Ruokatuliaisia Japanista * Foods from Japan

 

Japanista tuli ostettua itselle tuliaisiksi muutakin kuin kosmetiikkaa.

 

Varmaan joka matkalta olen ostanut kotiin ruokatuliaisia, ovatpa matkat suuntautuneet mihin tahansa. Paikallisissa ruokakaupoissa on kiva kierrellä, olivatpa ne näyttäviä luksustavaratalojen ruokaosastoja tai ihan tavallisia kulmakauppoja.

 

 

Ihastun helposti kivoihin pakkauksiin. Nämäkin kääröt ostin Isetan-tavaratalon ruokaosastolta tietämättä yhtään, mitä niissä on. Epäilen ainakin wasabia, inkivääriä ja chiliä, mutta en ole vielä raaskinut avata paketteja. Hintaa näillä kääröillä ei ollut kuin 100 jeniä/kpl eli n. 0,75 €.

 

Besides cosmetics, I brought home also all kinds of food items firm Japan.

 

I love to browse in local food shops during my trips, from high end department stores to corner bodegas. I also always buy some food items to bring home.

These pretty packages catched my eye, even though I didn't have any idea what they included. I assume they could be powdered wasabi, ginger and chili. At price of 100 yen, less than 0,75 € they were a bargain anyway, so I just had to buy few.

 

Juzu-hedelmään ihastuimme ikihyviksi. Siitä valmistettuja tuotteita onneksi löysimme ruokaosastoilta. Hot sauce-pullossa oli tekstiä englanniksi ja toisessa tavaratalossa "jälkiruokaviinietikoita" maistattanut tyttö puhui englantia. Hänellä oli myös herkullista juzuetikkaa, jota ostimme kotiin viemisiksi. Sillä on maustettu niin salaatteja kuin hedelmäsalaattejakin.

Erään temppelin edessä oli maustemyyjä, jolta ostin mausteseosta sievässä purkissa. Tulista pähkinä-snackseosta riitti muutama pikkupussi kotiin asti.

We fell in love in yuzu fruits and bought yuyzy hot sauyce and yuzy "dessert vinegar", both are delicious.

I bought  a spice blend from a vendor in front of a temple. Hot nut snack mix we tasted in a bar with cocktails and I also bought few bags to bring home.

 

  

 

Ramensoppaa voi maustaa tahnalla. Eilen jo teinkin "ramen-inspiroitunutta" eli ei kovin oikeaoppista ramenia. Mikroraastinta en ole vielä kokeillut, mutta sellainenkin tuli hankittua.

 

 The paste is for ramen soup. Micro grater I haven't tried yet at home, but wanted to buy one.

 

 

Nuudelitkin oli niin kivasti pakattu, että niitä piti ostaa ihan pakkauksen takia. Hyvältä ne maistuivat ramen-sopassa.

 

Noodles were in a pretty package. Just had to buy them... 

 

 

Kit Kat on iso juttu Japanissa. Perus-Kit Kateja on toki myynnissä, mutta paikallisia makuja löytyy myös; vihreää macha-teetä tai wasabia... Maistuvat ihan hyviltä. Vihreää teetä olivat muutkin valmistajat käyttäneet suklaassa. Jos Kit Katit kiinnostavat, edullisimmat löytyvät Uenon Ameyoko marketin karkkikaupoista, jopa puoleen hintaan muihin paikkoihin verrattuna.

 

 Kit Kat seems to be very popular in Japan. Regular Kit Kats were also available, but there are interesting local Kit Kat flavours like wasabi and green matcha the. If you are interested in Kit Kat in bigger lots, head to Ueno's Ameyoko market, they are apparently much cheaper in the candy stores there than anywhere else.



Ensikertalaisen vinkkejä Tokiossa suunnistamiseen * First timer's tips for Tokyo navigating

 

Olin ennen Japanin-matkaa lukenut, että Tokio on sekava; kadunnimet puuttuvat tai ovat vain japaniksi, paljon pieniä katuja, talot on numeroitu rakennusajankohdan mukaan eikä tonttijärjestyksessä jne. Varauduimmekin siihen, että tulemme olemaan eksyksissä päivittäin Japanin matkallamme. Loppujen lopuksi emme kertaakaan eksyneet, kiitos nykytekniikan!

 

Satuin lukemaan Tripadvisorin keskustelupalstalta vuokrattavista tasku-wifeistä ja tilasinkin sellaisen hotelliimme odottamaan saapumistamme. Wifin olisi voinut noutaa myös lentokentältä, mutta luotin, että löytäisimme hotelliin puhelimeen kuvankaappauksella tallentamani kartan avulla, niin kuin löysimmekin, kävelemättä kertaakaan harhaan. Olin vielä katsonut Googlen katunäkymää ennen matkaa ja tunnistin matkan varrelta sen perusteella muutaman maamerkinkin.

