A horse heaven

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 




Ystäväni oli moneen kertaan puhunut miehelleen Apassionata-showsta ja kuinka kiva se olisi nähdä kanssani. Olemme tutustuneet Vermossa talleilla yli 20 vuotta sitten, hoidimme ja jaloittelimme hevosia läpi teinivuosien. Jaamme edelleen rakkauden eläimiin, erityisesti hevosiin.

Ystävän aviomies oli yhteydessä Siippaan ja yhdessä herrat ostivat meille hevostytöille joululahjaksi liput Apassionataan. Näin pääsimme viimein yhdessä nauttimaan taitavien ratsastajien ja kauniiden hevosten yhteistyöstä.

Monessa konsertissa ym. tilaisuudessa kuvaaminen on kiellettyä, mutta täällä kuvaamiseen ja kuvien jakoon sosiaalisessa mediassa suorastaan kannustettiin. Ainoa pyyntö oli kuvata ilman salamaa. Ei se salama katsomosta asti edes valaise kuvauskohdetta, mitä monikaan amatöörikuvaaja ei tajua. Silti räpsyvät salamat saattavat säikyttää eläimiä.



My friend had talked to her husband several times how she would loce to see Apassionata horse show with me. We have met over twenty years ago at  a horse track where we groomed and trained horses troughout our teen years. We both still love animals, especially horses.

My frien's husband and Husband bought us horse girls ticketc to see Apassionata show as Christmas present. Finally we had a chance to see together great horsemanship and beautiful horses.

Quite often photographing is denied at concerts and other events, but here photographing and photo sharing in social media was encouraged. The only restriction was that use of flash was denied. Many photographers don't even realize that the flash that far away doesn't light the target (but can still scare animals).

Oven baked meatballs with tomato sauce and ricotta

 
 
Arki-illan työvaiheiltaan nopeahkoa lihapullapaistosta tein pari päivää sitten.

Ensin keitin pari kourallista pastaa, joka laitettiin kypsänä uunivuoan pohjalle, tämä voi olla ylijäänyttä pastaa edelliseltä päivältä. Päälle raakoja lihapullia, kotitekoista ricottajuustoa ja tomaattimurskaa, johon olin sekoittanut reilun ruokalusikallisen pippuri-Creme Bonjouria. Koko komeuden päälle ripottelin vielä mozzarellaa ja paistoin vuokaa 200 C uunissa 40 min ensin folion alla ja viimeiset viisi minuuttia ilman foliota, jotta juusto sai väriä, muttei kärähtänyt.


Makkaratalkoiden "makkarataikinaa" jäi yli kun kuoret loppuivat. Pakastin lopputaikinan lihapullina, jotka oli kätevät napata pakkasesta sulamaan seuraavaksi arki-illaksi. Tähän ruokaan käy miltei mikä tahansa lihapullaresepti.

Edellisenä iltana tein ricottaa, jota on helppo valmistaa kotona. Tähän käy hyvin myös kaupan ricottajuusto tai sen voi jättää poiskin.
 
Juustonteosta ylijääneen heran otin talteen ja käytin sen veden sijaan patonkitaikinaan. Seuraavana aamuna aamiasta tehdessäni annostelin ainekset (5 dl heraa, pussi kuivahiivaa, suolaa, 2 rkl oliiviöljyä ja 2 dl sämpyläjauhoja, paistetaan 200 C uunissa parikymmentä minuuttia) Kitchen Aidin kulhoon ja annoin koneen pyörittää taikinaa muuta puuhaillessani. Taikinan laitoin nousemaan työpäivän ajaksi kannelliseen öljyttyyn astiaan. Herapatongeista tulikin muhkeita.


Meatball casserole is easy to prepare after work day.

Place few handfulls of cooked pasta in oven proof dish. Place raw meat balls, ricotta, and a can of crusehd tomaoes mixed with few spoongulls of cream cheese on top. All this I topped with handful of mozzarella and baked in 200 C oven for 40 min covered with foil, then another 5 minutes without foil so mozzarella gets a nice golden hue.

