Luksusaamiainen; granolaleivos ystävänpäiväksi

Mietitkö jo miten yllättää rakkaimpasi ystävänpäivänä? Tavallista parempi aamiainen antaa (ystävän)päivälle suloisen alun.

 Selailin vanhoja postauksia, vastaan tuli aamiais- tai brunssipöytäänkin sopivan granolatortun resepti parin vuoden takaa. Muistelin tehneeni granolatorttua myös kauniina alkukesän viikonloppuna, kun Siipan Australiassa asuvat sukulaiset olivat Suomessa. Kaipuu kesään iski välittömästi, kun katselin lämpöä ja kukkaloistoa huokuvia kuvia.

Tällä kertaa halusin tehdä pienempiä leivospohjia. Patonkia leipoessani tein samalla granolaleivoksiin muutaman pohjan, ne säilyvät ilmatiiviissä purkissa viikon verran. Granolaleivoksia ehtii täyttää arkiaamunkin piristykseksi jugurtilla ja marjoilla. Suloisella granolaleivoksella voisi tosiaan vaikka yllättää rakkaimpansa ystävänpäivän aamuna. Itse olen työmatkalla ystävänpäivänä, mutta ehkäpä teen taas granolaleivoksia sunnuntaina kun olemme molemmat yhtäaikaa päivän kotona.

Aiotko juhlistaa ystävänpäivää -vai onko se mielestäni markkinamiesten keksintö, jonka voi unohtaa?

Tartarpihvi

Tartarpihvistä tulee aina mieleeni jo edesmennyt työntantajani, jonka suosikkiannoksia tartarpihvi oli. Hän halusi sitä usein syödä sitä Pariisin messumatkoilla ja minäkin söin sitä hänen seurakseen muutaman kerran. En ole messumatkoilla tainnut tartarpihviä syödä sen koommin, etäytyy katsoa näkyykö sitä pariisilaisravintoloiden listoilla ensi viikolla.

Raaka liha jakaa mielipiteitä, mutta tämä klassikkoannos nousi viime vuonna yhdeksi trendiruoaksi niin meillä kuin maailmalla. Viime keväänä söin tartarpihviä mm. Shelterissä ja Grönissä. 

Grönissä tartarpihvi oli hautautunut runsaas salaatin alle. Tämä annos oli mielessäni, kun tein tartarpihviä kotona.

 Jos olisin tehnyt tartarpihviä alkukesällä, olisin tarjonnut sen villiyrttien kera; lihan seuraksi poiminut  vaikka ketunleipää, horsman versoja, litulaukkaa, syreenin nuppuja ja sarviapilan kukkia. Helmikuussa voi vain haaveilla itsepoimituista villivihanneksista, joten käytin versosalaattia sekä sitruunan kuorta.

Tartarpihvi kannattaa aina valmistaa laadukkaasta, tuoreesta suomalaisesta naudanlihasta.  Sen voi tehdä myös hirvestä tai lampaasta. Olen syönyt myös raakaa kanaa Japanissa -tosin tajusin annoksen olleen kanaa vasta syötyäni sen. Meilläpäin raa'an kananlihan syömistä ei suositella. 

Tartarpihvin kanssa tarjotaaan usein  munankeltuaista, sen korvasin itsetehdyllä aiolilla, johon lisäsin vielä lusikallisen kotitekoista pestoa. Valkosipulimajoneesin rasvaisuus ja kapriksen happoisuus sopivat hyvin miedon makuisen lihan seuraksi.

Tartarpihvit kahdelle

150 g naudan sisäpaistia 
1/4 tl suolaa
pippuria
hyppysellinen kuivattua chiliä

Leikkaa liha pieniksi kuutioiksi. Jos haluat rakenteeltaan hienomman lopputuloksen, voit myös raapia lihaa veitsenterällä. Sekoita hienonnetun lihan joukkoon, kuivattu chili, suola ja pippuri. Siirrä peitettynä jääkaappiin odottamaan.

