Viisi viikon varrelta

PR-näyte*/PR-tapahtuma**

Marenkeja, miljardöörejä ja muhkeita huiveja, niitä on kuulunut tähän viikkoon. Suomessa puhumassa piipahtanutta George Clooneyta en valitettavasti nähnyt, vaikka häneen näkemisensä Helsingin kaduilla olikin toivelistallani.

Tällä viikolla on jo siirrytty muhkeampiin kaulahuiveihin, vaikka olenkin vielä käyttänyt vuoritonta villakangastakkiani. Uuden piponkin ostin ja hanskatkin alkavat olla ajankohtaisia.

c

Edelleen lukuvuorossa on liikemies, seikkailija, miljardööri Richard Bransonin omaelämänkerta Finding my virginity. Siippa huomasi kirjan Thaimaassa hotellin kirjahyllyssä, josta sai ottaa mukaansa tai jättää muiden luettavaksi kirjoja ja lehtiä. Hän totesi tässä olevan minulle sopiva kirja, olenhan jo vuosia sanonut Richard Bransonin olevan jännittävänä seikkailijana, huumorintajuisena sekä myös hyväntekijänä olevan valintani jos saisin illallisvieraaksi kenet tahansa. Tarinat eivät loppuisi varmaan ihan heti, kirjassakin on seikkailtu, menestytty sekä hävitty ja jouduttu erilaisii vaaratilanteisin niin harrastusten kuin bisnesten parissa. Ja koska Branson kaveeraa Obaman pariskunnan kanssa, saisi hän tuoda heidätkin mukanaan unelmaillalliselleni! 

Thaimaassa en lopulta aloittanut tätä kirjaa, vaan vasta pari viikkoa sitten. Yleensä luen kirjoja sängyssä ennen nukkumaan menoa, enkä aina pääse muutamaa sivua pidemmälle. Välillä kuitenkin uppoudun kirjoihin myös sohvalle käpertyessä. Samalla suuhun on saattanut sujahtaa pari palaa herkullista, orja- ja laittomasta lapsityöstä vapaasta kaakaosta valmistettua Tony's Chocolonely-suklaata* Kuka olisi sinun illallisvieraasi?

Dr. Oetker tarjoili medialle kakkuaamiaisen kuluneella viikolla**. Herkullisia kakkuja oli niin monta eri sorttia, ettei kaikkia edes jaksanut maistaa! Kuulimme lisäksi leivonnan trendeistä. Nyt trendissä ovat mm. marengit, värikkyys, säihke, hauskuus ja helppous, kaiken ei tarvitse olla "instatäydellistä". Markkinoille on tullut mm. marenkijauhe helpottamaan leivontaa.

Joulun ensimmäiset tuotteet bongasin kauppojen hyllyillä jo syyskuun alussa, mutta nyt joulukausi on polkaistu toden teolla käyntiin! Kotona joulu ei näy kuin vasta pyhien alla, mutta muutamassa jouluhenkisessä pressitapahtumissa joulufiilistä on jo kohoteltu.

Ravintola Loiste** Sokoksen ja Hotelli Vaakunan 10. kerroksessa tarjoaa 9.12. alkaen joululounaalla kauden parhaita makuja; tarjolla tulee olemaan mm. seljankukkasilakkaa, sillikaviaaria, savuporo-päärynätartaria, hirvipateeta, paahdettua kukkakaali-karpalosalaattia, joulumakkaroita, porkkanoita, juustoja ja appelsiinipannacottaa. Näistä muutamia pääsin maistelemaan pressilounaalla.

Lounaan jälkeen kävimme vielä tutustumassa tylikkäästi menneiden vuosikymmenten tyyliä henkivän, vastikään uusitun Hotelli Vaakunan upeisiin parvekkeellisiin sviitteihin ja käärimme Ivana Helsingin Paola Suhosen opastuksella jouluisia paketteja.  Iltapäivä oli ihana varaslähtö viikonloppuun, vaikken joulukauteen olekaan vielä henkisesti oikein valmis.

