Does anybody have extra 10 million euros?

Sunnuntaina kävelimme Eiran huvila-alueella tämän viehättävän vanhan rakennuksen ohi. Alkukesästä ihailin viereistä puistoa, mutta en rehevänä kukkivaa puistoa ihaillessani kiinnittänyt sen laidalla olevan talon rappioon huomiota.

Uljas rakennus on jätetty oman onnensa nojaan ja se on pahasti rapistunut. Ihailimme rakennusta ja samalla surimme sen alennustilaa.
 On Sunday we passed by this lovely old building in Eira, Helsinki.
The previosly handsome building, located in one of the most expensive areas in Helsinki, seems to be abandoned and is in bad shape.

I admired the beautiful park next to the building in July but didn't notice the bad shape of this building by the park then.
Rakennus kiinnosti sen verran, että googlasin mitä tietoja siitä löytyi netistä. Talovanhus on ilmeisesti tyhjillään ja jakamattomana kuolinpesän hallussa.
"Rakennus on Arkkitehti Onni Tarjanteen piirtämä huvila valmistui vuonna 1911. Ensimmäinen omistaja pankinjohtaja Geog Sidorow myi talon ja tontin konsulinna Ines Gullichsenille vuonna 1918. Kymmenen vuotta myöhemmin omistajaksi tuli turkulainen teollisuusmies, konsuli Edgar Grönblom. Hän muutti taloon vuonna 1933, mukana seurasi perheen Polysteekkia käyvä poika Sven.

Talon sisustustyöt tilattiin sisusturarkkitehti Harry Rönehomilta. Samaan aikaan kuvanveistäjä Viktor Jansson sai tehtäväksi suunnitella pihalle suihkulähteen.

Taloon jäi asumaan yksin DI Sven Grönblom. Taloudenhoitaja ja talonmies-autonkuljettaja asuivat omissa huoneistoissaan rakennuksen kellarikerroksessa."

Lähde:
Nenonen, Kaija: Herrasväen ja työläisten kaupunki / Kaija Nenonen, Kirsti Toppari. Helsingin sanomat, 1983
2. p. 1984. - 3. p. 1986 - 6. p. 2002 (s. 18-19)

Olisiko kellään kymmentä miljoonaa (tai ehkä kahtakymmentä?...) talovanhuksen lunastamiseen ja kunnostamiseen entiseen loistoonsa Museoviraston valvonnassa? Itselläni käteistä ei ole tällä hetkellä ihan riittävästi.

The building interested me so much that I googled it in the evening.

The villa designed by architect Onni Tarjanne was completed in 1911. The first owner was bank manager Geog  Sidorow. He sold the house and land to Ines Gullichsen in 1918. Ten years later, the house was sold to a Turku-based industrialist, Consul Edgar Gröndblum. He moved into the house in 1933 with his student  son Sven.
 The house interior design is by interior architect Harry Rönehom.  At the same time, sculptor Viktor Jansson received the task of designing the courtyard fountain.
After consul Gröndblum passed away, his engineer son Sven lived there with a housekeeper and  chauffeur/janitor  who had their apartments in the basement. "
 source:
  Nenonen, Kaija: Herrasväen ja työläisten kaupunki / Kaija Nenonen, Kirsti Toppari. Helsingin Sanomat, 1983
  2. tel 1984. - 3 tel 1986 - 6 tel 2002 (pp. 18-19)

Does anyone have 10 million euros (or maybe twenty?) to buy the building an dland & restore the building to it's lost glory? I am a bit short of cash at the moment...

Our day as pop up restauranteurs


Ensimmäinen kerta "ravintolayrittäjänä" on takana. Hauska päivä, vaikka pusseja vähän jäikin. Omillemme pääsimme kuitenkin ihan mukavasti.

The first time as pop up restaurant enterpreneurers was fun. Part of the goodie bags did not sell, but our sales covered the ingredients and a bit more.
Tapasimme hauskoja ihmisiä, asiakkaat ihastuivat  pussien ja namusten ulkonäköön, niitä ostettiin myös tuliaisiksi ja lahjoiksi. Myös useita ulkolaisia turisteja kävi liikkeessämme. Ravintolapäivän konsepti näytti olevan tuttu heillekin. Eräs ulkomaalainen asiakas osti ensin yhden pussin, maistoi muutamaa namusta ja kääntyi takaisin ostamaan neljä pussia lisää... Eivät tainneet olla siis ihan huonoja...
We met fun people, they loved the cute look of the goodie bags, several people bought them as hostess and house warming gifts. Also several foreigner tourists stopped by. One of them bought a bag, tasted few chocolates, turned around and bought four bags more...


 Ennen oman urakkamme alkua söimme aamiaiseksi Iso Roballa Amigos sin Dineroksen kasvisburritot ja oman myyntimme lomassa kävimme lähistöllä tervehtimässä ystäväämme ja pikaisella piirakkalounaalla ruokatoimittajien Tårta på Tårta-kahvilassa.

Before opening our own shop we bought burritos and in the afternoon we popped in food editors' pie cafe nearby to have a quick lunch and to see a friend.

Ilta päättyi Le Frog-ravintolaan Viisikulmassa. Söimme ranskalaisia crostineja, kukkoa viinissä ja suklaakakkua espresson kera. Illallinen maksoi 20 € ja oli hyvinkin hintansa arvoinen. Viiniä ei tarjoiltu, mutta oman pullon sai tuoda mukanaan. Siippa olikin käynyt hakemassa hyvän ranskalaisen punaviinin palan painikkeeksi.
Nostimme illallisella lasimme Ravintolapäivälle ja mukavasti sujuneelle "ravintoloitsijaurakalle". Olimme mukana luomassa uudenlaista kaupunkikulttuuria...
Ravintolapäivän sivut kaatuivat useaan otteeseen päivän aikana, ja se ilmeisesti verotti hieman kävijöitä, moni ilmoitteli facebookissa illansuussa ruokaa olevan vielä runsaasti jäljellä. Touko-  ja elokuun säätkin ovat tietysti olleet suosiollisemmat Ravintolapäivälle kuin kolea marraskuun päivä.

Osallistummeko siis helmikuussa? Ehkä, konseptia hieman muuttaen...

Seuraava ruoka-aiheinen koetos on tulossa jo ensi viikonloppuna. Siitä lisää myöhemmin.
Our Restaurant day ended at Le Frog, a French pop up restaurant. I and Husband enjoyed a 20 € dinner; French crostinis Cock au Vin and chocolate tart with espresso. Wine was not served, but we brought a nice French wine with us.

We toasted for the Restaurant Day and our well done part of it.

The restaurant day interned site collapsed several times during the day and it affected the customer flow in many places, cold November weather also wasn't as nice as in earlier Restaurant days in May and August. Still we were happy we took part and created our little part of urban culture in Helsinki.
We might take part in February, adjusting our concept. We'll see...