Salaatti

70 g versosalaattia
1 rl sherryetikkaa
1 rl oliiviöljyä
1 rl tuoretta timjamia
½ sitruunan raastettu kuori

Sekoita versot ja sherryviinietikka nyvin. Anna seisoa 10 min. Ravistele salaatista ylimääräinen etikka. Sekoita keskenään salaatti ja oliiviöljy. Ripottele päälle raastettu sitruunankuori.

Lisukkeet

4 rl aiolia (täältä superhelppo aioliresepti)
2 rl kapriksia
1 pieni punasipuli leikattuna pieniksi kuutioiksi

Mikäli sipuli on kitkerää, voi kitkeryyttä taittaa liottamalla leikattua sipulia suolahyppysellisellä maustetussä vedessä n. puoli tuntia. Valuta sipuli siivilässä.

Neljän tunnin patonki

Viikonloppu edessä - viikonloppuna on mukava puuhailla kotona ja vaikka leipoa muiden kotipuuhien lomassa. Rakastan leipää, tuskin mikään tuoksuu niin hyvältä kuin vastaleivottu leipä. Rapea kuori, pehmeä, huokoinen sisus... mmm, taitaa olla "pakko" leipoa patonkia tänäkin viikonloppuna.

Vuosi sitten jaoin blogissa ruotsalaisen leipurimestari Jan Hedhin patonkiohjeen. Patonki oli loistava sitkoltaan ja maultaan, mutta patongin valmistus vei miltei päivän. Nyt löysin Saveur-lehden neljän tunin patongin reseptin. Ei siis ihan pikaresepti sekään, mutta hyvää ei voi liiaksi hoputtaa. Aktiivista työaikaa ei toki ole koko neljää tuntia. Ja lopputuloksena on herkullinen, hyvin kohonnut, rapeakuorinen ja sitkoltaan hyvä patonki, jota kannattaa muutama tunti odotellakin.

Käytin taikinaan italialaista 00-jauhoa. Sitä on aiemmin saanut lähinnä erikoisliikkeistä, mutta marketeista saa nykyisin ainakin Hungry Chef-pizzajauhoa, myös Lidlin Belbake Strong wheat flour antaa hyvän sitkon.

Neljän tunnin patongit

3,5 dl vettä, 45 ° C
1 tl  kuivahiivaa
7,5 dl jauhoja
2 teelusikallista suolaa
ruokaöljyä kulhon öljyämiseen
1,5 dl jääkuutioita

Sekoita vesi ja hiiva suuressa kulhossa. Anna seisoa, kunnes hiiva-vesiseos vaahtoaa hieman, noin 10 minuuttia. Lisää jauhot ja sekoiteta haarukalla, kunnes kaikki jauhotovat imeytyneet veteen. Anna taikinan seistä kulhossa noin 20 minuuttia.

Lisää suolaa, siirrä taikina kevyesti jauhotetulle työpöydälle ja vaivaa, kunnes taikin on sileä ja joustava, noin 10 minuuttia. Voit käyttää myös yleiskonetta vaivaamiseen. Siirrä taikina kevyesti öljyttyyn kulhoon, peitä kulho muovikelmulla ja aseta kulho vedottomaan paikkaan, esim. kylmään uuniin tai mikroaaltouuniin. Anna taikinan levätä kunnes se on kaksinkertaistunut kooltaan, noin 45 minuuttia. Nosta taikina kevyesti jauhotetulle työpydälle ja muovaa 20 x 15 cm levyiksi. Taita pidemmät sivut keskelle ja taita lyhyemmät puolet kohti keskustaa, vähän kuin viikkaisit T-paitaa.

Nosta taikina takaisin kulhoon saumapuoli alapäin. Peitä kulho kelmulla uudelleen ja nosta takaisin kylmään uuniin. Anna taikinan nousta kylmässä uunissa kaksinkertaiseksi kooltaan, noin tunnin ajan. Nosta kulho uunista ja nosta valurautainen paistinpannu uunin pohjalle. Nosta leivinkivi tai ylösalaisin laitettu uunipelti pannun yläpuolelle.