 

Tasku-wifi on ihan ehdoton apu suunnistamiseen, kehotan jokaista Tokioon matkaavaa vuokraamaan sellaisen älypuhelimen karttaohjelmien käyttöön (toimii siis muuallakin Japanissa, joillain maaseutualueilla ehkä vähän heikommin). Tasku-wifi toimi myös luotettavammin kuin hotellien wlan-yhteydet. Suunnistimme kännykällä Googlen reittiohjeiden avulla loistavasti. Sieltä saimme erilaiset kävely- ja julkisten kulkuneuvojen reittivaihtoehdot, junien ja metrojen lähtöajat, lähtölaiturit, matka-ajat ja vielä hinnatkin. Pähkäilyiltä ja tarpeettomilta eksymisiltä vältyttiin.

Heti ensimmäisenä päivän opimme kyllä suunnistamaan Shinjukun alueella ilman karttojakin. Vaikka pieniä katuja oli paljon, suunnistaminen maamerkkien (isot mainostaulut, tietyt kaupat, katujen erilaiset joulu/uudenvuoden valaistukset ja isommat kadut) mukaan oli kuitenkin aika helppoa.  En tuijottanut karttaa koko ajan muuallakaan, useimmiten käveltiin mutu-tuntumalla kiinnostavia pikku katuja ja tarpeen tullen kurssia sitten korjattiin kartasta sijaintipaikannuksen avulla.

Tasku-wifejä vuokraavat monet yritykset, googlaamalla Japan pocket wifi löytyy runsaasti vaihtoehtoja. Me vuokrasimme omamme Japan Wirelesiltä. Hinta oli 50€ kahdeltatoista päivältä sisältäen toimituksen ja palautuskuoren, jonka postimaksu oli maksettu. Monet firmat tarjosivat pientä alennusta, kun laitteen tilasi vähintään pari viikkoa aiemmin.

Mukana tuli lisäakku, joka riitti kohtuullisella käytöllä n. 10 tunniksi ja maksettu palautuskuori. Ohjeen mukaan kuoren saattoi jättää hotellin respaan ja pyytää heitä postittamaan. Viimeisen hotellimme virkailija oli kuitenkin hämmentynyt kun pyysin häntä lähettämään, joten otimme kuoren mukaan ja postitimme sen Naritan kentältä (postitoimisto on lähtöaulassa lähellä Finnairin lähtöselvitystä). Sen olisi voinut myös tiputtaa postilaatikkoon, mutta halusin varmistua, että palautuspostitus on varmasti etukäteen maksettu.








Me emme ostaneet Japan Railpassia, vaan ostimme junaliput Kiotoon erikseen ja JR-toimistosta Shinjukun asemalta ladattavan Suica-matkakortin. Sillä pääsi ajamaan eri metroyhtiöiden linjoilla, lähijunilla ja ratikallakin. Tokiossa on useiden yksityisten yritysten omistamia metrolinjoja, joilla Japan Railpass ei toimi, Suicalla sen sijaan pääsi suhaamaan kaikilla linjoilla korttia lukijalle vilauttamalla. Se toimi myös Kioton junissa ja metroissa sekä monissa kaupoissa pikkuostosten tekemiseen.




Korttiin oli helppo ladata lisää arvoa. Automaatteja, jotka toimivat myös englanniksi, oli joka asemalla. Matkan hinta veloitettiin kortilta matkan päätteeksi portin läpi mennessä. Muutaman kerran portti väläytti punaista valoa matkan päätteeksi, menimme sitten miehitetylle portille ja ojensimme kortit virkailijalle, hän joko veloitti jonkun pikku summan kortilta tai antoi ilmaiseksi pahvilipun, jolla menimme portista läpi. Sanaakaan ei tarvinnut vaihtaa, eikä meillä yhteistä kieltä varmaan olisi ollutkaan. Hymyt ja kumarrukset riittivät.

 

Suica oli mielestämme myös ihan ehdoton, säästyimme pähkäilyltä ja lippujen ostamiselta joka kerran erikseen. Julkisilla tuli kuitenkin kuljettua monta kertaa päivässä.

