Viisi viikon varrelta

Ylihuomenna ollaan jo joulukuussa. Onpa marraskuu mennyt nopeasti ohi, vaikkei siihen paljoa muuta olekaan kuulunut kuin töitä ja kotoilua. 

Amaryllis saatu/Plantagen

Nyt olen siirtynyt joulukukkien aikaan. Anopilta sain hyasintteja ja Pr-toimisto Manifestolta ja Plantagenilta valkoisen amarylliksen. Joulukukissa valkoinen on suosikkivärini, jouluruusun taidan vielä hankkia ennen joulua. Mikä sinun joulukukkasuosikkisi on?

PR-tapahtuma Olympiastadion

Tiesitkö, että Stadionin tornin huipulle pääsee maisemia ihailemaan pientä pääsymaksua vastaan? Tornin huippu on ulkotilaa ja torniin noustaan hissillä. Hissiä käytetään vain oman seurueen kanssa eli hississä ei ole samaan aikaan eri seurueita.

Olen kerran aiemmin ollut tornin huipulla, kolmisenkymmentä vuotta sitten. Kiertelin parikymppisenä hevosenhoitajana maailmalla ja tutustuin kanadalaiseen hevosenhoitajaan Pariisissa. Kun hänen suojattinsa tuli kilpailemaan Helsinkiin, kävimme hänen ja hänen Suomeen lentäneen vaimonsa kanssa ajelulla Helsingissä ja käväisimme myös Stadikan tornissa. Pariskunnalla oli ikävä kyllä aika viileät välit, mies oli ollut toista vuotta maailmalla hevosensa kanssa eikä vaimo tainnut olla tästä ihan tyytyväinen. Minäkin sain jäätävistä väleistä osani rouvan tokaistessa Helsinkiä tornista katsellessaan "I am from New York City, this is nothing to me!" No ei siinä sitten mitään ja olihan ysärin Helsinki aika vaatimaton New Yorkiin verrattuna, mutta ainakaan nykyisin pienen suuren Helsingin ei tarvitse hävetä maailman metropolien rinnalla. Meillä oma viehätysvoimamme, pienen suurkaupungin elämässä yhdistyy maailmanluokan palveluja, mahdollisuuksia ja luonnonläheisyyttä.  Ja komealtahan se kotikaupunki näyttää 72 metrin korkeudesta!

PR-tapahtumaan tultiin yksitellen tai avecin kanssa, joten pääsimme aivan ylhäisessä yksinäisyydessämme viheriölle ja Stadikan toriniin kaksistaan Siipan kanssa ihastelemaan iltavalaistua Helsinkiä, kirmasin ja tuulettelin yksikseni myös Stadionin juoksuradalla.

Saatuja PR-tuotteita Korres/Why Not PR

Nyt voi Korresin Pure Greek Olive Oil-sarjan tuotteita ostaa Citymarketeista vaikka ruokaostosten lomassa. Kreikkalaisen Korres-sarjassa luonnollisiin ainesosiin perustuvia innovatiivisia ja tehokkaita tuotteita. Pure Greeks Olive Oil-sarjan tuotteissa yhdistyvät kuuluisan kreetalaisen Koroneiki -oliivipuun antioksidanttinen ja ravitseva oliiviöljy sekä kylmäpuristettu oliivinlehtiuute.

Sain testiin osan sarjan tuotteista. Kaikki ihanan helliviä, mutta öljyjen ystävänä fanitan erityisesti hiuksille, kasvoille ja vartalonhoitoon sopivaa 3in1-öljyä ja vartaloöljyä. 3in1-öljy on kultakoristeisessa paketissaan ja lasipullossaan myös ylellinen, monikäyttöinen joululahja.

• Pure Greek Olive puhdistusemulsio 200ml SVH 28€

• Pure Greek Olive 3in1 Öljy kasvoille/vartalolle/hiuksille 100ml SVH 48€

• Pure Greek Olive Pomegranate vartalovoide 200ml SVH 17,50€

• Pure Greek Olive Olive Blossom vartaloöljy 100ml SVH 36€

• Pure Greek Olive Sea Salt käsivoide  75ml SVH 14€ 

Viikon ilonaihe on kasvojen palautuminen ennalleen. Mustelmat ovat hävinneet ja turvotus laskenut. Nyt vain kevättä odotellessa. Mohairhuivistani on tullut instassa kyselyjä sen vilahdettua parissa insta-tarinassa. Hankin huivin työnaapuriltani Marianne's mohairilta. Marianne myy mohairlankoja sekä mm. valmiita torkkupeittoja, kaulahuiveja ja pipoja. Langat ja valmiit tuotteet valmistetaan angoravuohien karvasta Etelä-Afrikassa paikallisia naisia reiluin ehdoin työllistävässä pienyrityksessä.

Minua lämpimässä huivissa ihastuttivat etenkin hapsut, jotka on tehty uusiokäyttämällä mohairtuotteita harjatessa irtoavista kuiduista. Huiveissa on runsaasti värejä ja niiitä on erilaisilla hapsuilla. Mariannelta voi tilata tai tulla tapaamaan häntä sopimuksen mukaan työhuoneelle Helsingin Dianapuiston viereen. Huiveja pipoja myy myös Hetzukoto Bulevardilla.