Kuumenna uuni 240 C ° asteeseen. Nosta taikina kevyesti jauhotetulle työpöydälle ja leikkaa kolmeen samankokoiseen palaan. Muovaa jokaisesta taikinapalasta noin 30 cm pituinen "köysi". Nosta taikinaköydet jauhotetulle leivinpapeille tasaisien välimatkojen päähän toisistaan.
Laskosta leivinpaperi poimulle taikinaköysien väliin j alaita molemmille reunoille vielä tiukasti rullatut keittiöpyyhkeet. Näin taikina nousee ylöspäin, eikä leviä sivusuuntaan. Peitä kevyesti muovikelmulla. Anna nousta noin 50 min, kunnes patongit ovat nouseet. Poista pyyhkeet ja vedä leivinpaperi suoraksi. Leikkaa saksilla neljä viiltoa kuhunkin patonkiin.

Nosta leivät uunipannulle tai paistokivelle uuniin. Laita jääkuutiot paistinpannulle uunin pohjalle (tämä tuottaa höyryä, joka mahdollistaa leipien nousemiden kokonaan ennen rapena kuoren muodostumista - en tosin ole varma ovatko jääpalat tässä sen parempia kuin kylmä vesi. Jääpalat sulivat nopeasti ja vesi alkoi kiehua pannussa hetkessä). Paista patonkeja kunnes ne ovat tummanruskeita ja rapeita, 20-30 minuuttia.

Viisi viikon varrelta

Tällä viikolla on taas tullut syötyä hyvin useaan otteeseen. Alkuvuosi on ollut täynnä erilaisia menoja ja tapahtumia, eikä ole sujunut mitenkään erikoisen kevyesti. Ensi viikolla Siippa lähtee kymmenen päivän työreissuun, taidan pitää syömiset niukempana hänen poissaollessaan. Salaattia, kiitos!

Sunnuntaina juhlittiin kälyni syntymäpäiviä. Hän oli kattanut pöydän kauniisti ja paistanut ison kasan blinejä, jotka tarjottiin runsaan lisukevalikoiman kera.

Avokadoleipä on ikisuosikki. Tässä eilisaamun leivässä vielä vähän raastettua pecorinoa päällä. Niin hyvää!

Näin vuoden aluksi päätin uusia alusvaatevarastoani. Change-alusvaateketjulta saadulla lahjakortilla* sain yhden setin, mutta innostuin samalla ostamaan useamman parin  - ja tällä kertaa muutakin kuin mustaa ja nudea. Samalla innostuin heittämään vanhimmasta ja kulahtaneimmasta päästä pois. Changen mitoitus on hieman erilainen kuin muilla, ympärysmitasta lähti pois, mutta kuppikoko kasvoi!

Kuvassa oleva Anastasian Liquid Glow* on muuten mielenkiintoinen tuote. Tuubissa ja vielä kädenselkäänkin kokeiltuna Bronzed-sävyinen korostusväri oli aivan liian metallinhohtoinen makuuni. Ennen kuin olin laittamassa tuotetta kiertoon, kokeilin sitä kuitenkin hyvin kevyesti kasvoille, tuote antoikin vain hillityä hohtoa. Olen käyttänyt sitä jopa ihan hillityssä arkimeikissä antamaan tervettä hehkua.

Tallinna oli taas kohteena kuluneella viikolla - tosin taas lähinnä tiukkaa työtä. Yövyin Tallinnassa ja kävin Dom-ravintolassa syömässä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kameraa en tullut kuitenkaan kaivaneeksi esiin. Hyvä ruoka ja upea esillepano, mutta ravintolan ainoina asiakkainakin saimme tarjoilijalta melko nuupeaa palvelua.

