Lomaviikkojen varrelta

Kuuden viikon lomaputki on nyt puolessa välissä. (Normiloman lisäksi siis myös ylityövapaita. Usein minulle todetaan "Vau, onpa sulla erikoisen pitkä loma", mutta olen kyllä vapaani ansainnut ja tehnyt joka minuutin eteen paljon töitä). 

Kolmessa lomaviikossa on ollut jo kaikkea kivaa; mm. perinteiset juhannusmenot maalla, Aussi-kaverin Suomen vierailu, pizzajuhlat ja Olli-koiran saapuminen anoppilaan.  Väliin on mahtunut myös sadepäiviä, jolloin olen viihtynyt kotona lueskellen.

Loman aikana on käyty muutamaan otteeseen ulkona syömässä. Bistro Ingrid Ullanlinnassa oli kiva tuttavuus -viihtyisä, mutkattoman hyvää ruokaa tarjoileva kortteliravintola.

Tällä viikolla tehtiin kesäretki Tammisaareen; päiväkävely, uusi Chappe-museo ja YLP!-pizzaravintola. YLPin pizzat ovat kyllä hehkutuksen arvoiset. Ravintola aukeaa klo 16, mutta jonoon kannattaa mennä jo aiemmin. Me saimme viimeiset paikat ensimmäiseen kattaukseen, meidän jälkeemme tulleet laitettiin jonotuslistalle.

Miehen Ranskan ja Kanadan pikkuserkkujen kanssa käytiin Yes Yes Yesissä lounaalla, onnistunut Ruokakokemus tämäkin. Oman keittiönkin kesäruokalistalle tuli ideoita flatbreadista ja paistetuista gnoccheista.

Kuluneella viikolla käytiin myös Strömforsin ruukissa. Ruokakokemus ei mennyt ihan nappiin, mutta muuten oli kivaa. Strömforsiin täytyy palata joulumarkkinoiden aikaan.

Olli on suomalais-irlantilaisen tuttavapariskunnan koira, he lähtevät Australiaan töihin pariksi vuodeksi ja kolmevuotias bordercollie Olli muutti Irlannista anoppini luo maalle. Herttainen Olli onkin on valloittanut kaikkien sydämet ja saanut leikkikaverin kälyni maalla usein vierailevasta Lille-koirasta, jonka kanssa Olli oli tullut heti toimeen.

Tutustuimme australialaisen Richardiin alunperin tokiolaisessa baarissa uudenvuodenpäivänä 2015. Maanantaina tapasimme hänet jo toista kertaa Helsingissä tuon baarikohtaamisen jälkeen, hän on ollut täällä kerran siinä välissäkin, mutta me olimme samaan aikaan takaisin Tokiossa viisi vuotta sitten. Satunnaisista kohtaamisista voi tulla mielenkiintoisia tarinoita.

Vietimme päivän kävellen ympäri Helsinkiä kertoen pikku triviatietoa, maistamalla jäätelöä, lohileipiä ja suomalaista olutta ja vierailemalla Suomenlinnassa. Illalla käytiin vielä syömässä ja lopulta ihailtiin keskiyön vaaleanpunaista taivaanrantaa Tornin Ateljee barin terassilta. Kesäkuiset valkeat yömme ovat elämys.

Australialainen ystävä kutsuttiin myös kotiimme syömään, tarjoilimme  lohta kolmella tapaa; loimutettuna, savustettuna ja kylmäsavustettuna. Kalaa ostettiin varmuuden vuoksi "tarpeeksi".

Edessä on vielä yksi rento lomaviikko Suomessa ja kaksi viikkoa Portugalissa.

Mitä sinun heinäkuuhusi on kuulunut?

Limoncello spritz itsetehdystä limoncellosta

Limoncello on perinteinen italialainen sitruslikööri, joka valmistetaan sitruunankuorista, alkoholista, sokerista ja vedestä. Limoncello on saanut nimensä pääraaka-aineestaan, sitruunoista ("limone" italiaksi). Limoncellon alkuperäinen kotipaikka on Etelä-Italian Amalfin rannikko. Limoncelloa tuodaankin usein tuliaisena Italiasta, mutta Limoncelloa on helppo tehdä myös itse.

Limoncellon maku on makea ja raikas, mutta samalla hieman hapan ja sitruksinen. Se nautitaan yleensä jäähdytettynä jälkiruokaliköörinä tai ruokailun päätteeksi digestiivinä.

Limoncello on tullut tunnetuksi ympäri maailmaa raikkaana ja kesäisenä juomana, joka herättää mielikuvia Välimeren aurinkoisista rannoista ja sitruspuista.

