaHyvin olet saanut tavaraa liikkeelle.
Mukavaa iltaa sinulle Tuuli <3
Tässä oli ärsyttävää etenkin se, että kerran ajoin toiselle puolelle kaupunkia turhan tähden. Noutaja ei tullut, eikä vastannut viesteihin. Olisi voinut vain vastata, ettei pääsekään.
PoistaSiis tuo on niiiiiin totta! Minulla meinasi keväällä mennä hermot, kun siivottiin kaappeja ja laitettiin paikalliselle nettiroskalavalle haettavaksi- vaikka ilmaiseksi annettiin, niin voihan mitä säätöä. Ja montako oharia, kyllä oppi taas paljon ihmisistä ja tekemään hyvin töks töks yksioikoisen ilmoituksen ja säännöt. Ihan mahtava tuo huuto.netin tilitys, pitääpä pitää mielessä jos alkaa omia aarteita realisoimaan...; )
VastaaPoistaIlmaisten tuotteiden kanssakin oli säätöä, lopulta nostin viimeisenä lähtevän pöydän ulkovarastoon ja jätin lukon auki. Pari oharia tuli senkin kanssa, mutta viimein yksi ilmoitti,että hän oli juuri nostanut pöydän autoon. Taisi ehkä ihmetellä ylitsevuotavia kiitoksiani.
PoistaOlen yrittänyt välttää juuri kuvailemasi "juupas-eipäs-otan-en otakaan" jahkailun takia nettikirppiksiä myyntikanavana. Eräs ystäväni tyhjensi mummonsa asuntoa kun mummo muutti palvelutaloon ja hänellä oli juurikin kuvailemasi kaltaisia tapauksia. Paljon varattiin mutta ei koskaan tultu noutamaan tai ilmoitettu, että varaus tulisi purkaa. Oli myös sellaisia, jotka saattoivat tehdä monta oharia pyytämättä edes anteeksi ja vetivät sitten herneet nenään kun heille ei enää varattu mitään tavaroita.
VastaaPoistaNuo Heljä Liukko-Sundströmin mukit ovat keräilytavaraa joten hyvän hinnan sait.
Pieniä myytäviä tavaroita olen ottanut työpaikalle, täältä voi kätevästi hakea aamusta myöhään iltapäivään ja useimmat on noudettukin hyvin. Noiden huonekalujen kanssa meinasi välillä mennä hermo, mutta tulipa sekin hoidettua.
PoistaEn todellakaan ollut ajatellut, että nuo mukit olisivat noin haluttuja. Olin valmis laskemaan mahdolliselle toiselle kierrokselle hintaakin, mutta tuohon kalliimman mukin aloitushintaan tuli yli satasen nousu! Ostaja maksoi mukit ja ne suostuin poikkeuksellisesti lähettämäänkin, todella hyvin pakattuna.
Niin tuttua juttua! Myyn ja ostan itsekin melko aktiivisesti kaikenlaista ja kaikkeen on tottunut ajan saatossa. Ihmiset ovat todella härskejä ja vaativat uskomattomia asioita. Ilmoitukseen on tosiaan hyvä laittaa kaikki asiat hyvin selkeästi ja yksiselitteisesti - silti aikaa menee ihan älyttömän paljon säätämiseen.
VastaaPoistaMeillä on muuten mökillä Heljän suunnittelemat mukit ja käytössä vain silloin kun kaikki muut on tiskissä :)
Kiinnostava aihe, kiva kun jaoit kokemuksiasi :)
Yritin laittaa kaiken mahdollisen tiedon ilmoitukseen, mutta esim. tuolin istuttavuudesta alkuperäiseen nähden en osannut sanoa mitään. Oikein mukavia hakijoitakin oli useampia ja esim. yhden ostajan vinkki tuosta Huutoon laittamisesta oli hyvä, olkisin muuten myynyt Torissa ja saanut yhteensä 125€ vähemmän. Yleensä ne jotka lopulta ostivat ja hakivat, pysyivät aikatauluissakin hyvin, ainoa noudetuista ongelmaa aiheuttaneista oli tuo tuoli.
PoistaKannattaa katsoa mitkä mukit mökillä ovat, saattavat olla arvokkaitakin. Kalliimpi mukini oli joku pieni erä, jossa oli pohjassa teksti, se nosti hintaa.
Kerran olen kokeillut myydä Facekirpparilla ja se kerta riitti. Ostaja, joka ei tullut noutamaan sovittuna aikana. Sovittiin uusi aika - ei tullut silloinkaan. Eikä ilmoitellut mitään esteestä tai peruutuksesta. No - möin tavaran toiselle ostajalle ja kappas, tämä ensimmäinen ostaja ilmestyy ilmoittamatta oveni taakse ja kun kerroin, että tavara on jo noudettu, haukkuu minut pystyyn.
VastaaPoistaPäätin, että ei enää ikinä nettikirppiksille mitään myyntiin eikä lahjoitettavaksikaan. Nyt, kun taas yritän karsia tavaraa, on ollut mielessä, että jospa kokeilisin uudestaan. Onneksi luin tämän ja muistin, mitä säätöä tuo touhu on. Taidan antaa tavarat serkulleni provikkamyyntiin - hän kun osaa nuo koukerot ja on myynyt (ja ostanut) nettikirppareilta vaikka mitä;)
Hyvää syyskuuta sinulle <3
Olen nyt myynyt erilaisia esineitä, joissa nouto on ollut pääosin töistä Helsingin keskustassa ja niitä onkin noudettu hyvin. Nuo huonekalut olivat kyllä aika jumppa, kun olin reteästi ilmoittanut epäilevälle veljelleni myyväni suurimman osan huonekaluista, mutta sain kuin sainkin ne uusille omistajille.
PoistaOlipa mielenkiintoista luettavaa. On kyllä ostajia monelaisia, ja nyt ymmärrän miksi joissakin myynti-ilmoituksissa lukee, että ei varaa tuotteita ja ensimmäinen todellinen hakija saa. Mutta kiitti vinkistä, mulla on kaapissa Heljän pupumuki.
VastaaPoistaNo nyt vaan myymään!
PoistaOstajissa on todella kaikenlaista säveltäjää. Tällä viikolla yksi ostaja tuli työpaikan eteen etuajassa ja kun en heti päässyt tarkastamaan puhelinta laittoi mulle seitsemän viestiä sen sijaan, että olisi kävellyt 10 m ovelle ja vaikka huikannut sieltä jollei halunnut tulla sisään. Kaupat onneksi saatiin tehtyä.