Kesäkurpitsa ruusun terälehtien ja herukanlehtien kanssa

Hesarin kuukausiliitteessä Ingrid Bergmanin hovimestarina työskennellyt Paavo Turtiainen kertoilee tarinoita värikkään uransa varrelta ja kokkailee kunkin kuukauden tarinaan sopivia annoksia.

Kesäkuun kuukausiliitteessä oli resepti kurkuille herukanlehdillä. Kodin läheisellä joutomaalla-joka surukseni jää piakkoin metsämansikoineen ja vadelmapuskineen uudisrakennuksen alle- kasvaa myös villiintynyt herukkapensas. Kävin poimimassa pensaasta ne pienimmät ja pehmeimmät lehdet, läheisestä kurtturuususta poimin vielä muutaman vasta auenneen kukan. Herukkapensaan lehdissäkin on voimakas herukkainen tuoksu ja hyvä makukin. Ruusua ei alkuperäisessä reseptissä ole, mutta ruusun terälehdet sopivat kesällä mielestäni miltei joka ruokaan koristeeksi ja makuakin antamaan. 

Kotona oli kurkkukin, mutta päätin käyttää kurkun sijaan kesäkurpitsaa, jota oli vielä jäljellä edellisen päivän kesäkurpitsapizzan jäljiltä. Keräkurpitsa toimikin reseptissä hyvin.

Näin syntyi oma versioni; kesäkurpitsa ruusun terälehtien ja herukanlehtien kanssa. Raikas lisä vaikka juhannuspöytään.

Kesäkurpitsa ruusun terälehtien ja herukanlehtien kanssa

1 kesäkurpitsa

2 rkl nuoria mustaherukanlehtiä silputtuna

1 dl valkoviinietikkaa

1/4 dl sokeria

3tl suolaa

ripaus valkopippuria

kurtturuusun terälehtiä silputtuna

Leikkaa kesäkurpitsa ohuiksi siivuiksi

Nouki muutama alkukesän lehti mustaviinimarjapensaasta ja silppua pieneksi.

Sekoita lehtisilppu kurkkuihin kulhossa. Tee mausteliemi sekoittamalla valkoviinietikka, sokeri, suola ja valkopippuri. Kaada liemi kesäkurpitsaviipaleiden päälle. Anna maustua jääkaapissa pari tuntia. Valuta enin liemi pois ennen tarjoilua.

Viisi viikon varrelta ja arvonnan voittaja

Kuluneella viikolla on ollut kaikenlaista menoa. Töissäkin on ennen lomia rauhoittunut sen verran, että huoletta on voinut lähteä normi-ihmisten tapaan neljän maissa eikä katastrofi ole odottanut seuraavana aamuna.

Siippakin on reilun viikon työmatkalla joten iltamenot ja tuttujen tapaaminen on ollut ihan tervetullutta yksin kotona olemisen sijaan. Nytkin on laskettu päiviä, syksyllä täytyy laskea viikkoja kotiinpaluuseen, kun hän lähtee parin kuukauden työreissuun. No, ei vielä murehdita sitä. Tässähän on vielä lomat ja kaikkea kivaa välissä.

Elle-lehti järjesti tiistaina yhdessä Solera Finlandin ja Stolichnaya-vodkan* kanssa -lukijaillan Helsingin edustalla purjehtien kuunari Kathrinalla, johon myös meidät Taste of Helsinki-ambassadorit oli kutsuttu mukaan. Solera Finland, joka kuluttajat tuntevat paremmin Viinilinnana, tuo Taste of Helsinkiin 14.-17.6.2018 kaksi omaa konseptiaan; Stoli Cocktailtehdas ja Viskin sekoittamisen jalo taito, sekä kaksi erillistä baarikonseptia; Stoli -cocktailbaarin sekä rennon olohuoneen, jossa voi nauttia skotlantilaisia viskejä.

Halkolaiturilta lähteneen purjehduksen ohjelmassa oli merellistä alkukesän tunnelmaa, herkullisia juomia ja rentoutumista hyvässä seurassa. Kakkukin oli teeman mukainen. Harmittavasti tiistaille osui viikon viilein päivä, mutta olin kannella kuitenkin useaan otteeseen kuvaamassa. Purjehduksella valittiin myös Stolin nimikkococktail Taste of Helsinkiin. Torstaina alkavasssa tapahtumasa maistellaan mansikan ja basilikan makuista cocktailia.

Helsingin saaristo on todella kaunis, suosittelenkin kesäpurjehdusta ei vain turisteille vaan myös meille helsinkiläisille. Erilaisia purjehduksia, vene- ja laivamatkoja on saatavilla muutaman euron Suomenlinnan lautasta hulppeisiin luksusveneretkiin.

Taste of Helsinki-pääsyliput valitsemaansa kattaukseen voitti Katriina. Onneksi olkoon! Voittajalle on ilmoitettu.