I had frozen leftover sausage dough in meatball form, but you can use any meatball recipe you want. I also made home made ricotta, but store bought is ok as well.

I used the left over whey form ricotta making for baking. The next morning I mixed ingredients (5dl whey, a bag of dry yeast, salt, 2 tbsl olive oil and 2 dl flour) in Kitchen Aid while I was eating breakfast. Dough raised while I was at work and I baked baguettes in the evening in 200 C oven for abt 20 min.
 

Back on time


Olen aina ollut sitä mieltä, etten osaa elää ilman kelloa.
 
Toissa viikolla huomasin kellon sekuntiviisarin liikkuvan nykien, joka enteilee patterin loppumista. Vedin töissä välittömästi takin päälle ja kiiruhdin lähimmälle kellosepälle, joka löytyikin onneksi ihan nurkan takaa.

"Järkytyksekseni" hän suositteli erkaantumista kellostani viikoksi eli kellon lähettämistä huoltoon. Huoltoväli on 8-10 v. ja Raymond Weilin Tangoni on hankittu jo 12 v. sitten. Jätin lomamatkan väliin sinä kesänä ja investoin kelloon. Hyvä investointi se on ollutkin, pidän kellosta edelleenkin todella paljon ja käytän yksinomaan vain sitä.
 
Yllätyksekseni olen pärjännyt ilman kelloa hyvin, vaikka huoltoaika venyi lopulta kahdeksi viikoksi. Toimistolla ilmeisesti vilkuilen tietokoneen kelloa huomaamattani, autossa on kello näkyvissä ja kotona otan muutenkin kellon ja korut pois välittömästi kotiin tultuani. Kotona kello on miltei koko ajan näkyvissä, joka huoneessa on jokin kello.

Olen kuitenkin iloinen saatuani kellon takaisin ranteeseen, vähän alastomalta on tuntunut ilman sitä.
 
Toinenkin ilonaihe on ja tärkeämpikin... Pari viikkoa sitten vasen silmäni oli tulehtunut, hakiessani silmätippareseptiä näytin lääkärille yön aikana kaulaani niskapuolelle noussutta ison oliivin kokoista pattia, joka näkyi peilistäkin ihan selvästi. En ollut kovin huolissani, kun se nousi niin nopeasti, hitaasti kasvava patti olisi varmaan huonompi juttu. Lääkäri ei ihan osannut sanoa mikä patti oli, mutta epäili lipoomaa tai tulehtunutta imusolmuketta. Sain lähetteen ultraan siltä varalta, että patti ei viikon sisään lähde laskemaan. Se onneksi alkoi kutistumaan ja saatoin huokaista helpotuksesta, silmätulehdukin parani muutamassa päivässä tipoilla. Terveys on kuitenkin tärkeämpi kuin yksi kello...
 
I have always thought that I cannot live without a watch on my wrist.
A while ago I noticed the pointer was moving unevenly, meaning the battery was almost dead so I rushed immdly to watch smith.
 
To my "shock" he recommended service which meant being without watch for a week (or actually two, as it turned out). Watch should be serviced every 8 to 10 years and my Raymond Weil Tango is already 12 years old. I skipped summer holidays trip 12 years ago and instead invested in the watch. It's been a good investment; I love my watch and use it daily.
I have been quite surprised that I don't have any problems being without the watch. When I am by my desk at work, I apparently glimpse the computer clock, I have a clock in my car dashboard and anyhow I take the watch and jewelry off when I get home. We have several clocks, so I can see a clock almost where ever I am at home.
Anyhow I am glad I have my watch back.
 
I also have another reason to be happy and even more important. Few weeks ago I had slight infection in my left eye. I went to see a doctor to get eye drop prescription and did show her also a lump on my neck. The lump was a size of a big olive, it wasn't tense at all and had raised overnight, so I wasn't very worried. A slowly growing lump would probably be worse. Doctor couldn't really say what it was, maybe an infected gland or lipoma. She however recommenended I should go to ultrasound if the lump didn't start go down in about week. Fortunately it started to shrink in few days and also the eye drops worked well, infection was gone in  two days. I'm happy, my health is more important than a watch...