Säm Asian Bar & Kitchen ja Masu Asian Bistro, Helsinki

Äskettäin olin maistelemassa Säm Asian Bar & Kitchen- ja Masu Asian Bistro*-ravintoloiden shabu shabua ja muita aasian herkkuja. Restamax operoi ravintolakokonaisuutta yhdessä Hans Välimäen kanssa Etelä-Espalla.

Nautimme aasialaisfuusioravintolan tummilla sävyillä sisustetussa kellarikerroksessa illallisen Hans Välimäen johdattamana shabu shabu-pöydissä. Ravintolassa toteutetaan myös ryhmille toteutettavia sushikursseja. Sämin listalla on sushia, salaattia, ramenia, bunia, phota ja runsaasti kasvisruokia. Baarihintaista, nopeaa ja helposti seurueen kesken jaettavaa ruokaa saa pitkälle iltaan. Masun ruokalistalta löytyy fuusio-aasialaisia moderneja, mutta rentoja aasialaisia makuja suomalaiseen makuun sovitettuna.

Last week I attended a dinner at Säm Asian Bar & Kitchen- ja Masu Asian Bistro restaurants in Helsinki. We tested teppanyaki and shabu shabu during the evening.

Shabu Shabun voisi sanoa olevan fondue aasialaisittain. Pöytään tuodaan kuuma liemi, vadillinen kasviksia; siitakesieniä, paksoita, broccolia, kiinankaalia, sokeriherneitä, sydänsalaattia, limeä, chiliä, kevätsipulia ja korianteria sekä lihaa, kalaa ja/tai äyriäisiä valinnan mukaan. Ohuiksi leikatut lihat, kalat tai äyriäiset kypsennetään kastamalla ne kiehuvan kuumaan liemeen, kulhoon lisätään kasviksia maun mukaan. Sen jälkeen ne dipataan maustekastikkeisiin ja nautitaan. Alsacen alueen viinit, joissa on hieman jäännössokeria, sopivat yleensä hyvin aasialaisen ruoan kumppaniksi.

Dippailun jälkeen liemeen kaadetaan kaikki kasvikset ja liemi syödään keittona ruokailijoiden kesken.

Hans kertoi myös shabu shabu-pöydän juomatraditioista "Kun ruokailija tipauttaa puikoilla syödessään vahingossa jotain liemen joukkoon, on tapana, että pudottaja ottaa sen kunniaksi ryypyn. Sen jälkeen vaihtoehtoja on kaksi: pudottaja ottaa koko pöytäseurueen ryypyt siinä samalla tai tilaa piikkiinsä vaihtoehtoisesti uuden kierroksen ja velvoittaa muut ottamaan ryypyn kanssaan. Molempi parempi, mutta jos yksi pudottaa ja juo, niin siitä helposti seuraa kierre. Joten kannattaa soveltaa.”

Istuin pöydässä johon oli katettu kala/merenelävä-shabu shabu; Mustekalaa, kampasimpukoita, Pohjanmeren lohta, jättirapuja ja sinisimpukkaa, mutta vierailin maistelemassa naapuripöydänkin liha-antimia. Molemmat herkullisia ja annoksista voi kivasti rakentaa mieleisiään.

Shabu shabu-menujen varaus vähintään 7 vrk ennen. Beef Shabu 250g/hlö 70€/hlö, Fish & Seafood Shabu 250g/hlö 85e/hlö, Beef Premium Shabu 250g/hlö 85e/hlö

Shabu shabu is sort of Asian fondue; pieces of thinly sliced beef or pork cooked quickly with vegetables in boiling broth and then dipped in sauce. Medium dry Alsace wines  go well with with Asian flavours.

Japanin kielen sana teppan tarkoittaa rautalevyä ja yaki taas grillattua tai paistettua. Etukäteen varattavassa Teppanyaki-pöydässä voi seurata kokkien työskentelyä ja ruoan valmistusta grillin ääressä. Mehevän murea teppanyaki-menun liha maistui pöydässämme. 

Teppanyaki-menu, 9 ruokalajia 99€/hlö, Premium Teppanyaki-menu 149€/hlö

Teppan means iron plate and yaki means grilled in Japanese. In Japan, teppanyaki refers to dishes cooked using an iron plate. There is a grill in downstairs teppanyaki table, guests can follow how chefs grill their meal.

Pääsimme maistelemaan lisäksi kampasimpukkaa vihreän curryn kera sekä bunia eli aasialaista höyrytettyä sämpylää. Pöytään kannettiin myös pariin otteeseen sushilajitelma, josta koko pöytäseurueen suosikiksi nousi silakkanigiri.

