Mutkat suoriksi | Cheat's Indian meatballs

 

Aina kaikkea ei ehdi tai jaksa tehdä itse. Tällaisen ruokapainotteista lifestyleblogia kirjoittavan tulisi tietenkin kertoa tekevänsä aina ja kaiken alusta alkaen kotikeittiössä. Joskus tulee kuitenkin oikaistua -ja se on ihan okei.

 

Mieli teki intialaista, mutta aika ja maustekaapin sisältö ei riittänyt intialaisen maustetahnan tekemiseen. Onneksi kotoa löytyi lisäaineetonta tandooritahnaa, paahdoin sitä pannulla ja pilkoin kirsikkatomaatteja joukkoon. Kastikkeessa hauduttelin naudanlihasta pyöräytettyjä lihapullia. Ei siis järin autenttista, intialaisethan eivät pahemmin nautaa syö.

 

Lihapullataikinaan sekoitin tuoretta chiliä ja inkivääriä, jauhettua jeeraa sekä korianterinsiemeniä. Lopputuloksena oli lempeän tulinen arkiruoka, joka lämmitti pimeässä marraskuun illassa.

 

 Tuleeko teidän välillä vedettyä mutkia suoriksi - ruoanlaitossa tai muuten?

 

 

 

Sometimes there just isn't time to make everything from them scratch -and it's ok.

 

I craved for Indian foods, but was too tired to make spice paste myself and didn't even have all spices. I had a jar of tandoori paste. Added few spoonfuls on a pan, added halved cherry tomatos and simmered meatballs with spice paste and tomatos.

 

Meatballs, made of beef... I know, not very authentic. But anyhow with fresh chili and ginger, jeera and coriander seeds they had a hint of tender hot Indian flavor. Just perfect for a Tuesday night.

Viikonlopun hetkiä | Weekend moments

Hyvään viikonloppuun kuuluu rauhaisa aamuhetki. Lauantaina oli niin tuulista ja harmaata, että kahvikupin kanssa peiton alle käpertyneenä olisi tehnyt mieli olla iltaan asti.

A slow morning with neswspaper and coffee is an essential part of my weekend. On Saturday it was so dark and windy that I would have likes to stay under covers with my cup of coffee for the whole day.

Iltapäivällä kuitenkin kävimme Hakaniemen hallissa hakemassa juustoja sekä häränhäntiä sunnuntain pataan -resepti tulossa myöhemmin. Tarkoitus oli käydä vielä myöhäisellä lounaalla, mutta Hello Darlingissa oli yksityistilaisuus ja El Rey aukesikin vasta viideltä. Menimme siis kotiin.

In the afternoon we headed to Hakaniemi food market to buy cheeses and ox tails for Sunday stew.

Juustot olivatkin herkullisia Anton & Antonista haetun patongin ja parin kuukauden takaiselta Tukholman reissulta ostetun päärynähillon kanssa. Tyytyväisenä juustoja syödessämme totesimme, ettemme "virallisena pikkujouluna" muuta juhlintaa kaivanneetkaan.

Cheeses were delicious with a good baguette and pear jam.

Sunnuntaina bongastin talon seinältä vielä kukassa olevan ruusun.

On Sunday I found a rose still in bloom.

Sunnuntai ei ollut yhtä tuulinen kuin lauantai, mutta ihan hyvät tyrskyt merellä oli. Ensimmäisenä anventtina bongasimme yhden purjelautailijankijn. Aika viileää hommaa näillä keleillä!

Sunday wasn't as windy as Saturday, but waves were quite high.

Joulukoristeita meillä ei vielä ole esillä, mutta ensimmäiset lahjat jo kääräisin eilen. Ihastuttavan tuoksuisen "Versaillesin yö"-teen hankin Pariisista ja yhtä hyvältä tuoksuvan kynttilän ostin Petri's chocolate roomista Fiskarsilta.

Miten teidän viikonloppunen meni? Joko ensimmäisiä jouluvalmisteluja on ajoitettu?

Christmas decorations we still don't have out, but I alreadyn wrapped first Christmas presents.

Ei tulisi muotibloggaajaa | Not a fashion blogger

 

 

 

 

Sain hienon idean; käydään sunnuntaibrunssin jälkeen ottamassa pari kuvaa blogijuttua varten kaupungilla idealla "matkalla pikkujouluihin".

 

500 kuvaa myöhemmin (sarjakuvaus päällä) olen oppinut muutaman asian jotka muotibloggaajat varmaan jo tietävätkin; ei tarvitse juosta, vaikka haluaa kuviin vetäviä askelia, tuulenpuuskassa hiukset lennähtävät kasvoille, nollakelissä vuorittomalla takilla tulee kylmä, avokkaiden pohjat ovat jäisillä kaduilla liukkaat, korot jäävät nupukivien väliin ja on vaikea hymyillä luontevasti kun paleltaa.

 

Kun yrittää vieraan talon ovenkahvassa roikkuessaan näyttää siltä, että katsoo ylös kyläilypaikan ikkunaan näyttääkin siltä että pelkää jotain putoavan päähän. Aina kun seisot oven edessä, sieltä tulee joku ja kaupungin hiljaisimmat kadut ovat yllättäen kansoitettuja. Keskellä katua kävellessä on jäädä auton alle ja jalkakäytävällä joku aina taustalla kantaa lähikaupan riemunkirjavia muovikasseja tai harjaa verkkareissa autoa lumesta.

 

Kun kuva on lopulta muuten hyvä, huomaa, että kädessä oleva laatikko on väärin päin. Mutta ehkä muutama blogikelpoinen kuvakin tuli ja vietin ihan hauskan, joskin kylmän parituntisen Siipan kanssa. Mutta ei minusta muotibloggaajaa tulisi. Sen totesin jo edellisellä poseerauskerralla.

P.S. Joskus taas pärjää yhdelläkin kuvalla.


Vielä linkki näissä kuvissa näkyvään lahjapakkaukseen liittyen.

Ken on joulun kaunein? Äänestä joulun kauneinta lahjapakkausta ja osallistu 500€ matkalahjakortin arvontaan.

 

 



I got a great idea; why don't take some photos of me "on my way to a Christmas party".

 

500 photos later I had learned some facts propably familiar to fashion bloggers. You don't need to run if you want to take long steps, hair gets messy in windy weather, unlined coat is not enough for weather under 0 C, soles of pumps are slippery on icy streets, heels get stuck between stones on paved streets and it's difficult to have a natural smile when ou're freezing.

 

There is always someone on the background on walkway and if you're walking on the middle of the street, thre is always danger to hit by a car. If you want to have a door as a background, someone surely will step out of the door. Finally of you get a good shot with acceptable expression, good har and no one on the background, the box you carry is upside down.

 

In any case we had fun and got few usable shots. But I'd never make a fashion blogger. Npted that already the last time.

P.S. Sometimes one photo is enough.