Torstai-iltana osallistuin Favor Studiossa Teurastamolla Pauligin jäjestämälle kokkikurssille Alex Nurmen johdolla, siitä ja parista mielenkiintoisesta reseptistä tuonnempana lisää

*Change-lahjakortti ja korostusväri saatu viestintätoimistojen kautta

Miten sinun viikkosi on sujunut?

Avokadocarbonara

Monet tuntevat avokadopastan sekä carbonaran, mutta millainen on avokadocarbonara? No tietenkin näiden kahden pasta-annoksen rakkauslapsi, jossa yhdistyvät molempien pastojen maut ja täyteläisyys. Avokadopastan sitruuna tästä helposti valmistettavasta arkiruoasta tosin puuttuu.

Avokadocarbonara

1 avokado

1 munankeltuainen

1½ dl kuohukermaa

1 valkosipulin kynsi

½ sitruunan mehu

1½ dl parmesania tai vastaavaa kovaa juustoa

3 pekonisiivua

200 g spagettia

1 rkl oliiviöljyä

suolaa

pippuria

Sekoita avokado, munankeltuainen, valkosipuli ja sitruunamehu tehosekoittimella. Lisää kerma vähitellen kunne koostumus on sileä.

Leikkaa pekoni palasiksi ja paista. Aseta sivuun.

Keitä spagetti suuressa kattilassa ohjeiden mukaan.

Sekoita oliiviöljy kypsän pastan kanssa. Lisää kastike, pekoni, parmesan, suola ja pippuri. Nauti.

Ylellisiä hetkiä minilomalla

Yhteistyössä Hotel Sveitsi/Primehotels

Viime viikolla olimme Siipan kanssa minilomasella tutustumassa äskettäin uudistettuna avattuun Hotel Sveitsiin Hyvinkäällä Primehotels-ketjun kutsumana.

Hotel Sveitsi sijaitsee rauhallisella paikalla Sveitsin luonnonpuistossa, reilun 30 minuutin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta. Hyvinkään rautatieasemalle on 5 minuutin ajomatka.

Hotel Sveitsi on alun perin rakennettu vuonna 1974, mutta nyt hotelli on siis uudistettu. Hotellin uusi sisustus on Vallilan käsialaa, mutta alkuperäisiä rakenteita ja elementtejäkin näkyvissä. Huoneisiin ja julkisiin tiloihin on tuotu ympäröivän luonnon tuntua mm. maisematapetein ja luontoelementein.

Meidät oli majoitettu 186-huoneisessa hotellissa ylellisesti juniorsviittiin, jossa oli makuuhuone ja olohuone erikseen. Huoneessa oli 200 cm leveä Unikulman jättisänky. Sänky oli juuri sellainen josta pidän; jämäkkä patja pehmeän paksun petarin kanssa. Kyllä siihen kelpasi kellahtaa!

Muutenkin hulppea 43 m2 huone oli erittäin hyvin varusteltu ja tilava.  Varusteina oli mm. kahvikone, teetä, minibar, silitysrauta ja -lauta. Isossa kylpyhuoneessakin oli paitsi sekä erillinen suihku että tilava amme, myös kivana yllätyksenä Ritualsin suihkutuotteet, kylpytakit ja tohvelit. Televisioitakin huoneessa oli kaksi, toinen olohuoneen, toinen makuuhuoneen puolella. Työmatkalaisten -ja bloggaajien iloksi- muiden  huoneen pistokkeiden lisäksi työpöydässä oli kätevästi upotettuna kaksi pistoketta ja kaksi USB-porttia. Välillä hotelleissa saa tuskailla pistokkeiden puutetta kun meillä on molemmilla matkassa puhelimet ja tabletit, kameran laturi jne. Tätä ongelmaa ei nyt ollut; pistokkeita löytyi joka puolelta. Huoneessa jäin kaipaamaan ainoastaan kasvopaperia.