  

 

Metro- ja juna-asemilla opasteet ja linjat oli merkitty myös englanniksi. Se helpotti valtavilla, monikerroksisilla asemilla kulkemista paljon. Jos tähtään tiettyyn junaan (esim. Shinkasen-luotijunat ja NEX-lentokenttäjuna, johon on varattava paikkalippu), kannattaa asemalla olla ajoissa. Suurilla asemilla välimatkojen kulkemiseen ja oikean laiturin löytämiseen voi helposti kulua parikymmentä minuuttia.

 

 

 

Before our trip to Japan read and heard that that Tokyo is confusing; street names are missing or are only in Japanese, there are a lot of small streets, houses are numbered according to the building time etc. So we were prepared to be lost everyday... But, thanks to modern devises, we never got lost!


I happened to read on the Tripadvisor forum about rental pocket wifi. We decided to rent one, it had been sent to our hotel waiting for our arrival. Pocket WiFi could also be picked up at the airport, but I was confident that we could find the hotel with the map screensaved in my phone. We found there without problems.

Pocket WiFi is a must in my mind for (at least first time) visitor to get smartphone an despecially maps working everywhere. Pocket WiFi also worked reliably than the hotel WLAN connections. We could find our way everywhere by using Google maps. We got different walking and public transport route options, train and subways departure times, departure platforms, travel times and even prices of each journey. Already the first day we learned to navigate Shinjuku area without maps. Although there were a lot of small streets, navigation by using landmarks (large billboards, some shops, various Christmas / New Year's illuminations, and the larger streets) was quite easy.

There are numerois companies online renting pocket WiFis. We rented ours from Japan Wireless  The price was 50 € for twelve days. Many of the firms offered a small discount on the price when the order was placed at least a couple of weeks earlier.

We didn't buy Japan Rail Pass. Instead we bought train tickets to Kyoto separately and from JR Shinjuku Station office  we bought downloadable  Suica card. It was valid for different subway lines companies, commuter trains and tram.

Tokyo has a number of private companies managind the metro lines. In metro Japan Rail Pass is not working, Suica instead is valid on all lines. It also served as the Kyoto trains and subways, as well as many stores to make small purchases. It was easy to redownload value in the card, there were vending machines at every station. The rate was charged at end of the journey. A few times a port flashed a red light, we went to the nearest officer and just haded our cards. He is either charged a small amount from our Suica cards or issued free of charge a cardboard ticket, which we used to get through the gate.

Suica was in our opinion also quite absolute, and spared time and trouble.

Metro and train stations, signs and lines were marked in English. It helpoed a lot navigatiing on huge, multi level stations. When aiming at a specific train on bigger stations (eg. Shinkasen bullet trains and NEX-airport train with reserved tickets), you should arrive at the station well ahead to catch the train. Distances are long at the stations, you probably need to go from level to level, possibly trough long platforms, passing masses of people. To find and get to the correct platform can easily take about twenty minutes.

 

Sitrussalaattia ja täytettyä paprikaa * Citrus salad and stuffed peppers

 

 

 

Bon Appetit-lehdestä löytyy aina useampi resepti, jota on pakko päästä kokeilemaan. Ensimmäinen tammikuun numerosta testiin päässyt resepti oli sitrus-avokadosalaatti.

Salaatin seuraksi tein japanilaistyyppisiä täytettyjä paprikoita. Eivät ihan pärjänneet grillatuille täytetyille paprikoille, joita söimme Japanin izakaya-ravintoloissa, mutta ihan kelpo syötävää kuitenkin.

 

 

Salaatti paahdetuista sitrushedelmistä ja avokadosta

 

 

1 veri- tai tavallinen appelsiini ½ cm paksuisina viipaleina

1 sitruuna, viipaleina ½ cm paksuisina viipaleina

4 rkl oliiviöljyä, jaettuna

merisuolaa, vastajauhettua pippuria

1/4 pieni punasipuli, ohuina viipaleina

2 rkl tuoretta sitruunamehua

1 nippu vesikrassia tai rucolaa

! dl mintun lehtiä

1 avokado lohkoina


Kuumenna uuni 220 C °. Sekoita appelsiini- ja sitruunaviipaleet 1 rkl öljyssä, levitä leivinpaperilla vuoratulle uunipellille; mausta suolalla ja pippurilla. Paahda sitrushedelmiä, silloin tällöin sekoitellen kunnes kunnes viipaleet ovat hieman karamellisoituneet, n. 10-15 minuuttia. Anna jäähtyä.

Samaan aikaan sekoita sipuli ja sitruunamehu kulhossa; mausta suolalla ja pippurilla ja anna maustua 5 minuuttia (sipuli pehmenee ja maku pyöristyy hieman).

