Poseeraamisen vaikeus | Hard to pose









Lähdimme viikonloppuna Siipan kanssa kävelylle ja tarkoitus oli samalla ottaa minusta pari kuvaa.

 Marraskuun ensimmäinen toikin jo aika syksyisen kelin, vaikka kovin kylmä ei vielä olekaan. Vetäisin kevytuntuvatakin ja kashmirkaulahuivin päälle ja jalkaan uudet Helly Hansenin saappaat*.Viime talven pärjäsin kahta kylmintä viikkoa lukuun ottamatta kevytuntsikalla, enkä sen kylmempää talvea toivo tänäkään vuonna. Näillä saappailla pärjään kyllä talven läpi, niissä on lämmin vuori kylmemmillekin pakkasille ja pitävä pohja erityisesti inhoamilleni liukkaille keleille.

Kohta kolmisenkymmentä vuotta sitten liukastuin pahasti; polvi leikattiin ja vietin kaksi kuukautta nilkasta nivuseen ulottuvassa kipsissä. Polvi saatiin kuntoon mutta muistoksi jäi turvonnut polvi ja 20 cm pitkä leikkausarpi. Onnettomuuden jälkeen olenkin ollut tarkka jalkineiden pitävyydestä talvikeleillä.

Päädyn itse aika harvoin kuviin, yleensä kukaan muu ei kanna kameraa mukanaan kun kaikki tietävät minulla kuitenkin olevan kamera aina mukana. Muistakin tykkään ottaa "salakuvia", tilannekuvia joissa kuvattavat ovat rentoja, kun eivät tiedä olevansa kuvauskohteena. Kuvien perusteella mieheni voisi luulla olevan sinkku, hänestä on paljon enemmän kuvia kuin minusta.

Sitten kun joku muu ottaa kuvia minusta, olen aina jotenkin vaivaantunut ja ilmeeni ovat outoja, jännittyneitä "poseerausilmeitä". Yksi lempikuvista itsestäni on kuva, jossa istun eräällä matkalla veneen pohjalla, hiukset sotkussa, ilman meikkiä ja huolettomasti nauraen. Kuva olikin otettu niin, etten tajunnut olevani kuvattavana. Blogissa olevat kuvat ovat lähinnä itse ottamiani kuvia peilin kautta tai itselaukaisimella. 

Nyt otettiin nelisenkymmentä kuvaa lähimetsässä. Jonkun ihan mukiinmenevän kelpuutinkin niistä, sellaisia, joissa ilmeet tai asennot eivät olleet liian outoja. Näistäkin mieleisin on tuo viimeinen, jossa näytän puuhailevan omiani, enkä katso suoraan kameraan. Vähän vakavalta kyllä näytän.


Osaatteko te olla rentona kuvissa?

*saappaat saatu blogin kautta

On first of  Novemberthere was more autumn in the air than in sunny October. I am hoping for mild winter, so I can go trough he winter in my light weight down coats. At least I now have warm winter boots with sturdy soles. I fell badly nearly thirty years ago, had my knee operated and had a long cast for two months. After that I have been very careful on slippery weathers and good sole is always one of the key factors when I choose winter boots.

On weekend I wanted Husband to take some photos of me. I rarely end in photos as I am the one photographing. And if someone photographs me, I have weird expressions on my face... This time Husband took about forty photos of me, in about handful I looked quite ok.

Do you like to be photographed?

*boots received trough blog

Juhlaviikonloppu | Party weekend





Viime viikonloppu oli yhtä juhlaa ja hyvää ruokaa: Nauratti hieman kuvia keatsellessa, olin joka paikassa miltei yksinomaan kuvannut ruokia.

Perjatnaina menimme Siipan kanssa Forumin kutsuvierasiltaan ja kiertelimem kauppakseksuksen eri ravintoloiden ruokapisteillä. Muutamia ostoksiakin tuli tehtyä, sukkahousuja varalta seuraavan päivän juhliin ja Siippa tilasi itselleen uudet silmälasit lähinäkemistä varten, vaihtoehtona olisi ollut pidemmät kädet...


I attended several parties on weekend. I seemed to concentrate on food photographing in each party.

On Friday I attended a VIP evening at a local mall. Lots of food and some shopping. I settled to few pairs of stockings, but Husband bought new glasses. We left early as there was a big blogger day on Saturday.













Lauantaina menimme Marjon kanssa Indidaysin blogger's inspiration-päivään. Maukkaat makupalat ja etenkin muiden bloggaajakollegoiden tapaaminen olivat päivän parasta antia. Olin ajastellut olevani tialisuudessa ehkä tunnin , mutta rupatellessa menikin miltei kolme tuntia. Iltajuhlista ei ole yhtään kuvaa, lukuunottamatta "hyvälaatuista valvontanauhakuvaa"-tyyppistä instakuvaa, jonka nappasin kotoa lähtiessä. Monta tuttua bloggaajaa jäi tungoksessa näkemättä, mutta ilta oli hauska. Istuimme mm. Tuiren kanssa rupatellen ja jatkoimme vielä 100 Dogiin yöhodareille. Onnittelut vielä palkituille tätä kautta!

On Saturday I and Marjo attended a blogger day. Tasty finger food and lots of blogger colleagues made ti a great event. There was a blogger award party the same evening, the only photo of the my evening looks is in Instagram

I missed some many bloggers I wanted to meet in the packed crowd, but had a fun evening with



Juhlaviikonloppu päättyi äitini luona syötyyn sunnuntailounaaseen.

Nyt onkin taas paastopäivä ja paluu arkeen!


The party weekend ended at my mother's, where we ahd a Sunday lunch.

Today I am returning to the normal rhythm with a 5:2 fast day.


Omenapuuro ja viikunat | Apple overnight oats and figs


Perustuorepuuroon (kaurahiutale, banaani, lese, chian- tai pellavansiemen, neste) sekoittelin tällä kertaa omenaa ja ripauksen kanelia. Mausta tulee jo joulu vienosti mieleen, vielä kun päälle ripottelee kaakonibsejä, paahdettuja kookoslastuja ja viikunalohkoja. Jaa, onko tämä nyt sitä joulun hiipimistä elämään... Ja minun kun piti fiilistellä joulua vasta marraskuun lopussa...
Maukasta sunnuntaita!

The basic ovenight oats (oats, banana, bran, chia or flax seeds, liquid) I mixed with apple and pich of cinnamon. It has already a hint of Christmas in the flavor, especialy when served with cooca nibs, toasted almond flakes and fig... I am afraid I cannot fight back; Christmas is entering step By step my life even though I thought I can hold back for few more weeks...