Illan aluksi menimme elokuviin. Kätevästi hotellin pihapiirissä sijaitseva BioRex tarjosi meille liput samana iltana ensi-iltansa saaneeseen The Great Showman-elokuvaan. Hotellista pääsi elokuviin kätevästi sisäkautta. Elokuva oli upea, värikylläinen musikaali/aikuisten satu, jota suosittelen lämpimästi, vaikka sirkustirehtööri P.T. Barnumin tarinaa olikin varmasti kaunistetu reippaalla kädellä. Kolme Golden Globe-ehdokkuutta saaneen ja parhaasta laulusta pystin pokanneen elokuvan isot laulu- ja tanssikohtaukset veivät mennessään. 

Elokuva pyöri kakkossalissa, jossa istuimme "business class-rivillä", leveissä penkeissä joissa oli myös runsaasti jalkatilaa. Viereisessä Rex-salissa olisi ollut myös anniskeluoikeudet, Rex-salin elokuviin on siis  mahdollista ostaa sekä pieniä ruoka-annoksia että myös alkoholipitoisia juomia mukaan. Pärjäsimme parituntisen kuitenkin ilman ruokaa ja juomaa, olihan seuraavaksi ohjelmassa ruokailu.

Elokuvan jälkeen nautimme illallisen hotellin Alku-ravintolassa, joka on kahdesta valittavasta ravintolasta se fine dining-vaihtoehto. Annoksissa on käytetty paljon lähialueiden raaka-aineita. 

Pöytään kannettiin keittiön tervehdyksenä tartaria sekä herkullinen leipävalikoima. Rakastan leipää ja toivon aina ravintolassa saavani maistaa ruoan kanssa jotain herkullista leipää, jolla voi huolellisesti kaapia viimeisetkin maittavat kastiketipat lautaselta. Leivän kanssa tarjottiin savustettua voita. Aluksi söin linnunmaksapateeta, päärynää, paahdettua briossia ja pistaasimurua. Siipan lautasella oli hiillostettua lohta, savustettua hauenmätiä, pieniä perunalettuja ja hapankermaa

Siipan pääruokana oli paahdettua hirvenfileetä Suomen metsistä, ylikypsää hirvenrintaa sekä peltojen aarteita padassa. Minä valitsin hiilillä grillattua häränsisäfileetä, savuista selleripyreetä, lähimetsän sieniä ja vanhan ajan pippurikastiketta.

Jälkiruoaksi otin jugurttivanukkaan, jossa oli rosmariinilla maustettuja lakkoja sekä paahdettua valkosuklaata. Siipan valinta osui aamulypsymaidosta valmistettuun mannapuuroon, joka tarjottiin hillotun mustaherukan ja mustaherukkasorbetin kera. Tarjoilijamme suositteli vielä tanskalaista kirsikkaviiniä, jota toki oli maistettava -ja mehevä sen maku olikin.

Tasapainoisissa annoksissa oli tuttuja makuja lapsuudesta asti, mutta raikkaan modernilla otteella.


Ravintola oli tunnelmallinen ja kauniisti katettu, isoista ikkunoista näkyi valaistuja lumisia puita. Erityisen ihastunut olin katon alkuperäiseen puuelementtiin. Olen huomannut hiljalleen taas tykästyväni tällaisiin puurakenteisiin.

Runsaan aamiaisen nautimme hotellin rennommassa Tila-ravintolassa. Yksi parhaista hotelliaamiaisista aikoihin; jugurttia ja itsetehtyä granolaa, siemeniä ja marjoja, hyviä juustoja, ihanaa rapeakuorista leipää, karjalanpiirakoita, hedelmiä, lämpimiä ruokia ja herkullisia jälkiruokia. Kuumaa maitoa olisin kahviini toivonut, tämä oli ainoa mitä jäin aamiaistarjonnassa kaipaamaan. Insta-tiliäni seuraavat tietävät minun olevan aamiaisfani, joten nyt olin oikeassa paikassa nautiskelemassa!

Kylpylähotellista löytyy tietysti myös kylpylä, Sveitsin uimala sisä- ja ulkoaltaineen. Uimassa on viheralueita, terapia- ja porealtaita, useita saunoja, kuntosali ja kahvila. Hotellivieraat pääsevät Sveitsin uimalaan veloituksetta.

