Vietin viime viikolla talvilomaa, siitä pari päivää olimme aina kivassa Kööpenhaminassa. Viime kerrasta Kööpenhaminassa olikin kulunut jo kuusi vuotta.
Ohjelmassa ei ollut sen kummempaa kuin kävelyä kaupungilla ja hyvää ruokaa.
Kööpenhamina ei tarjonnut keväisintä keliään; ensimmäisenä päivänä auringonpaiste ja jäätävänä vihmonut lumisade vuorottelivat vartin välein, eikä seuraavana päivänäkään ollut kuin pari astetta, vaikka aurinko paistoikin kirkkaana. Toppatakille & pipolle oli käyttöä ja välillä piti lämmitellä mm. kaupungin tyylikkäissä tavarataloissa ja Hotel D'Angleterressa samppanjalasillisen ääressä. Kuvasin lähemmäs kaikki Kööpenhaminan kauniit kukkakaupat ohi kulkiessamme, mies odotti räntäsateessakin kärsivällisesti.
Ennen matkaa haaveilin kukkivista kirsikka- ja mangoliapuista. Ainoa mangolia jonka näin oli vielä nupullaan ja yksi tummaa ovea vasten kasvava kirsikkapuu oli avannut muutaman kukan. Kevät oli Kööpenhaminassakin myöhässä.
Jo laskeutuminen Kastrupin kentälle antoi viitettä ensimmäisen päivän säästä; kiitoradan toisessa päässä paistoi aurinko, toisessa päässä satoi lunta. Aurinko ja lumipyryt vaihtelivatkin koko päivän. Seuraavana päivänä lumipyryt olivat väistyneet, mutta melkoisen kylmää oli edelleen
Kentältä pääsee junan lisäksi kätevästi myös metrolla vartissa kaupunkiin. Hotel Kong Arthur on Norreportin metroaseman aseman ja Torvehallerne- ruokahallien lähettyvillä, joten metro oli meille kätevä. Kodikkaan tyylikkään hotellin huoneita remontoidaan parhaillaan. Meillä oli vielä remontoimaton huone, koska nappasimme hyvän tarjouksen Hotwiresta, mutta sekin oli siisti ja viihtyisä, eikä liian vanhentuneen oloinen. Sänkykin oli hyvä.
Iltaisin hotellilla on Happy hour, asukkaat saavat lasin viiniä tai oluet. Lobby olikin täynnä rupattelevia asiakkaita takkatulen äärellä ja tunnelma oli varsin hygge.
Laukut hotellille jätettyämne kiersimme vähän Torvehalleilla ja sitten suunattiin 1700- luvulta peräisin olevaan ravintola Pukiin jonka olin googlannut valmiiksi, olihan lounasaika ja halusimme syödä smørrebrødit. Sympaattisen pienen ravintolan leivät olivatkin herkulliset.
Jälkiruoat syötiin yhdessä Kööpenhaminan parhaaksi mainituista leipomoista, Sct. Peders bagerissa.
Olemme usealla matkalla käyneet Hotel D'Angleterressa samppanjalasillisella, niin nytkin. Ei ihan edullisimmat lasilliset, mutta viiden tähden hotellin tunnelmaan pääsi mukavasti lasillisen ääressä. Matka oli vielä viikolla, jolle osuivat molempien syntymäpäivät, joten kohotimme lasilliset myös niiden kunniaksi.
Kööpenhaminassa on vieri vieressä viihtyisän näköisiä ravintoloita, mutta lopulta päädyimme illalliselle Pate Pateen, jossa olemme käyneet ainakin kahdesti aiemminkin. Vanha teurastamoalue Kødbyen Vesterbrossa oli vajaan kolmen kilometrin päässä hotellilta, joten otimme taksin. Uber ei operoi Kööpenhaminassa, mutta latasin paikallisen Viggo-sovelluksen. Meille osui kuljettajaksi entinen Tanskan Yleisradion toimittaja, joka eläkepäivinään ajeli taksia, hänen kanssaan juttua olisi riittänyt pidemmäksikin aikaa. Takaisin päin ravintolasta lähiessä sulattelimme ruokaa kävelemällä hotellille.
Pate Pate ei pettänyt tälläkään kertaa. Maanantaina onnistuimme varaamaan pöydän tunnin varoitusajalla, vaikka ravintola olikin täynnä. Viikonlopuksi pöytä kannattanee varata hyvissä ajoin.
Seuraavan aamuna kävelimme sillan yli Norrebron puolelle aamiaiselle pieneen Social-kahvilaan.
Aamiaiselta jatkoimme kävellen Vesterbrohon ja Fredriksbergiin, joka on oma kuntansa ja takaisin taas Norrebron kautta. Matkalla näimme mm. kotipihan auringosta nauttivan pienen kanin.
Toinenkin päivä meni lähinnä kävellessä. Paljoa ei ostoksia tehty, muutamia ruokaostoksia ja parvekkeen uutta, kauniimpaa lämpömittarin sekä mehiläisiä houkuttelevien kukkien siemeniä lukuunottamatta. Ne kylvän maalla Tarmo-koiran haudalle.
Aamusämpylät ja juustot ostettiin Fredriksbergistä kivasta pienestä Dalforno-delistä. Paikalliset kävivät ostamassa lounasleipiä, me valitsimme valikoimista juustoja, sämpylöitä ja hillottua inkivääriä.
Iltapäivällä olikin aika hakea laukut hotellilta ja käydä vielä halleilla ostoksilla ja lounaalla. Torvehalleilta ostettiin vielä lopuksi levainleipä, suklaata, leikkeleitä ja ankkamakkaraa. Leivän säilyttämisestä kerroinkin vähän aikaa sitten hyvän ohjeen.
Myöhäisen lounaan söimme lopuksi Torvehallien Un Mercato-ravintolassa. Vähän turhan suolaista makuuni, vaikka muuten hyvää.
Kööpenhaminassa olisi viihtynyt pidempäänkin, mutta parin päivän minimatka virkisti mukavasti sekin ja paljon ehdimme lyhyessäkin ajassa.
Milloin olet viimeksi käynyt Kööpenhaminassa?
