Hauska bloggaajapäivä

Eilen aamupäivällä tapasin Marjon ja Vaasasta saapuneen Tuulan Kallion Ipi kulmakuppilassa

 Kahvittelimme ja juttelimme rauhassa ennen seuraavaan kohteeseen siirtymistä.

Ipistä kiirehdimme IBD2016-bloggaajapäivään. Ensin pihalla muutama "pakollinen" asukuva ja sitten tuoksuttelemaan Bossin freesiaa, persikkaa ja kaakaopapua uhkuvaa feminiistä The scent for her-tuoksua. Tästä tulee talvikauden tuoksuni.

Champin ja Vihreän keijun osastolla stailasin oman Sulo-salaattisekoituksesta tehdyn vihersmoothien. En ymmärrä puhetta vihersmoothien pahasta mausta, nehän ovat herkullisia!

Anna codorniu-cavan osastolla sai tehdä oman vieheen tai hiuskoristeen tuoteista kukista. Vieheeseeni tuli ruusun lisäksi vihreitä marjoja ja lehtiä. Toin vieheen vielä kotiin maljakkoon.

Teemu Laurell oli luonut reseptit Santa Marian ja Risentan tarjoamiin herkullisiin New York-henkisiin annoksiin.

Päivä oli hauska, paljon mielenkiintoisia tuotteita, tuttuja, juttua ja naurua.




Illalla jatkettiin Siipan kanssa vielä IBA2016-juhlissa. Tarjolla oli mm. hauska photo booth ja niskahierontaa Chill Out-viinibaarissa, samalla tarjoilijat toivat Shelter-ravintolan annoksia syötäväksi. Olisin halunnut jäädä siihen pysyvästi, mutta lähdimme kuitenkin ajoissa kotiin.


Rentouttavaa sunnuntaita, toivottavasti ei tule liikaa lumitöitä.


At a blogger event with blogger friends yesterday, attendended also a blog award gala with Husband.

Pikkujoulutunnelmissa Rossossa | The first pre Christmas party

Yhteistyössä Rosso-ravintolat/HOK Elanto

Olimme pienellä bloggaajajoukolla viettämässä rentoa iltaa ja tutustumassa Rosson upouuteen talviseen menuun tällä viikolla Hakaniemen Rossossa Ympyrätalossa. Ohjelmassa oli tietysti ruokailua, seurustelua ja totta kai, kun bloggaajat kokoontuvat, ruokien kuvausta.

 

 

Rosso on monelle suomalaiselle tuttu niin lounaspaikkana, pizzannälän tyydyttäjänä kuin mutkattomana illallispaikkanakin. Tiia on blogissaan monesti hehkuttanut kotikaupunkinsa Porvoon Rosson pizzoja ja ne ovatkin suosituimpien annosten kärjessä Rossoissa ympäri Suomen. 

Itse olen Rossossa viimeksi tainnut käydä parikymmentä vuotta sitten. Olen tainnut vähän ylenkatsoakin Rossoja ja ajatella ruokien tulevan keskuskeittiöstä, mutta vähän yllätykseksenikin ruoka oli oikein hyvää ja paikan päällä ravintolassa valmistettua.

Vaikka pikkujoulukausi on pyörähtänyt käyntiin, "pikkuisen jouluinen talvimenu" ei ollut kuitenkaan perinteinen jouluruokamenu, vaan italialaishenkinen.

Iloisen iltamme  ruokailu alkoi modernisoidun raikkaalla retrococktailla, Sunrise hamalta 80-luvulta oli tuotu tähän  päivään maustamalla se sitruunaisella Limoncello-liköörillä. Ruokailun aloittivat kylmäsavulohitartar, balsamico ja paahdettu Maalahden limppu. Lohitartarin jälkeen pöytään kannettiin yllätyksenä "väliruoaksi" kolmen pikku annoksen antipastolajitelmia; paistettua vuohenjuuustoa, lohta ja ilmakuivattua kinkkua.