Pikkujoulut ovat ainakin pääkaupunkiseudulla nyt enemmän ja vähemmän peruttu. Vietimmekin kaksistaan pikkujoulua syöden hyvin. Tein illalliseksi kermaista kampasimpukka-kaprispastaa. Olen enemmän öljykeittiön kannattaja kuin kerman käyttäjä, mutta tähän herkulliseen pastaan lorautin valkosipulin, salottisipulinja fenkolin kaveriksi kermaa ja raastoin myös pecorinoa kastikkeeseen.

Mitä sinun viikkosi on kuulunut, oletko viettänyt edes pieniä pikkujouluja kotipiirissä?

Mandariinipikkuleivät

Puhekielessä mandariinilla tarkoitetaan yleisesti kaikkia pikkusitruksia, vaikka kaupallisesti merkittäviä erilaisia mandariinin viljelylajikkeita on yli 300. Näistä klementiinit ovat  suomalaisten suosikkimandariineja. Niiden satokausi on joulun maissa.

Mandariini/klementiini/satsuma menee hyvin yksiin suklaan kanssa, tässä reseptissä onkin sekä mandariinia että suklaata.

Mandariini/klementiinipikkuleivät maistuvat vaikka perinteisten piparkakkujen vaihtoehtona (pikku)joulun kahvipöydässä.

Mandariinipikkuleivät

125 g voita

0,5 dl valkoista sokeria

1 dl ruskeaa sokeria

3 dl vehnäjauhoa

1 rkl mandariinin kuori (2-3 mandariinia)

1,5 rkl mandariinimehua (2-3 mandariinia)

0,5 tl ruokasoodaa

1 pieni muna

1,5 dl maitosuklaapalasia

Kuumenna uuni 180 ° C asteeseen.

Rouhi suklaa karkeiksi palasiksi.

Vatkaa voi ja sokerit kulhossa kunnes sokerivaahto on kuohkeaa ja vaaleahkoa. Lisää jauhot, mandariinin kuori, mehu, ruokasooda ja muna ja sekoita.

Taittele taikinan joukkoon suklaapalat, muodosta taikinasta ruokalusikallisen kokoisia palloja. Nostele taikinasta palloja leivinpaperilla vuoratulle uunipellille,  jätä pikkuleipien väliin tilaa levitä paistuessa.

Paista 15 minuuttia, anna jäähtyä pellillä. Pikkuleivät ovat hauraita lämpiminä, mutta kiinteytyvät jäähtyessään.

Viisi viikon varrelta

Niinpä se talvi taas tulla tupsahti, ainakin hetkeksi. 

Myrskyisän mutta lämpimän torstain jälkeen lämpötila tippui yhdessä yössä kymmenen astetta ja aamulla maa oli valkoisena. Oli äkkiä napattava muutama kuva aamulla enenkuin lumi suli pois. Talvisaappaat ovat vielä vintissä, nyt taitaa olla aika hakea ne sieltä, ihan varmuuden vuoksi? 

Tuote saatu PR-näyte

Guinotin Crème Age Logic on elävöittävä, solujen vanhenemista hidastava hoitovoide sekä aamu- että yövoiteeksi. Vaikka voide näyttää purkissa aika paksulta, koostumus on kevyt ja iholla ylellisen tuntuinen. Laitoin voidetta heti ensi kerralla aamulla meikin alle, voide imeytyi ja meikki levittyi hyvin. Voide suojaa ryppyjä, juonteita ja ihon veltostumista vastaan palauttaen ihon luontaista kirkkautta ja elinvoimaa.

Varsinkin talven pakkaspäivinä Age Logic-voide tulee olemaan varmasti onnen omiaan pakkasen ja sisäilman kuivuuden rasittamalle iholle. Tässä olisi myös ihana, ylellinen lahjaidea aikuiselle naiselle, ystävälle, puolisolle tai äidille.

Ylelisyyttä iholle on kaivattukin. Olen nimittäin tämän viikon ollut silmä mustana ja kasvot mustelmilla. 

En olisi koskaan uskonut, että minulta - hampaitaan huolellisesti hoitavalta, jolla ei ole uusia reikiä ollut pariin kymmenen vuoteen- poistetaan hampaita ja laitetaan implantteja tai että olisin poski turvoksissa ja suupieli ja silmä mustana töissä. Elämä tuo kuitenkin yllätyksiä. 

Jo viime vuonna vanhan reunalta repsottavan paikan alta löytyi jättiyllätys vain 4 kk viimeisimmän hammastarkastuksen jälkeen ja sitten halkesi viereinen hammas. Oudon, mutta kivuttoman patin nouseminen ikeneem ja, siitä seurannut kierre olivat minulle kyllä järkyttävä yllätys. Olinhan tottunut, ettei vuosittaisessa hammastarkastuksessa todettu muuhun tarvetta kuin korkeintaan jonkun parikymmentä vuotta vanhan paikan vaihtamiseen tai vain vähäisen hammaskiven poistoon. Pitkän hoitotaipaleen jälkeen kaksi hammasta oli pakko poistaa ja nyt ollaan implanttiruuvit leuassa ja odotetaan kevättä & kruunuja. 