Lisää paahdetut sitrushedelmät kulhoon sipulin, rucolan ja mintun kera. Pirskota loput 3 rkl öljyä päälle; mausta suolalla ja pippurilla, sekoita.

Lisää avokado ja sekoita salaatin joukkoon.

 

 

Broileritäytteiset paprikat

 

 

2 rkl rypsiöljyä
250 kg jauhettua broileria
½ keskikokoinen sipuli, hienonnettuna
½ peukalon kokoine pala inkivääriä, raastettuna
1 valkosipulin kynsi, hienonnettuna
1½ rkl sitruunamehua
½ rkl soijakastiketta
½ tl merisuolaa
3 suippopaprikaa, halkaistuna, siemenet poistettuna

Sivelyyn/dippaukseen

1 rkl vuoksi
3 rkl miriniä
3 rkl soijakastiketta
1 tl hienoa sokeria

Kuumenna uuni 180 asteeseen.

Kuullota öljyä, inkivääriä, valkosipulia ja sipulia pannulla keskilämmöllä. Sekoittele kunnes sipulit ovat läpikuultavia (noin 3 minuuttia). Siirrä seos kulhoon ja anna jäähtyä. Sekoita huoneenlämpöön jäähtyneeseen sipuliseokseen jauhettu broileri, sake, soija ja suola. Sekoita hyvin.

Levitä veitsellä runsas määrä seosta paprikoille. Paista uunissa15-17 minuuttia, kunnes kana on kypsää. Sillä aikaa tee dippikastike

Sekoita kaikki ainekset mikrossa 20-30 sekuntia (kunnes sokeri sulaa) ja sivele broileritäytteelle. Laita ylijäänyt kastike pieneen kulhoon ja tarjoile dippikastikkeena.

 

 

 

There are always at least few recipes in Bon Appetit magazine I wan tto try right away. This time the first recipe in January issue was roasted citrus and avocado salad. I also made stuffed peppers inspired by the delicious grilled peppers we ate at Japan's izakaya restaurants.

 

 

 

Roasted citrus and avocado salad

 

blood or Valencia orange, sliced 1/8" thick, seeds removed

1 Meyer or regular lemon, sliced 1/8" thick, seeds removed

4 tablespoons olive oil, divided

Kosher salt, freshly ground pepper

1/4 small red onion, thinly sliced

2 tablespoons fresh Meyer or regular lemon juice

1 bunch watercress or arugula, thick stems trimmed

1/2 cup fresh mint leaves

1 avocado, cut into wedges

 

Preheat oven to 425°. Toss orange and lemon slices with 1 tablespoon oil on a rimmed baking sheet; season with salt and pepper. Roast citrus, tossing occasionally, until lightly charred in spots and starting to caramelize, 10-15 minutes. This makes the citrus flavor more complex. Let cool. 

           

Meanwhile, combine onion and lemon juice in a large bowl; season with salt and pepper and let sit 5 minutes (onion will soften a bit and get slightly sweeter and less harsh).

            

Add roasted citrus to bowl with onion along with arugula and mint. Drizzle remaining 3 tablespoons oil over; season with salt and pepper and toss everything to combine and coat. 

           

Add avocado and very gently toss until lightly dressed (you don't want to crush the avocado).

 

 

Stuffed peppers

 

 

2 tbsps vegetable or canola oil

½ lb ground chicken

½ medium onion, finely chopped

½ thumb size ginger, grated

1 garlic clove, finely chopped

1½ tbsp sake

½ tbsp soy sauce

½ tsp kosher salt (or ¼ tsp table salt)

4 long peppers, cut in half, seeded and membranes removed

 

For the Dipping/Brushing Sauce

 

1 tbsp sake

3 tbsp mirin

3 tbsp soy sauce

1 tsp granulated sugar

Preheat oven to 350 degrees.

In a pan over medium/high heat, add oil, ginger, garlic and onions. Cook until onions are transparent (about 3 minutes). Transfer mixture into a bowl and let cool (put in fridge or freezer to speed up the process.) When the mixture is room temperature, add ground chicken, sake, soy and salt . Mix well with your fingers (not for too long.)

 With a knife, spread a generous amount of the mixture on each piece of  pepper. Lay each piece on a tray covered with aluminum foil (or parchment paper). Bake for 15-17 minutes, until chicken has cooked through. While peppers are cooking, make your sauce.

Mix all the ingredients and microwave for 20-30 seconds (to melt the sugar). Take peppers out of the oven and with a basting brush, dab the sauce over each piece. Put leftover sauce in a small bowl and serve next to stuffed peppersfor dipping.