Pääruoaksi valitsin mehevää mediumiksi paistettua gorgonzolahärkää  punajuurien ja lohkoperunoiden kera, osa seurueestamme söi ilmakuivattuun kinkkuun käärittyä kuhaa Romana, risoton kanssa tarjoiltuna. Aterian päätteeksi valitsimme kahden annoksen väliltä; lämmin suklaakakku-jäätelöannos ja valkosuklaapannacotta mansikkakastikkeen kanssa. Molemmat kuulostivat hyviltä. Kuitenkin jos listalla on suklaata, pystyn harvoin vastustamaan sitä ja niinpä kallistuin -taas- suklaaseen.

Ruokien kanssa nautimme ruokiin soveltuvia italialaisia viinejä uudelta viinilistalta; raikkaan hapokasta Colonnara Cuprese-valkoviiniä Verdicchio-rypäleistä ja mehevän hilloista Verrocchio Valpolicella Superiore Ripassoa.

Rosson pikkuisen jouluinen talvimenu on voimassa 8.1.2017 asti.

Rosso Ympyrätalo Siltasaarenkatu 18–20

In collaboration 40+ -blogit | HOK Elanto

I and a group of bloggers got together at Rosso Hakaniemi to test a their brand new winter menu;


Cold-smoked salmon tartar with roasted Maalahti sweet rye bread and balsamico

Pesto-seasoned pike-perch wrapped in air-dried ham and lemon risotto                                        

Beef tenderloin with gorgonzola sauce, beetroot and potato wedges                                        

White chocolate panna cotta and strawberry sauce

As usual in a blogger group; a fun & lively night with photography, eating well and talking

                                                                                                      

Uusi Salve | Old new restaurant Salve, Helsinki

yhdessä 40+ blogit/HOK Elanto

Meitä oli perjantaina joukko Nelkytplus-bloggajia tutustumassa uuteen paikkaan muuttaneeseen ravintola Salveen. Salve on syyskuussa muuttanut korttelin matkan Hietalahden altaan toiselle reunalle, siihen S-marketin viereen. Pääsimme tutustumaan ihan prime time-aikaan ravintolaan, perjantai-iltana ravintola oli täyteen buukattu. Viikonloppuisin kannattaakin varata pöytä.

Interiöörin suhteen en osaa tehdä vertailua, olen toki "vanhan" Salven ohi kulkenut lukemattomat kerrat, mutta siellä en koskaan käynyt. Uuteen tilaan oli kuitenkin tuotu edellisestä lokaatiosta tuttuja elementtejä; mm. meri-ja laiva-aiheisia maalauksia, laivojen valokuvia, purjelaivojen pienoismalleja ja kompassi. Kanta-asiakkaiden -mm. perjantailounaalle kokoontuvien Perjantaipoikien- mielipiteitä oli kuunneltu ravintolan sisustuksen mm. kantispöytien sijainnin suhteen. Kuvia yleisilmeestä en valitettavasti päässyt oikein ottamaan ravintolan ollessa ruokailijoita täynnä vaikka asiakaspaikat ovat vanhaan verrattuna miltei tuplaantuneet.

Ravintolassa on myös Galleria Ortonin kanssa yhteistyössä on rakennettu taideseinä, jolla on esillä Salven asiakaskuntaan kuuluneiden edesmenneiden ja nykyistenkin kanta-asiakastaiteilijoiden töitä. 

Kala on aina ollut keskiössä Salven listalla, ne kuuluisat paistetut silakat ovat edelleen listan suosikkeja, mutta muutakin ravintolasta toki saa.  Liharuokiakin on runsaasti, merimiesten kulta-ajoilta listalla on pysynyt Salven pannu possuleikkeen ja nakin kera. Saatavissa on myös klassisia lämpimiä voileipiä, muistattehan vaikka aikoinaan monenkin ravintolan listalla olleet Oskarin- tai metsästäjänleivät? Lista on muutamia pikku viilauksia lukuun ottamatta pysynyt varsin samanlaisena vuosikymmenestä toiseen.