*Herkullisen illan tarjosi Säm Asian Bar & Kitchen- ja Masu Asian Bistro

Tasted also scallops in green curry, Asian bun and sushi selection. Herring nigiri was the everyone's favorite

*Courtesy of Säm Asian Bar & Kitchen- ja Masu Asian Bistro

*

Ravintola Hieta, Helsinki

Jo toukokuun lopulla vietimme appeni syntymäpäiviä ja kokoonnuimme perheen kesken ravintola Hietaan sunnuntailounaalle. Kesä vei mennessään ja postausluonnos unohtui. Hiedan listalla on edelleen kuitenkin paljon samoja annoksia, joten ei aihe ole varsinaisesti vanhentunut.

Already end May we celebrated birthday of my father in law at restaurant Hieta in Helsinki. I edited photos, but forgot to post. Well, never late than ever. Menu is quite much the same, so this post is still pretty current.

 Olin yllättynyt kuinka avara ravintola oli. Aiemmin paikalla sijainneessa Salvessa en koskaan käynyt, mutta olen kulkenut ohi lukemattomat kerrat. Ulkoapäin ravintolatila oli vaikuttanut paljon ahtaammalta. Vaaleat seinät, isot ikkunat ja sisustuksen selkeys tuo avaruutta. Ravintola tarjoaa rentoa kortteliravintolafiilistä. Ensimmäisissä blogipostauksissa ja artikkeleissa uudesta ravintolasta pöydissä oli näköjään osittain traditionaaliset valkoiset pöytäliinat, mutta olikohan ne jo jätetty pois sillä yhdessäkään pöydässä ei liinoja ollut. Ruokailuvälineinä oli klassisia Sorsakosken aterimia.


I was surprised how open the restaurant was, I had never been in the previous restaurant in the same location and thought it was much smaller. The front room was painted white and back room had darker tones, so table can be chosen to the mood. Restaurant is a neighbourhood joint with relaxed athmosphere and simple design.

Ruokalistalla on kikkailematonta husmanskonstia eli kotiruokaa pikku twistillä, tosin moni annos taisi mukailla Salven listaa. Tälläkin listalla oli perinteistä, mutta nyt taas niin trendikästä mummonkurkkua jota tarjosi myös mm. Shelter. Retrobuumi jyllää edelleen, mutta hieman uudistettuna. Vaikka joitain makuja onkin raikastettu, suonet tukkivaakin sydäriruokaa on tarjolla mm. Stuvarin pannussa; porsaan kylkirullaa, Hiedan nakki, paistinperunoita ja bearnaise-kastiketta. Hyvä annos kuulemma oli!

Hieta oli siis osittain konseptiltaan reippaasti raikastettu versio vanhasta Salvesta - siis ymmärrykseni mukaan, kun en ollut vanhassa Salvessa ollut. Ruokaillessame sisään astui Salven kantispariskunta, joka kääntyi kannoillaan kun klassikkoon oli heidän mielestään kajottu liian kovalla kädellä, mutta heille uusi Salve löytyi satama-altaan toiselta puolelta.

Retro boom has taken over many restaurant kitchens in the past few years and also Hieta's menu has Norther cooking classics with a modern touch. Some refreshened traditional dishes, but also heavier options are available like Stuvarin pannu if you don't mind your cholesterol levels; porcetta, Hieta´s sausage, pan fried potatoes and béarnaise sauce.


Hieta, Hietalahdenranta 11

Bistro 1718 Deidesheim

Kesämatkalla Saksan viinitiellä Pfalzissa yövyimme yhden yön Deideshemissä. Googlailin kesälomareissun varrelle jääviä ravintoloita aika pintapuolisesti ennen matkaa, enkä tehnyt matkalle yhtään ravintolavarausta. Deidesheimissakin kävelimme alkuillasta kylällä tutkaillen ravintoloiden ruokalistoja ennen lopullista ravintolavalintaa. Ensimmäisenä kuljimme tyylikkään hotellin pihapiirissä olevan Bistro 1718 -ravintolan ohi, sen ruokalista vaikutti houkuttelevalta ja hinnat olivat melko kohtuulliset. Palasimmekin kierroksen jälkeen tähän ravintolaan. Onneksi - ilta oli loistava, tätä ravintolaa voi suositella jos olette matkalla tuolla päin.

During our summer road trip on the German wine road in Pfalz we stayed overnigth in Deidesheim and ate a superb dinner in Bistro 1718.

Ravintola oli vasta auennut päivälliselle ja olimmekin illan ensimmäiset asiakkaat. Ravintola oli vanhassa rakennuksessa, sisustuksessa oli kuitenkin vahva moderni ote. Taidekin oli sekoitus perinteitä ja uutta näkemystä.

We were the first customers of the evening, so I could walk in all rooms and look at the details in my own pace.

