Maidossa ja sitruunassa haudutettu kananpoika

Maidon ja sitruunan kanssa haudutettu kananpoika? Kuulostaapa omituiselta. Kyseessä oli kuitenkin Jamie Oliverin resepti ja yleensä olen pitänyt hänen ohjeistaan, joten reseptiä oli kokeiltava. Ei kai Jamie julkaisisi huonoja reseptejä? Hieman skeptinen kuitenkin olin, mutta ruoanlaittohan on kokeilua.

Pelko pois... tätä kannattaa tehdä! Tuloksena oli todella pehmeä ja maukas liha sekä rapea nahka - yksi parhaita kanareseptejä, joita olen kokeillut!

Maidossa ja sitruunassa haudutettu kananpoika

1,5 - 1,8 kg kokonainen kananpoika

1-2 tl suolaa

Mustapippuria

2 rkl oliiviöljyä

1/2 kanelitanko

kourallinen tuoretta rosmariinia

1 iso sitruuna

5 valkosipulinkynttä kokonaisena

5 dl maitoa

Kuumenna uuni 190C asteeseen.

Raasta sitruunan kuoresta keltainen osa ja laita sivuun odottamaan, lohko sitruuna ja poista siemenet.

Pese kana vedellä ja kuivaa paperipyyhkeillä.

Hiero kananpoika suolalla pippurilla hyvin joka puolelta

Kuumenna öljy rautapadassa kuumaksi. Käytä mieluiten pataa, johon kana juuri mahtuu tiiviisti. Jos käytät keraamista korkeareunaista uunivuokaa, kuumenna öljy paksupohjaisessa isossa kattilassa ja siirrä kananpoika ruskistamisen jälkeen uunivuokaan.

Ruskista kananpoika joka puolelta hyvin. Ruskistamisen jälkeen nosta kana padasta lautaselle ja täytä sitruunalohkoilla. Kaada ylimääräinen rasva pois tai ime rasva padasta valelijalla (keittiöliikkeistä, näyttää jättimäiseltä pipetiltä).

 Nosta kananpoika takaisin pataan, lisää loput ainekset pataan. Ripottele rosmariini ja sitruuna kanan päälle.

Paista kannella peitettynä (tai foliolla peitettynä, jos käytät kannetonta vuokaa) 40 minuuttia, paista 50 min lisää ilman kantta (yhteensä 1,5 tuntia). Valele nesteellä muutaman kerran kypsymisen aikana.

Anna kananpojan seistä 5 minuuttia ennen kuin nostat sen padasta. Tarjoile siivilöidyn sitruuna-maitokastikkeen kanssa.

Kananpojan kanssa maistuvat sherryviinietikalla maustettu fenkoli-omena-pekaanipähkinäsalaatti ja
uunissa paahdetut puikulaperunat.



Oletko sinä koskaan kokeillut reseptiä, josta sinulla on vähn epäilyksiä etukäteen ja ilahtunutkin kuinka hyvä ruoasta tuli?

Talvilomajuoma tahinikaakao

Hei talvilomalaiset, eikös kaakao kuulu talvilomaviikkoon kuin mono talvilomalaisen jalkaan? Kysyy ihminen, joka ei ole hiihtänyt yli 20 vuoteen... No kaakao kuuluu ainakin, jollei hiihto nappaakaan.

Tällaisina hyytävän kylminä talvipäivinä alan yht'äkkiä kaipaamaan kaakaota, kahvi tai tee ei silloin aja samaa asiaa. Kaakaossa on jotain lohdullista, lämmön ja maun lisäksi se vie lapsuuden muistoihin. Tahinikaakao ei kuitenkaan ole perinteinen lapsuudesta tuttu kaakao.

Tahini- eli seesamitahna on tuhtia, siinä on enemmän kaloreita kuin suklaassa. Toisaalta pienikin määrä antaa pyöreän pehmää pähkinäistä makua. 

Seesaminsiemenissä on paljon kalsiumia, sinkkiä ja muistille hyvää tekevää E-vitamiinia. Kaakaossa puolestaan on enemmän sydänystävällisiä antioksdiantteja kuin punaviinissä tai teessä ja kaakaon sanotaan olevan hyväksi aivoille. Tätähän voisi pitää siis miltei terveysjuomana.

Tahinikaakakao


 1½ dl kookos- tai mantelimaitoa

1 rl kaakaojauhetta

½ rl tahinia

1 tl hunajaa

ripaus suolaa

ripaus vaniljaa

ripaus kanelia

Sekoita kaikki raaka-aineet yhteen ja lämmitä keskilämmöllä.



Pysykää lämpiminä 💜

Kävelyretki Pariisissa

46. Parisiin messumatka takana. Tavalliseen tapaan "omaa aikaa" ei juurikaan jäänyt, yhtenä iltana sentään ehdin takaisin kaupunkiin lentokentän lähellä olevasta messukeskuksesta vielä valoisan aikaan ja ehdin napsia räntäsateen vihmoessa neisenkymmentä kuvaa, siis vähän omalla mittapuullani.

Tällä kertaa vaihdoimme hotellia. Kaikilla 46 Pariisin messumatkalla olen ollut kaikkiaan vain viidessä eri hotellissa. Ihan sitä ensimmäistä lukuunottamatta olemme aina olleet Luxembourgin puiston lähettyvillä, Luxembourgin asemalta pääsee junalla suoraan messuille lentokentän lähelle.

Uusi hotellimme Bresil on siisti, tosin pariisilaiseen tapaan seinät ovat ohuet ja huoneet ovat todella pieniä, 30 mm linssillä sain kuvaan vain sängynpäädyn huoneen takaseinään peruutettuani.

Pariisin ravintolatarjonta on runsas, etenkin hampurilasipaikkoja on viime vuosina tullut valtavasti. Kaupungin ravintoloista suosikkini yksin ollessani on L'avant comptoir au marche 6. kaupunginosassa. Pienessä pystybaarissa soi soul ja väki vaihtuu, seisaaltaan voi nauttia laadukkaita viinejä ja pikkupaloja kohtuuhintaan, henkilökunta neuvoo mielellään.



Pariisin kaupungintalo on komea näky iltavalaistuksessa. Kiertelin Maraisin alueella ja hyppäsin hotellille vievään bussiin kaupungintalon kulmilta. Metro ei aina ole se kätevin vaihtoehto, mutta onneksi Googlen kartoista saa hyvät reittiohjeet bussireitteihinkin.

Helmikuun messumatkat osuvat miltei aina ystävänpäivän aikaan, niin nytkin. Ystävänpäivä näkyi etenkin herkkukaupoissa. Suklaarasioita sekä kukkakimppuja kantavia ihmisiä näkyi kaduilla. Omasta "Valentinestani" olin ystävänpäivänä siis erossa, mutta hän sai tuliaisiksi suklaata, juustoja ja kentältä vielä pullon samppanjaa. Samppanjalle on tänä keväänä vielä tarvetta, kun isojen juhlien putki käynnistyy reilun kuukauden päästä.