Kuunnellessamme Salven historiaa ja uuden ravintolatilan tarinaa maistelimme alkupaloina suolakurkkuja hunajan ja smetanan kera sekä rapsakoita valkosipulisia ruisleipätikkuja. Pääruoaksi söimme maukasta kirkasta lohikeittoa -kasvissyöjät saivat punajuurikeittoa-ja lopuksi nautimme raikasta vadelmasorbettia.

Olipa hauska ilta hyvän ruoan ja bloggaajakollegojen parissa!

Salve, Hietalahdenranta 5 C

On Friday night I and a group of other 40+ bloggers got togethe in restaurant Salve.

Salve is a traditional restaurant which moved to a new location few weeks ago. Three are many elements from the old location; paintings by passed and current regular customers, photos, maritime antiques, even a thick rope.Salve is known of their dishes, espeially their fried herrings are famous, but on the list there are many other classics form liver to warm sandwiches .

We first tasted a selection of starters while we were told about history and new location of Salve. Main coirse was a delicious Salmon doup. A fresh rasberry sorbet ended tje dinner.

What's a scrumptious and fun night.

In collaboration 40+-blogit/HOK Elanto

Ei tulisi muotibloggaajaa | Not a fashion blogger

 

 

 

 

Sain hienon idean; käydään sunnuntaibrunssin jälkeen ottamassa pari kuvaa blogijuttua varten kaupungilla idealla "matkalla pikkujouluihin".

 

500 kuvaa myöhemmin (sarjakuvaus päällä) olen oppinut muutaman asian jotka muotibloggaajat varmaan jo tietävätkin; ei tarvitse juosta, vaikka haluaa kuviin vetäviä askelia, tuulenpuuskassa hiukset lennähtävät kasvoille, nollakelissä vuorittomalla takilla tulee kylmä, avokkaiden pohjat ovat jäisillä kaduilla liukkaat, korot jäävät nupukivien väliin ja on vaikea hymyillä luontevasti kun paleltaa.

 

Kun yrittää vieraan talon ovenkahvassa roikkuessaan näyttää siltä, että katsoo ylös kyläilypaikan ikkunaan näyttääkin siltä että pelkää jotain putoavan päähän. Aina kun seisot oven edessä, sieltä tulee joku ja kaupungin hiljaisimmat kadut ovat yllättäen kansoitettuja. Keskellä katua kävellessä on jäädä auton alle ja jalkakäytävällä joku aina taustalla kantaa lähikaupan riemunkirjavia muovikasseja tai harjaa verkkareissa autoa lumesta.

 

Kun kuva on lopulta muuten hyvä, huomaa, että kädessä oleva laatikko on väärin päin. Mutta ehkä muutama blogikelpoinen kuvakin tuli ja vietin ihan hauskan, joskin kylmän parituntisen Siipan kanssa. Mutta ei minusta muotibloggaajaa tulisi. Sen totesin jo edellisellä poseerauskerralla.

P.S. Joskus taas pärjää yhdelläkin kuvalla.


Vielä linkki näissä kuvissa näkyvään lahjapakkaukseen liittyen.

Ken on joulun kaunein? Äänestä joulun kauneinta lahjapakkausta ja osallistu 500€ matkalahjakortin arvontaan.

 

 



I got a great idea; why don't take some photos of me "on my way to a Christmas party".

 

500 photos later I had learned some facts propably familiar to fashion bloggers. You don't need to run if you want to take long steps, hair gets messy in windy weather, unlined coat is not enough for weather under 0 C, soles of pumps are slippery on icy streets, heels get stuck between stones on paved streets and it's difficult to have a natural smile when ou're freezing.

 

There is always someone on the background on walkway and if you're walking on the middle of the street, thre is always danger to hit by a car. If you want to have a door as a background, someone surely will step out of the door. Finally of you get a good shot with acceptable expression, good har and no one on the background, the box you carry is upside down.

 

In any case we had fun and got few usable shots. But I'd never make a fashion blogger. Npted that already the last time.