Aktiviteetteja löytyy niin sisältä kuin ulkotiloistakin. Hotellin yhteydessä toimiva, ympäri vuoden auki oleva Superpark Sveitsi sopii koko perheelle tai vaikka työporukoille. SuperParkissa voi testata eri lajeja, pelata, seikkailla, kiipeillä, laskea liukumäkiä ja temppuilla trampoliineilla.

Hotellin välittömässä läheisyydessä on SeikkailuSveitsi on koko perheen seikkailupuisto kaiken ikäisille. Puistossa on kymmenen turvallista, puihin rakennettua seikkailurataa sekä vaijeriliukurata.

WayOut Sveitsissä voi osallistua pakohuonepeliin. Ryhmä suljetaan huoneeseen josta tarkoituksena on selviytyä ulos tunnissa. Pelin aikana tarvitaan mm. loogista päättelykykyä, luovuutta ja tiimityöskentelytaitoja. Hotellin FB-sivuilta selvisi, että yksi pakohuonepeli oli päättynyt kosintaan!

Kauneudenhoitopalvelutkin löytyvät.  Beauty Spa Sveitsi tarjoaa kasvo- ja vartalohoitoja, manikyyrejä, pedikyyrejä sekä volyymi- että klassisia ripsienpidennyksiä, Shellac-lakkauksia, suihkurusketusta, microbladingia, kestovärejä kulmille ja ripsille sekä meikkausta.

24/7 auki oleva Fit Park Sveitsi on hotellivieraiden ja paikallisten asiakkaisen käytössä oleva liikuntakeskus hyvinvointipalveluineen.

Hotellin ympäristössä on myös hyvät ulkoilureitit, hiihtokeskus rinteineen ja latuineen ja ratsastusmahdollisuuskin.

Meidän oli lähdettävä takaisin kotia kohden jo ennen puolta päivää, pienen luontopyörähdyksen lisäksi moni aktiviteetti jäi kokematta.

Vaikkei Hyvinkää varmasti kiilaakaan ihmisten mielissä haaveilluimpien lomapaikkakuntien kärkeen, kannattaa antaa itselleen mahdollisuus yllättyä positiivisesti. Hotellivierailu Sveitsissä sopii monelle; kaltaisillemme pariskunnille rentoutumiseen ja kahdenkeskeiseen irtiottoon arjesta, perheille kuten tässä Tiian postauksessa, työporukoille kokoustamiseen ja yhdessäoloon aktiviteettien parissa. Kuvittelin hotelliin myös vaikka rauhallisempaa menoa ja yhdessäoloa arvostavan naisporukan; päivään voisi sisällyttää urheilua ja aktiviteetteja, saunomista ja uimista, kauneushoitoja, illallisen seurueen kera. Illallisen jälkeen voisi vielä pitää huoneessa kepeät pyjamabileet, hotellista kun löytyy väliovella yhdistettäviä huoneita. 


Hotellin Standard ja Family standard-huoneissa voi yöpyä myös lemmikkien kanssa. Tapasimmekin pari hurmaavaa koiraa lobbybaarissa. Niitä ei voinut ohittaa rapsuttelematta, omistajan kanssa meillä oli mukava juttuhetki. 


Kiitos Hotel Sveitsi ja hotellin ystävällinen henkilökunta, olipa ihana breikki arjesta!

Viisi viikon varrelta

Viikkoon on kuulut kaikkea kivaa, ruokainspiksen palaamisesta siihen pelättyyn lumi-infernoon, joka täällä rannikolla ei kovin kummoiseksi kuitenkaan yltynyt.

Viikon sana on lumi-inferno! Luvattu raivomyräkkä nauratti hiutaleiden leijaillessa harvakseltaan taivaalta, mutta saatiin kuin saatiinkin jonkinlainen lumitalvi Helsinkiin - ainakin joksikin aikaa. Tosin meren äärellä lunta ei ole kuin nimeksi, kymmenen kilometrin päässä maisema on jo paljon valkoisempi.