Astiakaapin perukoilta löysin kuluneella viikolla Ruska-kulhon. Liekö isoäidin keittiön peruja, hänelläkin taisi olla vain tämä ainokainen astia kun kätköihini ei ole enempää päätynyt. Halusin kokeilla astiaa ruokastailaukseen, mutta en vain yrityksestä huolimatta lämpene Ruska-sarjalle lainkaan; astiat tuovat mieleen akryylineuleet, öljykriisin ja muut 70-luvun ankeudet. Tiedän toki monien rakastavan Ruska-sarjaa, makujahan on monia.

Joko olette kaivaneet talvivaatteet/asusteet esiin, joko olette nähneet paljonkin joukua, miellyttääkö Ruska-sarja tai kuka olisi fantasiaillallisvieraanne, jos saisitte kutsua kenet vain?

Provencen laventelikana ja mustajuuripyree

Kesäiselle lounaalle tein Provencen laventelikanaa, se maistuu myös syksymmälläkin. Olin ottanut ohjeen talteen jostain ruotsalaislehdestä laventelikanan ohjeen, mutta muokkasin sitä kokkaillessani.

Alunperin minun piti tehdä palsternakkapyreetä Provencen laventelikanan seuraksi, mutta kun yleensä hyvinvarustellussa kaupassa ei ollut palsternakkaa enkä jaksanut sitä lähteä metsästämään muualtakaan, vaihtui palsternakka lennosta mustajuureksi.

En ole käyttänyt mustajuurta kuin kerran tai pari aiemmin. Siitä valmistui herkullinen pyree. Herkän kuoren takia mustajuuri myydän multaisena, se parantaa samalla säilyvyyttä. Mustajuuren nimi tulee sen mustanruskeasta kuoresta, malto on lähes valkoinen. Kuoren rikkoutuessa siitä erittyy maitiaisnestettä. 

Mustajuuri tummuu helposti, tämä voidaan estää kuorimalla se kevyesti veden alla. Mikäli et valmista mustajuurta heti kuorimisen jälkeen, laita ne sitruunalla tai etikalla maustettuun veteen tummumisen ja maun menettämisen estämiseksi.

Provencen laventelikana

500 g kanan paistileikettä
2 valkosipulinkynttä
2 dl kuohukermaa
1/2 kanaliemikuutio
1 tl kuivattua laventelia
½ appelsiinin tai sitruunan raastettu kuori ja mehu
tuoretta timjamia
2 rl paahdettuja pinjansiemeniä

Paahda pinjansiemeniä kuivalla pannulla kunnes siemenet ovat ruskistuneet hieman.

Poista näkyvä rasva reisipaloista. Ruskista paistileikkeet pannulla voissa. Nosta kana pois pannulta. Mausta suolalla ja pippurilla.

Hienonna ja kuullota valkosipuli. Sekoita valkosipulin kanssa kerma, laventeli ja sitruunamehu, murenna puolikas kanaliemikuutio joukkoon. Anna kiehahtaa. Lisää kana ja anna kypsyä keskilämmöllä noin viisi minuuttia, kunnes kana on kypsä.

Annostele kana lautasille, ripottele kanan päälle sitruunan kuorta, tuoretta timjamia ja pinjansiemeniä. Tarjoa palsternakkapyreen ja salaatin kera.

Mustajuuripyree

1 valkosipulin kynsi
500 g mustajuurta
50 g voita
2 dl maitoa
2 dl  kuohukermaa
2 tl sitruunamehua
suolaa


Hienonna ja kuullota valkosipuli. Kuori mustajuret juoksevan veden alla ja leikkaa pienempiin paloihin.  Laita sitruunalla maustettuun veteen odottamaan kypsennystä, sitruuna estää mustajuurien tummumista. Lisää kattilaan kuullotettu valkosipuli, selleri, voi, maito ja kerma.  Kiehauta ja hauduta hiljaisella lämmöllä kannen alla, kunnes mustajuuripalat ovat pehmeitä.  Soseuta tasaiseksi soseeksi.  Ohenna tarvittaessa kermalla.  Lisää sitruunamehu ja mausta suolalla.