P.S. Sometimes one photo is enough.

Blogin nimestä ja historiasta * About my blog name & history

 

 

Olen kirjoittanut blogiani jo yli viiden vuoden ajan. Kirjoittanut ja etenkin kuvannut talteen muistoja, pieniä ilon aiheita ja roppakaupalla reseptejä. Olen pitänyt saman blogin ja nimen alusta asti. Monet aloittavat uuden blogin taitojen kehittyessä ja sulkevat "harjoituskappaleen", mutta minulle blogi on myös oman elämäni kehityskertomus. Olen näiden vuosien aikana kehittynyt kuvaajana, hieman kirjoittajana ja ehkä pikkuriikkisen myös ihmisenäkin.

Ensimmäinen blogi, jota seurasin oli ystäväni kirjoittama (kuvia ei siihen alustaan tainnut edes saada), hän kirjoitti pari vuotta elämästään syövän varjossa aina kuolemaansa asti. Hänen avautumisensa kosketti kovasti meitä ystäviä, mutta harva ulkopuolinen taisi hänen blogiaan löytää. Sittemmin löysin ensimmäisiä muoti-, ruoka-, sekä lifestyleblogeja, samaan aikaan aloin innostua kuvaamisesta. Pian päätinkin jo itse kokeilla bloggaamista, vaikka aluksi en oikein edes tiennyt mistä postaisin.

 

Haaveilin ennen blogin perustamista omasta lifestyle-liikkeestä. Ihan varmuuden vuoksi päätin "kaapata" käyttööni Lumo Lifestyle-nimen ja aloitin blogin tällä mielestäni nokkelalla ja uniikilla nimellä. No, lifestyle-liikettä en perustanut, Ullanlinnaan huomasin sen sijaan pian tulleen Lifestyle-nimisen liikkeen.

Lumo, sekään ei tainnut olla kovin innovatiivinen ja ainutkertainen nimivalinta... Lumo-nimellä löytyy ainakin kuntosaleja Lahden seudulta, ruokapuoti Raumalta, kampaamo Jyväskylästä Ylöjärveltä ja Alajärveltä. Simpeleellä on kukka- ja hautauspalvelu Lumo, Naantalissa taas on konsulttiyritys Lumo ja Salossa toimii Lumo-niminen elokuvateatteri.

 

Kaksi lehteäkin on ottanut nimen käyttöönsä; Lumo-kulttuurilehti ehti julkaista kaksi numeroa. Sieltä otettiin minuun yhteyttäkin kun Lumo-haulla päädyttiinkin blogiini eikä heidän lehtensä sivulle. Uusin Lumo-lehti on keskittynyt luontokuvaukseen.

 

Mia Höytö-kosmetiikkamerkilläkin on näköjään Lumous-seerumi, samalla nimellä myydään myös Lumenen poskipunasävyä, aika läheltä nämäkin liippaavat. Lumous on myös yhtye, festivaali, tanssikoulu sekä nukketeatteri aikuisille...

 

 Saman/samantapaisen nimen alle on siis tunkua, mutta tällä nimellä jatkan blogiani, kun sen kerran alun perin valitsinkin.

Mites muut bloggaajat, millä perusteella olette valinneet nimen blogillenne? Miellyttääkö nimi edelleen vai oletteko miettineet nimen vaihtoa?

 

 

I thought I had chosen very unique and clever name when I started to blog under name Lumo Lifestyle... Lumo = enchant in Finnish.

 

Later on I have found out that there are numeous businesses with name Lumo; hairdressers, fitness centers, food store, movie theatre, two magazines etc. Maybe I wasn't as clever as I thought!

Indiedays-lauantai / A blogger day & night

Indiedaysin bloggaripäivä oli eilen Sipulin talvipuutarhassa, osallistuin Marjon kanssa. Tein cocktailin, stailasin makuuhuoneen ja kävin kuuntelemassa luentoa valokuvien käsittelystä. Parasta antia oli kuitenkin muiden bloggareiden tapaaminen.