Keskiviikkona S-ryhmä esitteli kello viiden viinillä* ravintola Loisteessa, Helsingin kattojen yllä uusia asiakasomistajaviinejään. Vähän yli parillakympillä saa S-etukorttia vilauttamalla mm. Hardysin tuttuja Aussiviinejä, Nicholas Feuillaitten samppanjapullo maksaa tilkan yli neljäkymppiä. 

Viinilinna järjesti yleisölle avoimen I love wine-tapahtuman* Helsingissä torstaina ja perjantaina, Armigeron Barbera d'Asti Superiore oli maistamistani viineistä yksi suosikkejani. Vaikka joulu on -onneksi- vielä kaukana edessä, puhuimme jo kunka tässä olisi se tämän vuoden hyvän hinta-laatusuhteen joululahjaviini, joka vain paranee vuoden-pari ikääntyessään.

Viiniä tuli siis maisteltua useampana päivänä, viikonloppu onkin kulunut terveellisemmissä merkeissä. Olen järjestellyt niin äidin puutarhassa kuin kotona viikonlopun aikana ja ostanut kotiin mansikoita, vadelmia, aprikooseja ja banaania joista olen tehnyt tavallistakin hedelmäisempiä tuorepuuroja.

Tältä viikolta tulee myös vinkki kesäjaloille; sain viestintätoimistolta testiin Footner-kuorintasukat. Perjantai-iltana istuin kuorivaa geeliä sisältävät kuorintasukat jalassa ja vaikka paketissa puhutaan jalkojen ihon alkavan kuoriutumaan viiden-kymmenen päivän sisään, jalat ovat juuri nyt aika hurjan näköiset. Jalkapohjista ja kantapäästä ihoa lähtee liuskoina, parin päivän sisään luvassa ovat kuitenkin pehmeämmät jalat. Kannattaa levittää vaseliinia jalkaterän päälle, jollet halua ihon kuoriutuvan siitäkin.

Viikon järkytys oli Anthony Bourdainin kuolema. Olen häntä fanittanut vuosikausia, katsonut ohjelmat, lukenut kirjat ja seurannut hänen vinkkejään maailmalla. Monta matkaa ennen olen tsekannut Youtubesta onko kohdekaupungista olemassa Bourdainin ohjelmaa. Olen viettänyt hauskan ja herkullisen Les Halles-ravintolassa New Yorkissa, jossa hän työskenteli pitkään keittiömestarina ja yhden upeimmista aterioistani koskaan olen syönyt Bo Innovationissa Hongkongissa Anthonyn ohjelman innoittamana.

Tämä muistutti taas, että julkisuuskuva ei todellakaan paljasta  kaikkea. Muodostamme mielikuvan ohjelmien, somen ja lehtijuttujen perusteella, mutta se ei ole koko totuus. Menestyvän, rennon ja huolettoman julkisivun takana voi surullisimmillaan olla demoniensa riivaama ihminen.


*Kutsut blogin kautta | Alkoholia koskevat kommentit joudun poistamaan, muut kommentit tavalliseen tapaan tervetulleita

Kurpitsansiemenfocaccia

Olen viime aikoina leiponut vain patalaipää, mutta vanha suosikkini focaccia tuli mieleen kun halusin tehdä vaihteeksi jotain muuta leipää. Jossain vaiheessa leivoin focacciaa useinkin, mutta viime vuosina se on jäänyt vaikka resepti on helppo ja lopputulos herkullinen. Focaccia on ihana vaikkapa juhannuspöydässä.

Kurpitsansiemenet, rosmariini ja oliiviöljy antavat upeaa makua leipään. Lurautan yleensä pataleipätaikinaankin ruokalusikallisen (tai kaksikin) kreikkalaiselta bisneskumppanilta saamaani hänen puutarhansa puiden oliiveista puristettua öljyä antamaan taikinalle extramehevyyttä.

Focaccia-leipä

4 dl vettä

7 g kuivahiivaa

1 tl suolaa

1 tl hunajaa

7,5 dl puolikarkeita vehnäjauhoja

4 rkl oliiviöljyä

2 rl kurpitsansiemeniä

1 rl rosmariinia

sormisuolaa

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi (+37 astetta). Liota joukkoon hiiva, suola ja hunaja.

Sekoita joukkoon puolet jauhoista ja oliiviöljy. Alusta taikinaan loput jauhot. Vaivaa taikinaa käsin tai yleiskoneella 10–15 minuuttia.

Peitä kulho liinalla ja anna taikinan kohota vähintään puoli tuntia (minä annoin taikinan nousta yön yli viileässä).

 Voitele 20 x 30 sentin kokoinen reunallinen uunivuoka oliiviöljyllä. Levitä taikina vuokaan tasaisesti. Peitä liinalla ja anna kohota noin 30 minuuttia.

Painele kohonneen taikina pintaan kuoppia, pirskottele oliiviöljyllä ja painele leivän pinnalle kurpitsansiemeniä ja sormisuolaa.

Paista 225-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia, kunnes pinta on rapea ja kauniin kullanruskea.