Meillä oli häissämme paikkakortteina pienet limoncellopullot, joiden kaulaan oli sidottu nimilappu. Limoncellon teimme itse. Ostin työmatkalla Tallinnassa viisikymmentä pientä viiden senttilitran votkapulloa, joiden sisällön käytimme limoncellon tekemiseen ja alkuperäiset etiketit liotin pulloista pois. Muistan vieläkin, kuinka jonain kevättalvisena sunnuntaiaamupäivänä istuimme ruokapöydän ääressä. Minä liimasin tekemiäni etikettejä, hän maalasi pullojen korkkeja hopeamaalilla. Sitten täytimme pullot limoncellolla isoa injektioruiskua käyttäen ja sidoimme pullojen kaulaan nimilaput. Paikkakorttipullot olivat iso hitti, joista jotkut vieraat puhuivat vielä vuosien jälkeen.

Limoncelloa voidaan myös käyttää monissa eri ruoissa ja juomissa. Sitä voidaan sekoittaa cocktaileihin, kuten Limoncello Spritziin tai Lemon Drop -cocktailiin. Sitä voi myös lisätä jääteehen tai käyttää jälkiruokien, vaikkapa sorbettien tai jäätelön, maustamiseen.

Limoncello Spritz on kuplivan kevyt virkistävä ja kevyt juoma, joka perustuu perinteiseen italialaiseen aperitiiviin, Aperol Spritziin. Limoncello spritz on moderni variaatio, jossa Aperolin tilalle käytetään limoncelloa, mikä antaa juomalle voimakkaan sitruunan maun.

Raikkaan sitruunainen Limoncello Spritz valmistetaan sekoittamalla limoncelloa, proseccoa ja hiilihapotettua vettä. Juoma tarjoillaan lasissa, joka on täynnä jäitä, ja koristellaan sitruunanviipaleella tai mintunlehdillä. Koristelu antaa sille virkistävän ja houkuttelevan ulkonäön.

Juoma on suosittu erityisesti Italiassa, mutta se on levinnyt myös muihin maihin ja tullut suosituksi vaihtoehdoksi perinteisille aperitiiveille. 

Tein pullollisen limoncelloa viemiseksi tällä viikolla. Limoncellon kanssa veimme muutkin Limoncello spritz-ainekset ja ohjeen juoman valmistukseen.

Maista myös alkoholitonta Lime spritziä.

Limoncello 

3 luomusitruunaa

0,375 l votkaa

2 dl sokeria

3 dl  vettä

 

Kuori sitruunan kuoren keltainen osa, purista mehu.

Kiehauta vesi, lisää sokeri ja anna liueta. Sekoita muut ainekset joukkoon, peitä kannella. Anna seistä huoneenlämmössä peitettynä kolme päivää.

Siivilöi ja pullota. Tarjoa kylmänä sellaisenaan tai käytä cocktaileihin.

Limoncello Spritz

4 cl Limoncelloa

10 cl Proseccoa

kivennäisvettä

sitruunan viipaleita ja minttua koristeluun

jäitä

 

Täytä lasi jäillä.

Mittaa lasiin viilennetty limoncello ja prosecco.

Täytä lasi kivennäisvedellä.

Koristele juoma sitruunan viipaleilla ja mintunlehdillä.

Mikä on sinulle mieluisin kesäjuoma?

Kesäinen rosesangria

Meillä on tapana syödä kerran kesässä, jonain kuumana päivänä parvekkeella tapaksia ja juoda sangriaa, tällä kertaa nautimme tapaksien kanssa roseviinisangriaa.

Perinteinen sangria valmistetaan tyypillisesti punaviinistä, konjakista, triple secista, sokerista, appelsiineista, sitruunasta ja limetistä. Se voi joskus tuntua hieman raskaalta kuumana kesäpäivänä.  Halusinkin luoda kevyemmän version tästä suositusta juomasta.  Ja mikä olisikaan parempi viini kevyemmän sangrian valmistamiseen kuin kesän suosikkiviini, rosé!

Kauniin vaaleanpunertava roseviinisangria sopii täydellisesti kuuman kesäpäivän tapasillalliselle. Vaikka helteet ovat hetkeksi väistyneet, näyttäisi seuraava lämmin jakso jo tulevan parin virkistävän, luonnon kuivuutta toivottavasti elvyttäneen sadepäivän jälkeen. 

Resepti on helppo kaksinkertaistaa (tai jopa kolminkertaistaa) suuremmallekin joukolle ja aineksia voi varioida saatavuuden mukaan.

 

Kesäinen rosesangria

1 pullo roséviiniä

5 dl kivennäisvettä

0,5 dl Triple Seciä tai Grand Marnieria tai Cointreauta

2 dl viipaloituja persikoita, nektariineja tai aprikooseja

1 dl viipaloituja mansikoita

1 viipaloitu appelsiini 

1 viipaloitu lime

Kaada roséviini kannuun.

Lisää Triple Sec, kivennäisvesi ja hedelmät.

Jäähdytä sangriaa muutama tunti ja maistele sitten juoman makeutta, sillä hedelmät lisäävät rosesangrian makeutta.  Lisää tarvittaessa sokerisiirappia.  Jos juoma on liian makeaa, lisää jäätä.

 Tarjoile sangria jäiden kanssa.

Onko sinulla jotain kesäisiä ruoka- tai juomatraditioita?