 

Nuo macaronsit ovat näkyneet kymmenissä blogeissa tänään, niin täälläkin...

 

 

 There was a blogger day in Helsinki yesterday. I went there with my friend Marjo. I made a cocktail, styled a bedroom and took part in few workshops. The best part was to meet blogger "colleagues".

 

 

 

Menimme Marjon kanssa vielä kahvila Kokkoon kahville ja juttelemaan.

 

Afterwards I wen to Café Kokko with Marjo for a latte and chat.

 

  

  

 

 

 

Illalla suunnattiin vielä Siipan kanssa Indedays awards-tilaisuuteen. Yllä siis luottomekko,jolla on menty erilaisia tilaisuuksia juhlista hautajaisiin. Kaulassa oli Mariian lainaama uniikki laavakivi-hopeakoru.

 

Varsinainen palkintojenjako meni hieman ohi jutellessamme pitkään Balmuirin Heidin ja Juhan kanssa. Heidin olen tavannut työasioissa aiemminkin.

Monien tuttujen bloggareidenkin kanssa tuli juteltua, hauskaa loppuiltaa vietimme Tuiren ja hänen miehensä kanssa, jatkoimme heidän kanssa vielä Helsingin yöhönkin.

Siippakin viihtyi hyvin, hänestä oli hauska seurata tilaisuutta ikään kuin hieman sivusta kun kaikki oli tyttömäisen kimaltavaa, naiset olivat parhaimmissaan ja mukaan otetut miehet olivat vähän sivuosassa. Juttuseuraa löytyi kuitenkin mukavasti muista miehistä.

Kamera oli mukana, mutta suurin osa iltakuvista oli villin värisiä ja pimeitä. Yökerhovaloja ei ole suunniteltu kuvaamiseen.

Oli myös mukava huomata, että meitä jo hieman "aikuisempia" bloggaajiakin oli enemmän kuin ennen.

 

On Saturday night I and Husband headed to Indiedays awards. I wore my trusted LBD and unique lava stone & sterling Silver necklace made by my sister in law Mariia.I missed most of the actual awards as we discussed with Heidi & Juha from Finnish luxury brand Balmuir.

We also mingled with many bloggers and spent the rest of the night with Tuire and her partner.

Rapsakat polentaraskalaiset / Polenta fries

 

Blogit ovat minulle ehtymätön inspiraation lähde niin ruokiin, sisustukseen kuin pukeutumiseen. Useimmiten toteutan oman versioni, jossa alkuperäinen on ollut vain inspiraation lähteenä, mutta varsinkin ruoissa joskus toteutan reseptin sellaisenaan. Kuten vaikka nämä Andalusian auringossa-blogista löydetyt polentaranskalaiset. Tein polentapuuron jo edellisenä iltana, ruokailupäivänä leikkelin jähmettyneen puuron tikuiksi ja paistoin uunissa

Seuraksi itse tehtyä makkaraa pakkasesta ja uunikuivattuja tomaatteja. Mahtava arki-illallinen.

 

Polentaranskalaiset

2,5 dl polentaa 

reilu 5 dl vettä 
1/2 sitruunan mehu (1 kanaliemikuutio)

 1/2 sitruunan kuori

1 chili

1 iso rkl voita

(pari desiä parmesaania)

2 rkl (tuoretta) rosmariinia

suolaa, mustapippuria 

Keitä polenta ohjeen mukaan. Elikkä suunnilleen näin: Kiehauta vesi, lisää halutessasi liemikuutio, sekoita koko ajan voimakkaasti sekoittaen mukaan polentajauhot ja sitruunankuori. Jos seos alkaa paksuuntua jo tässä vaiheessa liikaa, lisää nesteen määrää. Laske lämpöä ja anna hautua kannen alla välillä sekoittaen n. 20 minuuttia. Tarkista sitten, onko polenta jo kypsynyt tarpeeksi pehmeäksi ja jatka tarvittaessa vielä kymmenisen minuuttia. Lisää joukkoon voi (ja halutessasi parmesaani) sekä hienonnettu rosmariini. Mausta suolalla (paitsi jos käytät parmesaania) ja pippurilla. 
 