Katkaraputortillat Peggyn tapaan

Kirja* saatu PR-näytteenä

Muutama viikko sitten juhlittiin Peggyn pieni punainen keittiö-blogista tutun Peggy Thomasin Juhlaruokakirjan* julkaisua. Kirja on jo toinen tänä vuonna ja molempiin kirjoihin Peggy on suunnitellut, kuvannut ja kokannut kaiken itse!

Peggy on tunnettu innokkaana juhlien järjestäjänä. Hänen houkuttelevassa Juhlaruokakirjassaan on herkullisia ohjeita ja helposti toteutettavia vinkkejä isompiin ja pienempiin juhliin vuoden ympäri. Kirjaa selaillessani minulle tuli jo monia juhlaideoita vuoden varrelle. Kirja sopii hyvin vaikkapa tupaantulijais- tai tietenkin joululahjaksi.

Ensimmäisenä testiin lähtivät herkulliset katkaraputacot. Helpot pikkelöidyt punasipulit valmistin jo edellisenä iltana, muuten annoksen kasaaminen sujui hetkessä. Aiolin tekeminen kotona on helppoa ja todella nopeaa, en ole enää vuosiin vatkannut aiolia öljytippa kerrallaan. Ananasmehu antoi aioliin kivan trooppisen vivahteen, joka sopii hyvin katkarapujen kanssa.

Katkaraputortillat

1 iso mango
6 keskikokoista maissitortillaa
2 syöntikypsää avokadoa
1 limetin mehu
500 g jättikatkaravun dippipyrstöjä
3/4 dl oliiviöljyä
1 rkl punaviinietikkaa
½ limetin mehu
1 yksikyntinen valkosipuli
1rkl kalamaustetta savuinen pippuri
1 rkl ruokosokeria
2 täyteläistä pippuriseosta, ei lisättyä suolaa
suolaa ja mustapippuria oman maun mukaan

Purista limetistä mehu. Sekoita valkosipuli, limettimehu, olivioljy, hienonnettu korianteri ja mausteet keskenään. Sekoita katkaravut sekaan ja anna marinoitua noin tunti.

Pujota ravut grillitikkuun ja grillaa keskilämmöllä molemmin puolin noin 1-2 minuuttia.

Ota katkaravut vartaista pois ja asettele tarjoilukulhoon.  Tarjoile heti.

Mango-avokadosalsa

1 iso mango
2 syöntikypsää avokadoa
1 limetin mehu
1 rl oliiviöljyä
suolaa ja mustapippuria oman maun mukaan

Kuori ja poista kivet mangosta sekä avokadoista.  Leikkaa hedelmäliha viipaleiksi, purista limetin mehu pälle, mausta ja sekoita.

Pikkelöidyt punasipulit

2 punasipulia
1 dl punavinietikkaa
1dl vettä
1 rkl ruokosokeria
1/2 tl suolaa
1/2 tl tayteläistä pippuriseosta, ei lisättyä suolaa

Kiehauta punaviinietikka ja vesi.  Sekoita mausteet joukkoon ja anna jäähtyä.

Kuori ja viipaloi silla aikaa punasipuli.  Lisaä sipulit marinadin ja anna maustua vähintään tunti.
Sailytä pikkeloidyt punasipulit puhtaassa lasipurkissa jääkaapissa.

Valkosipuli-ananaskastike

1½ dl aiolia
1 rkl ruokosokeria
2 rkl ananasmehua
1 tl jauhettua cayennepippuria
suolaa ja mustapippuria oman mukaan

Sekoita kaikki aineet keskenään.  Anna makuuntua hetken jääkaapissa.

Peggyn kirjajulkkareissa oli katettuna upea juustopöytä leipineen, levitteineen, hedelmineen ja leikkeleineen. Peggy vinkkasi juustopöydän olevan helppo ja näyttävä tapa kestitä vieraita. Vieraita viihdyttämässä oli Linnea von Kattendam.

Peggy muistutti kuitenkin, ettei juhlat luodakseen tarvitse isoa pitopöytää kattaa tai palkata dragartistia. Pieni juhlahetki voi olla vaikka tikkupullan paistaminen. Siihenkin löytyy kirjasta ohje.