Tarjoilijallamme oli hyvin aikaa meille. Hän kertoi juomista sekä ruoista kattavasti, mutta ilman ulkolukua tai pitkiä luentoja. Kun kysyimme sopisiko roséviini ruokien kanssa, hän suositteli viereisen Dr. Bassermann-Jordanin viinitilan La-Vie-roséta. "Vaihdetaan, jollei ole makuunne". Naapuripöydässä haluttiinkin vaihtaa tukevampaan punaviiniin kun molemmilla oli jo viini lasissa, pullo vaihdettiin muitta mukinoitta toiseen.

Our waiter had time to tell about food and wines, but without rote learning or formal "cookie cutter lectures". He recommended Dr. von Basserman-Jordan La Vie rose from the winery next door wen we told that we were craving for rosé.

.

Pinaatti-perunapuree-kesätryffelialkuruoka oli herkullinen.

Spinach - potato pure - summer truffle dish was a tasty start for the dinner.

Juuresten kera tarjoiltu murea häränposki tuli paikalliselta kasvattajalta.

Tender ox cheek is supplied by a local farmer.

Tämän parmesaanivaahdon kanssa tarjotun kanttarellirisoton koetin tehdä itsekin kotona. Herkullinen, yksinkertainen annos.


This tasty chanterelle risotto served with parmesan foam I tried to recreate at home. A simple, delicious dish.

Jälkiruoaksi suklaakakkua mansikoiden, hunajan ja karamellijäätelön kanssa.

Dessert was chocolate cake with strawberries, honey and caramel ice cream.

Ravintola tarjoilimme meille vielä juomat kahvin kanssa koska olimme kuulemma niin mukavia asiakkaita! Hasselpähkinäsnapsi tuli samasta paikasta kuin häränposkikin, snapsin tuoksu oli uskomattoman syvä, vielä tyhjä lasikin tuoksui huumaavasti hasselpähkinältä. Olisi pitänyt vielä käydä ostamassa pullo tätäkin, mutta meillä oli matkalaukuissa jo useampi viinipullo -enkä edes tiedä saiko tätä ostaa suoraan tuottajalta.

We got complimentary schnapps with coffee as we were "so nice customers"! Excellent local hasselnut schnapps had a very intense scent.

Myöhemmin luin, että ravintolalla on Michelinin uusi L` Assiette Michelin-tunnustus, joka jää yhden tähden ja Bib Gourmandin väliin.  L` Assiette-tunnustuksia myönnetään ravintoloille, jotka tarjoavat erittäin hyvän ruoan ja juoman tason. Bistro 1718 oli hyvinkin ansainnut tunnustuksensa, ravintolakokemus jäi mielissämme ihan kärkikastiin.


Last year, Michelin introduced a new symbol, L` Assiette Michelin which Bistro 1718 also has achieved.

Michelin say L`Assiette endorsed restaurants will guarantee a very good standard of a food and wine experience.

Bistro 1718, Ketschauerhofstraße 1, 67146 Deidesheim, Germany

Mukavasti mukavuusalueen ulkopuolella ravintola Göstassa | Restaurant Gösta, Mänttä

Ateria saatu ravintola Gösta

Mäntän taideretkellä Marjon kanssa lounastimme Serlachius-museon yhteydessä toimivassa ravintola Göstassa, johon olimme saaneet kutsun ruokailemaan.

Göstan tunnetut ja tunnustetut keittiömestarit Henry Tikkanen ja Pekka Terävä ovat molemmat ovat saaneet Vuoden Kokki -tunnustuksen ja edustaneet Suomea kansainvälisillä areenoilla.

Vuonna 2014 avatun Göstan vaikutteita haetaan myös maan rajojen ulkopuolelta, mutta makunautintojen perustaksi keittiömestarit valitsevat puhtaita, paikallisia, laadukkaita, sesongin mukaisia raaka-aineita. 

Mäntässä on mahdollista päästä kokemaan taiteen ja ruokakulttuurin fuusio Food & Art-tapahtumassa 24.–27.8.2017, jolloin tarjolla on museoravintoloiden keittiömestareiden kuva 100-vuotiaasta Suomesta.

Vierailumme osui sopivasti uuden kesämenun ensimmäiseen päivään, joka tarjoilijoiden mukaan oli myös ravintolan kiireisin päivä tähän asti tänä vuonna. Pahin ruuhka oli jo komen maissa kuitenkin ohi ja meitä palveltiinkin huomaavaisesti ja nopeasti.

Few weeks ago during our weekend trip to Mänttä, I and my friend Marjo were invited for a lunch* at restaurant Gösta at Gösta art museums.