Öljyä suorakaiteen muotoinen vuoka (omani oli kooltaan  20 cm x 27 cm ) kevyesti ja levitä pohjalle samankokoinen pala leivinpaperia. Lapioi polenta vuokaan (nopeasti, sillä se alkaa jähmettyä pian!), tasoita pinta, anna jäähtyä ja sen jälkeen jähmettyä kylmässä muutaman tunnin ajan. Ja jos pinnasta ei ihan tasaista tulekaan, ei hätää: sitä voi aina siistiä veitsellä siinä leikkausvaiheessa! 

 Leikkaa polentalevy haluamasi kokoisiksi ranskalaisiksi ja levitä uunipellille leivinpaperin päälle. Roiski hieman öljyä päälle ja paista 225- asteisessa uunissa n. 20 minuuttia. Käännä ranskalaiset ja paista vielä toiseltakin puolelta saman verran, kunnes ne ovat rapeita. Ripottele päälle hyvää suolaa ja tarjoile.

 

 

 

I get regularly ideas and inspiration form blogs for clothing, home decoration and food. Often I use the inspiration just as a base of my own versions, but especially recipes I time to time recreate following recipe exactly (I have a badhabit to make my own versions of everything...).

 

This recipe I found from Under the Andalucian sun blog and serverd polenta fries with home made sausages and oven dried tomatoes.

 

 

Polenta fries

2,5 dl polenta

generous 5 dl waterjuice of half a lemon(1 chicken stock cube)

zest of 1/2 lemon

1 chilli

1 generous 1 tbsp butter

(few dl Parmesan)

2 tbsp (fresh) rosemary

salt, black pepper
olive oil for baking

 

 

Cook the polenta according to the instructions on the packet, which is roughly like this: Bring water to boil, dissolve the stock cube (if using), add lemon zest and juice and whisking vigorously the polenta. Keep whisking to guarantee a lump-free consistency. If it starts thickening too much too soon, add more liquid. Lower the temperature and continue cooking, covered for 20 minutes. Stir the mixture every now and then to make sure the bottom and the sides won't dry. After 20 minutes check whether it's done. If not, continue cooking for another 10 minutes until soft and creamy. Stir in butter (and parmesan if using) and rosemary. Season with salt (unless you're using parmesan) and pepper.

 

Lightly oil a rectangular dish (mine measured 20 x 27 cm) and place a similar size baking sheet onto the bottom. Spoon the polenta into the dish (be quick as it starts setting quickly!), smooth the top, let cool in room temperature and the set in the fridge for a couple hours. If the top is not perfectly even, don't fret, you can always trim it with a sharp knife as you're cutting the sheet into the fries.

 Cut into fries of desired size, spread on baking sheet onto a tray, drizzle with olive oil and bake at 225° for about 20 minutes. Then flip them over and keep baking for another 20 minutes until they are golden and crisp. Sprinkle good salt on top and serve.



And that's who I am

 

Olette varmaan nnähneet näitä And that's who I am-kuvalistoja eri blogeissa. Sally haastoi minut kokoamaan oman listani. Kaikenlaistahan listalta löytyi, ykkösenä tuo ihan ensimmäinen kuva. Loma näyttää olevan myös mielessä, vaikka seuraavan ajankohdasta ei ole tietoakaan, saati, että olisimme miettineet mahdollisia matkoja...

Tämä haaste on pyörinyt blogeissa jo jonkin aikaa, mutta poimi tästä toki mukaasi, jos et ole omaa listaasi vielä julkaissut.

 

Sally challenged me to make my own And that's who I am list. You probably have seen these lists in various blogs before.

There was a lot to choose from, my number one was the first photo. I also seem to think of far away holidays, even though I don't even know when I will have my next vacation and we haven't planned any trips...

 

As so many bloggers have already made their own list, I am not challenging anyone, but feel free to publish your own list, if you haven't done it already.