Viikon kosmetiikka tulee tsekkiläiseltä luomukosmetiikkasarjalta Havlik Apotekalta. Tyylikkään yksinkertaiset pakkaukset innostivat ostamaan vähän joululahjojakin, mutta sisältökin vaikutti. Mm. nopeavaikutteista aamunaamiota piti näytepussin testaamisen jälkeen hilpaista vielä ostamaan ennen kentälle lähtöä. Prahassa liike löytyy juutalaiskortteleista sekä Palladium-ostoskeskuksesta.
Suosikiksi nousi kookos-vaniljakahvi Confetto Snowball, josta tein "Kermaisen kookoskimara"-kahvin; kupin pohjalle teelusikallinen kookoskermaa, sen päälle kahvi ja lämmin maitovaahto, koristellaan (paahdetuilla) kookoshiutaleilla.
Viikon valokuvaoivallus oli tajuta, ettei pariin kuukauteen enää pysty ottamaan kuvia ennen töihin lähtöä. Lähden kotoa yleensä hieman ennen yhdeksää ja tähän asti olen pystynyt nappaamaan aamulla pikaisesti muutaman kuvan. Näitä rakeisia, aamuhämärissä napattuja kuvia katsellessani tajusin, ettei luonnonvalo enää riitä. Nyt kuvaukset taitavat siirtyä taas täysin viikonloppuihin kun päivänvaloa tuntuu olevan lähinnä klo 11-13... jos silloinkaan.
Jugurtin päällä näkyvistä sinisistä hippusista kyseltiin libanonilainen riisipilahvi-postauksessa. Ne ovat Frankfurtin kauppahallista ostamiani ruiskukan terälehtiä. Kesällä käytän tuoreita orvokkeja, ruusun terälehtiä, ketunleivän kukkia... talvella ripottelen kuivattuja kukkia annoksia koristamaan.
Viikon keittokirja on Anni Hautalan Annin keittokirja, jonka julkkareita juhlittiin viikolla julkkiksia vilisevissä juhlissa. Moni halusi selfieitä ilmeisesti TVstä ja juorupalstoilta tuttujen kanssa, minä en edes tuntenut puoliakaan julkimoista ja vetäydyinkin parin tutun bloggaajan kanssa keittiön lähelle ojentelemaan kättä ohikulkevien tarjoilijoiden tarjottimia kohden... Kirja joka tapauksessa sisältää runsaasti kivan helpon oloisia ohjeita kauniisti kuvitettuna, kirsikkaglögi taitaa lähteä näin joulun alla ensimmäisenä testiin.
Viikon matkavihje; Istu lentokentän portilla aina niin, että näet lähtöportin monitorin, muista kuunnella myös kuulutuksia...
Prahan kentälle saavuimme kaksi tuntia ennen lähtöä, teimme ostokset ja olimme portilla jo puolitoista tuntia ennen alkuperäistä lähtöaikaa. Silloin Norwegianilta tuli tekstiviesti, että lento on myöhässä. Istuskelimme aivan tiskin vieressä (niin, ettemme nähneet monitoria) ja odottelimme rauhassa lueskellen ja jutellen. Kuulin muutaman kuulutuksen, mutta ne olivat niin hiljaisia ja epäselviä, ettei sisällöstä saanut selvää. Ihmettelin, ettei lentoyhtiöltä tullut uutta viestiä kun ilmoitettu lähtöaika lähestyi eikä koneeseen pääsyä aloitettu.
Kaksi minuuttia ennen uutta lähtöaikaa portilla kuulutettiin BARCELONAN koneen boardingin alkavan. Siinä samassa tajusin, että koneemme lähtöportin on täytynyt vaihtua lennon myöhästyessä, emmekä olleet kuulleet kuulutusta. Muut portilla olleet suomalaiset olivat hipsineet portilta niin, ettemme olleet huomanneet ja suurin osa oli ilmeisesti suoraan mennyt oikealle portille. Sinkosimme lähimpien monitorien luo, josta luin vielä lähtöportin väärin. Rynnistimme oikean lähtöportin ohi hyvän matkaa ennen kuin tajusin, ettei hädissämme etsimäämme portin numeroa edes ole kentällä. Juoksimme edestakaisin käytäviä, mutta kuin ihmeen kaupalla selvisimme viimein oikealle portille juuri kun sitä oltiin sulkemassa, taisi olla sekunneista kiinni. Siinäpä ehti olla muutama todella stressaava minuutti!
Pari päivää myöhemmin Tallinnan työmatka meni ihanan tapahtumaköyhästi. Työasiat tuli hoidettua, mutta muuten päivän reissulla ei tapahtunut mitään mainittavaa.
Mitä sinun viikkoosi kuuluu? Onko ollut hiuksia nostattavia hetkiä vai onko elämä sujunut tasaisesti?