Vaikka välillä on ärsyttänyt ja hävettänytkin olla ilman paria hammasta - hammaslääkärien "tämä ei ole sinun vikasi vaan huonoa tuuria" - vakuutteluista huolimatta-, hoitotaipaleen aikana olen välillä katsonut tätä viime vuonna otettua Nelkytplus-leidien kanssa otettua kuvaa ja ajatellut, että vielä tulen hymyilemään samalla lailla koko kaluston leveydellä (ja vielä voidaan myös hymyillä ryhmässä tällä lailla lähekkäin) .

Poistaminen eikä ruuvien laittaminenkaan sattunut lainkaan, mutta implanttiruuvien asennuksessa poskea venytetään aika lailla. Ensin poski turposi ja päivän päästä nousivat mojovat mustelmat. Nyt mustelmat jo ovat haihtumassa, mutta värien vaihtelua saan seurata ainakin vielä pari päivää. 

Mitä tästä opimme; hyville (hampaanhoitaja)ihmisillekin tapahtuu pahoja asioita, varaa tälläinen toimenpide loppuviikkoon ja säästä puskuria yllätyksien varalle, ei ole halpaa huvia! Olen onneksi säästänyt mm. juuri tällaisten elämän takaiskujen varallekin ja olen onnellinen, että pystyn tämän remontin rahoittamaan säästöistä vaikkapa kalliin kulutusluoton tai luottokorttivelan sijaan.

Kasvomaski on peittänyt mustelmat hyvin julkisilla paikoilla liikkuessani ja onhan tämä kuitenkin ohimenevää. Olemme miehen kanssa vähän huvittuneinakin seuranneet värien vaihtumista kasvoillani, mutta myös vakavoituneet miettimään kuinka turvonnut poski ja mustelmat ovat monella kotiväkivallasta johtuvia. Minulle tämä on onneksi vain ohimenevä vaihe purukaluston palauttamisessa hymykuntoon. 

Viikolle on osunut onneksi arkisia ilonaiheitakin,  kuten hyvä ruoka. Viikon toiveruoka olivat lihapullat. Viimeksikin näitä tehtiin toiveesta ja taas Siipan viikonloppuruokatoiveena oli lihapullat amerikanitalialaiseen tapaan. Lihapullat nautittiin toiseksi viimeisen vuoden 2001 Chiantin kanssa, jota aikoinaan tilasimme töihin toscanalaiselta yhteistyökumppanin pieneltä viinitilalta. Kellarista löytyi hyllyn takanurkkaan hautautuneena puolitoista vuotta sitten laatikollinen tätä 19-vuotiasta Chiantia. Olen kerran käynytkin tuolla tilalla; huikea paikka 200-vuotiaine uima-altaineen, viinitarhoineen, Napoleonin astiastoineen, Rooman valtakunnan aikaisin kellareineen ja kappeleineen.

Ensimmäisen pullon sisällön kunto kellarivuosien jälkeen mietitytti, mutta hyvin kaikki tähän mennessä avatut pullot käypäistä käyttöviiniä ovat säilyneet. Hedelmäinen, kepeä, pehmeät tanniinit, ainoana miinuksena hieman sakkaa pullon pohjalla. Alunperinkin parhaita maistamiani vuosikertoja tätä viiniä jota useana vuonna tilattiin laatikoittain. Edullinen, ei mikään elämää suurempi viini, mutta muistot ja  tarinat viinin ympärillä tekevät siitä merkityksellisen minulle. Minulla on myös syntymävuodeltani yksi lahjaksi saatu pullo muistona vierailulta tilalle, mutta sitä en taida koskaan avata. Viimeisen jäljellä olevan vuoden 2001 Chiantin aiomme kyllä juoda. Olen vuosien varrella tullut siihen tulokseen, ettei kaikkea kannata pantata loputtomiin. Voi käydä niin, ettei sitä oikeaa hetkeä koskaan tule tai pullollinen onkin pilalla kun on odottanut liian kauan. Sitä ylellisintä voidetta, upeinta hajuvettä tai ihaninta viiniä ei kannata hillota loputtomiin vaan nauttia niistä kun ne ovat vielä parhaimmillaan. 

Lisää

Joulukukkia en ole vielä hankkinut tai muutenkaan tuonut joulua kotiin. Valkoisia hyasintteja olisin tosin ostanut, mutta kaupassa oli enää tyhjä hyasinttilaatikko perjantaina. Ostin siis syyskimpun. Ehkä ensi viikolla kukatkin vaihtuvat jouluisemmiksi kun jouluunkin on alle kuukausi. 

Joko sinulla joulukausi näkyy kotona, odotatko jo pysyvää lumipeitettä? Oletko kohdannut vastaavia takaiskuja ja oletko varautunut niihin?