Yleensä talvi tuntuu vasta varsinaisesti alkavan kun vuodenvaihteen pyhistä on päästy, niin tänäkin vuonna. Minä kuitenkin alan kurkottaa kohti kevättä ja kesää heti tammikuulla - ainakin ajatuksissani. Ja etenkin nyt, kun lunta on tullut puolisen metriä parissa päivässä. Olisipa jo kevät...
Varsinkin loppukevät/alkukesä kukkivine puineen saa minut aina pakahtumaan onnesta. Harmaa maisema tuntuu roihahtavan pitkän talven jälkeen yht'äkkiä kasvuun, vihreää vehreyttä, kukkia ja kauneutta on joka puolella. Viime vuonna kesä alkoi jo ennen toukokuun puoliväliä; aurinko paistoi, ilma oli kesäisen lämmin, kaikki kevään ja alkukesän kukat ja puut kukkivat yhtäa aikaa. Puut suorastaan notkuivat kukkia.
x
Kotikaupunki Helsinki tarjoaa parastaan kesäisin niin maalla kuin merellä. Pieni suuri kaupunki meren rannalla on kauneimmillaan.
Kesällä syödään ulkona kun säät sallivat. Ikävöin myös kesän herkkuja; parvekkeella kasvavia yrttejä ja villiyrttejä, kivellisiä hedelmiä ja tuoreita marjoja.
Kesäksi saa myös potkaista sukat jalasta. Minulle ihan yksi parhaista asioista kesässä!
Toisaalta näiden kesäisten kuvien läpikäyminen on kuin vääntäisi veistä haavassa ikkunan toisella puolella lumen määrän vain kasvaessa, toisaalta kesän muisteleminen antaa toivoa; kyllä kevät vielä tulee. Ja joinain vuosina ensimmäisten lumikellojen kärjet ovat puskeneet hangen läpi jo helmikuun lopulla!
Odotatko jo kevättä vai nautitko talvesta täysillä?