Restaurant Gösta's kitchen is run by well known, awarded chefs Henry Tikkanen and Pekka Terävä. Menu is based on local, clean and seasonal products, but some ideas for dishes come also from other cultures. We visited the restaurant on the first day of the new summer menu, which also happened to be the busiest day of the year this far. We still got swift, good service.

Menua lukiessani huomasin olevani mukavuusalueen ulkoreunoilla. Muutakin olisin voinut valita, mutta päätin kuitenkin "rohkeasti" kokeilla epäilyä aiheuttavia Kesäpäivä-menun annoksia... Eikös sen kehityksen sanota tapahtuvan siellä tutuimman alueen ulkopuolella?

While reading the menu, I realized I was on the outer edges of my comfort zone, but "bravely" decided to order the summer menu.

No mikä siten epäilytti? Kukkakaali ei ole koskaan kuulunut suosikkeihini, mutta Göstan samettinen kukkakaalikeitto, joka tarjoiltiin ilmakuivattua possun sekä kuusenkerkkien kera onnistui tekemään minusta käännynnäisen, joka voi nyt laulaa kukkakaalin ilosanomaa! Annoksessa oli yhtä aikaa pehmeyttä ja raikkautta.

Kuusenkerkät jäivät minulta keräämättä tänä vuonna. Viime kesänä keittelemääni kuusenkerkkäsiirappia on vielä jäljellä, mutta niitä olisi voinut trendikkäästi käyttää  tämän esimerkin mukaisesti muutenkin keittiössä. Ensi vuonna sitten...

Why did I feel a bit uncomfortable? Cauliflower has never been my favorite... But Gösta's cauliflower soup served with air dryed ham and spruce shoots had a beautiful taste and velvety texture. I have now changed my mind about cauliflower!

 

Tässäkin annoksessa epäilin mentävän mukavuusalueen ulkopuolelle, mutta kokemus oli taas miellyttävä ja mielipiteitä muuttava. Tillilihasta vuosia on tullut lähinnä puistattavia koulumuistoja mieleen, mutta eipä ollut tilliliha tällaista kouluaikoina! Göstan tilliliha oli mureaa ja raikkaan kesäisesti tarjoiltua. Kunhan vain olisi kehdannut nuolla lautasen... Tillilihan tekemistä pitäisi kyllä kokeilla kotikeittiössäkin.

Name of the next dish brought some bad memories from school lunches. But the dill seasoned veal with roasted aspargus was nothing like the chewy meat I had at school. Meat was tender and flavours fresh. I wished I had the nerve to lick the plate...

Jälkiruoissa mentiin enemmän perinteisten suosikkimakujeni parissa, jälkkärini oli lakritsiparfait, raparperia ja lakritsifinancier, Marjo valitsi minttusuklaata, mansikoita ja oliiviöljyjäätelöä. Nämäkin kesäisen raikkaita annoksia.

*Aterian tarjosi ravintola Gösta

Desserts included more of my traditional favorites ingredients. I had liquorice parfait, rhubarb and liquorice financier cake and Marjo chose mint chocolate, strawberries and olive oil ice cream. Both dessert were very summery.

*Lunch courtesy of Restaurant Gösta

Ravintola Gösta, Joenniementie 47, Mänttä

Arkkitehtien Héctor Mendoza, Mara Partida ja Boris Bezan suunnittelema, puusta ja lasista rakennettu Göstan paviljonki on 135 metriä pitkä ja korkeutta sillä on parhaimmillaan 17 metriä. Paviljonki on 5700 neliömetrin suuruinen, pelkistetyn tyylikkään ravintolan lisäksi siellä on 1 000 neliömetriä uutta näyttelytilaa, juhlasali sekä museokauppa.

Kävimme tutustumassa näyttelyihinkin; Pohjoismaista taidetta esittelevää Kesäpäiviä-näyttelyä ja ajankohtaisesti itseensä kääntyvää, pakolaisilta linnoittautuvaa Eurooppaa käsittelevä Riiko Sarkkisen Rajat Kiinni-näyttelyä.

Gösta glass and wood pavillion designed by architects Héctor Mendoza, Mara Partida and Boris Bezan is 135 m long and rises upto 17 meters.

Museon ympäristö on kaunis. Kuvittelimme taas Serlachiusten vieraana usein käyneen Miss Eurooppa Ester Toivosen pulahtelemassa järvessä ja ratsastamassa tiluksilla.

Gösta-museoiden vanhalle puolelle, Joenniemen kartanoon emme valitettavasti ehtineet. Tutustuttavaa jää siis seuraavaankin kertaan.

Katso kaikki kaikki matkapostaukset

Museum is located in beautiful surroundings. Unfortunately we didn't ahve time to visit the old museum building, but there is something new to see the next time!