Facebookissa kerroinkin jo kuinka halusin saada yhden ulkoilukuvan viikonlopun minilomareissulta, unohdin sen tietenkin. Onneksi muistin parin sadan metrin päässä, kurvattiin parkkipaikalle, rämmin lumipenkkaan ja niin saatiin se ulkokuvakin. Sujuu nopeammin kuin parin vuoden takainen kuvaussessio. Silloin halusin kuvan, jossa ylitän katua. Piti ottaa 50 kuvaa ennen kuin olin tyytyväinen ryhtiini, ilmeeseeni ja askellukseeni. Ei tulisi muotibloggaajaa...

Välillä on viikkoja, jolloin teen uudestaan ja uudestaan blogissakin useamman kerran nähtyjä helppoja annoksia tai -kuten olen nyt tammikuussa tehnyt- kokoan mysteeriaterioita pakastimen aarteista. Yleensä herkullisia, mutta ei kovin kuvauksellisia annoksia. Viime viikon lauantai-iltana olin kuitenkin vauhdissa keittiössä. Tein kananpoikaa uudella tavalla -resepti tulossa myöhemmin- lisäksi ruokailun jälkeen keittelin kananluista sekä porkkanankuorista ja fenkolin kannasta vielä valmisliemet mennen tullen hakkaavaa kanalientä viikon arkiruokia varten. Kananpojan valmistuessa uunissa pyörittelin kanan ruskistuksessa irronneessa rasvassa perunoita, valmistin säilöttyjä sitruunoita ja tein seuraavan aamun tuorepuuron. Granola-ainekset menivät uuniin paahtumaan kanan jälkeen.

Itse tehty granola on herkullista ja terveellisempääkin kuin monet -terveellisinäkin markkinoidut-teolliset granolat. Vakioreseptini granolasta julkaisin pari vuotta sitten, välillä varioin perusreseptiä lisäämällä kaakaojauhetta, erilaisia siemeniä tai kuivattuja marjoja granolan joukkoon.

Säilöttyjä sitruunoita olen tehnyt useana talvena, pari kertaa myös joululahjaksi. Nyt sitruunoiden säilöminen jäi tammikuulle. Valmistumista täytyy odotella kuukauden verran, ennenkuin sitruunoilla pääsee maustamaan ruokia.

Viikon virkistysvinkki on hotelliyöpyminen. Yksikin yö pois kotoa -ei tarvitse mennä edes kauas- virkistää ja vie lomatunnelmiin. Me vietimme ylellisen miniloman Hotel Sveitsissä Hyvinkäällä blogiyhteistyön merkeissä, siitä lisää myöhemmin.

Lomaselle oli perjantaina erikoisen kiva lähteä, sillä töissä tapahtui hyviä asioita perjantai(kin), välillä on ollut vaikeita aikoja ja jokainen hyvä uutinen on todiste, ettei kova työ ole ollut turhaa.

Viikon kiistellyin äänestys on Aromi-julkaisun järjestämä 50 parasta ravintolaa. Niin tai näin, voittaja - Ravintola Grön, tarjosi kesän 2017 alussa upean illalliskokemuksen. Vuoden parhaat-postauksessani tämä Grönin annos oli mielestäni vuoden kaunein.

Äänestyksessä menestyneissä oli monta sellaista helsinkiläisravintolaa, joissa en ole käynyt. Seuraavaksi listalla pärjänneistä ravintoloista kokeiluun menee vielä hetken auki oleva Finnjävel -joka ilmoitti viimeisen aukiolopäivänsä jo ravintolan avautuessa. Sinne on pöytävaraus parin viikon päästä.

Ilahduitko lumen tulosta? Kiinnitätkö huomiota ruoan ulkonäköön; mikä on ollut kaunein annos jonka olet syönyt? Entä mikä on virkistäytymisvinkkisi?