Michelinin tähdet ovat haluttuja ravintoloitsijoiden keskuudessa, niiden eteen tehdään vuosikausia tinkimätöntä työtä, silti monet loistavat ravintolatkaan eivät koskaan niitä saavuta. Michelin-tähden saavuttaminen ei kerro ravintolan hintatasosta, sillä ulkoisilta puitteiltaan varsin vaatimaton ja edullinen ravintolakin voi saada Michelin-tähtiä, mikäli siellä tarjotaan omassa luokassaan poikkeuksellisen taidokkaasti valmistettua ruokaa.
Tähdet kertovat ainoastaan siis ravintolassa tarjottavasta ruuasta. Sen arvostelussa on perustana viisi kriteeriä:
raaka-aineiden laatu
vastine rahalle
"käsityö" – eli valmistustapa sekä makujen yhteensopivuus
"käsityö" – eli valmistustapa sekä makujen yhteensopivuus
"persoonallisuus" – eli miten kokki onnistuu tuomaan esiin jotain ainutlaatuista
laadun pysyvyys – ruokailuelämyksen on oltava yhtä vakuuttava riippumatta siitä, koska se tapahtuu.
Yksi tähti merkitsee ravintolan olevan kategoriassaan poikkeuksellisen hyvä, kaksi tähteä tarkoittaa, että ravintolan takia kannattaa tehdä kiertomatka ja kolme tähteä saa ravintola, joka on itsessään matkan arvoinen.
Tähtiä jaetaan säästeliäästi ja niitä annetaan ravintoloille, jotka edustavat arvostelijoiden mielestä poikkeuksellista laatua sekä ruokakulttuurin että ruoanlaittotaidon osalta.
Jo edellisellä Hong Kongin-matkallamme viisi vuotta sitten suunnittelin, että olisimme käyneet Tim Ho Wanissa, maailman halvimmassa yhden tähden Michelin-ravintolassa. Silloin aika ei kuitenkaan oikein antanut periksi. Tälle matkalle merkkasin ravintolan väljän matkaohjelmamme yhdeksi "pakolliseksi" kohteeksi. Tim Ho Wan on kantonilainen dim sum -ravintola, jossa tarjotaan seurueelle pieninä annoksia tuotavia pikkupurtavia.
Tim Ho Wanilla on nykyisin useampia ravintoloita, joista yksi oli hotellimme lähellä. Halusin kliinisemmän ostoskeskusravintolan sijaan kuitenkin siihen Tim Ho Wanin ravintolaan jolle Michelin-tähti on myönnetty Sham Sui Pon alueella. Heti ensimmäisenä kokonaisena päivänä suuntasimmekin Star ferry-lautalla Kowloonin puolelle, halusin käydä katsastamassa uutta objektiivia kameraan ja sen jälkeen Michelin-tason lounaalle.
Ravintolaan joutuu kuulemma usein jonottamaan, pahimmillaan jopa tunteja! ja nytkin ravintolan edessä oli pari seuruetta odottelemassa. Me pääsimme kuitenkin suoraan sisään heti vapaana olevaan kahden hengen pöytään.
Ruoat oli listattu lapuille kiinaksi ja englanniksi, tilaus tehtiin merkitsemällä haluttu määrä ruoan nimen viereen. Myös viereisiin pöytiin tultiin samaan aikaan, joten emme päässeet kurkkimaan muiden pöytien ruoka-annoksia ja osanneet oikein arvioida annosten kokoa tilatessamme. Hinnat olivat sen verran edulliset, että päättelimme annosten olevan aika pieniä. Tilasimme neljä annosta ja ajattelimme tilata lisää, jos siltä tuntuu. Annokset olivat kuitenkin yllättävänä kookkaita, yhteensä 126 Hong Kongin dollarilla eli reilulla 14 eurolla tulimme molemmat täyteen! Ei ihme, että Tim Wan Ho on tunnettu maailman halvimpana Michelin-tähden saavuttaneena ravintolana.
Tilasimme friteerattuja possudumplingseja, pork buneja, friteerattuja katkarapu-valkuiaskevätkääryleitä ja höyrytettyjä possu-katkarapudumpligseja. Olisiko myky oikea suomennos dumplingille?
Kuvista ei kovin kummoisia tullut, annoksissa ei paljoa väri-iloa ollut eikä sisustuksessa ollut mitään mainittavaa. Valaistuskin oli tyypillinen kiinalaisravintolan kova valaistus, loistevalolamput katossa. Siisti paikka kuitenkin. Ruoat tuotiin pöytään nopeaan tahtiin, ravintolaan ei pahemmin jääty seurustelemaan, vaan syötiin ja annettiin seuraaville tilaa. Ravintolan must-annos olivat pork bunit, joita oli eri ravintolasivustoilla ja ruokablogeissa kehuttu. Ne olivatkin hyviä, tosin taikinan makeus yllätti. BBQ-possutäyte oli suolainen.
Oliko tämä unohtumaton ruokailu? No ei, viimeksi olen tainnut syödä dim sumia kuusi vuotta sitten edellisellä Hong Kongin-matkalla, joten vertailukohtaa ei oikein ole. Ruoka oli hyvää, mutta ei kokemus mielestäni olisi ollut monen tunnin jonotuksen arvoinen. Luokittelisin "tulipahan kokeiltua"-kokemukseksi.
Oliko tämä unohtumaton ruokailu? No ei, viimeksi olen tainnut syödä dim sumia kuusi vuotta sitten edellisellä Hong Kongin-matkalla, joten vertailukohtaa ei oikein ole. Ruoka oli hyvää, mutta ei kokemus mielestäni olisi ollut monen tunnin jonotuksen arvoinen. Luokittelisin "tulipahan kokeiltua"-kokemukseksi.
Tim Ho Wan G/F, 9-11 Fuk Wing Street, Sham Shui Po, Hong Kong
During our recent Hong Kong trip we checked off Tim Wan Ho, the cheapest Michelin star restaurant off our bucket list. Sorry, quality of photos isn't superb. Dishes aren't real lookers and the light was very harsh.
We thought of going there aready six years ago, but then we did not have enough time and it was really hot, did not feel like lining up for hours.
There usually shoudl be lines and also now there were few parties waiting. However, they had a table for two and we could walk directly in.
The restaurant is really a no nonsence type of place, nothing special in interior or in the looks of food, it's the taste people come here for, eat fast and give pace to the next patrons. Michelin stars are given only for the quality of food, not for the complete dining experience.
Food was good, but as I had eaten dim sum last time six years ago, could not really compare. To me it would not have been worth of hours' waiting, but without wait it was a cheap and cheerful experience. 126 HKD for two, it is less than 15 EUR.
