Suometar-pizzaa maistelemassa

Kaupallinen yhteistyö Rosso-ravintolat | 40+-blogit

Ison omenan ravintolan upouuteen ravintolamaailmaan avattu Rosso kutsui viime viikolla ryhmän 40+ - bloggaajia maistelemaan roomalaisia artesaanipizzoja ja muita sesongin makuja. 

Aluksi maistelimme antipastoja; artisokkaa, oliiveja ja aurinkokuivattuja tomaatteja. Ravintolassa oli kivaa valko-harmaasävyistä laattalattiaa, joka häämöttää tuossa aurinkokuivattujen tomaattien vieressä.

Mansikkainen Colonnara IceMary oli raikas, alkoholiton aloitusjuoma.

Pizzalistalta löytyi mm. roomalaistyylistä Roma Rustica-levypizzaa, jossa oli ilmakuivattua kinkkua, vuohenjuustoa, viikunabalsamicoa ja artisokkaa.

Napolilaisista pizzoista maistoimme Verdure Rustica -kasvispizzaa, jossa on artisokkaa, puolikuivattua tomaattia, oliiveja, munakoisoa, pinjansiemeniä ja parmesania.

Tammikuussa Rosso oli järjestänyt perinteisen lasten annoskisan, jossa lapset saivat ehdottaa 100-vuotiaalle Suomelle juhlapizzaa. Voittajaksi valikoitui kuusivuotiaan Erika Kurrin suunnittelema hyvin suomalaisia raaka-aineita hyödyntävä poro-kantarelli-leipäjuustopizza. Maut sopivatkin erinomaisesti pizzan täytteiksi. Suosittua Suometar-pizzaa valmistetaan niin lasten kuin aikuisten annoskokoina.

Pizzat olivat vasta alkuruokaa, pääruoaksi nautimme lohta ja sitruunapastaa; voissa paistettua lohta, Gremolata-kastikkeella maustettua tagliatellepastaa, tomaattia, zucchinia ja bearnaisekastiketta.  Jollet ole kokeillut koskaan sitruunaa pastan kanssa, tilaa tämä annos. Sitruuna raikastaa pastan makua ja lohen luontaista rasvaisuutta herkullisella tavalla.



Vaikka vatsat alkoivat olla täynnä, keskustelun käännyttyä vegepizzaan ja siinä käytettyyn vegaanijuustoon, pyöräytettiin meille vielä vegaaninen pizzakin. Vegaanijuusto tehdään kookosrasvasta, mutta vastoin ennakko-odotuksiani kookoksen maku ei puskenut läpi. Koostumukseltaan vegaanijuusto oli hieman tahmeaa, tuorejuustomaista ja maku oli ihan hyvä. Totesinkin, että jos olisin vegaani, voisin hyvin syödä vegaanijuustopizzaa. Kaikkiruokaisena juustojen rakastajana taidan kuitenkin syödä jatkossakin pizzani mozzarella-juuston kanssa.

Kuten viime syksynä kirjoitin Rosso-ruokailun jälkeen; olen aiemmin tainnut vähän ylenkatsoakin ensi vuonna jo 40 v. täyttäviä Rossoja ja ajatella ruokien tulevan keskuskeittiöstä, mutta ruoka oli aidosti maittavaa ja paikan päällä ravintolassa valmistettua. Salista näkyi avokeittiöön, jossa pizzoja paistettiin ja annoksia valmistettiin alusta asti. Ravintola tuntui olevan suosittu, heti viiden jälkeen ravintola täyttyi nopeasti ruokailijoista, sen olivat ottaneet omakseen niin perheet, pariskunnat kuin shoppailun lomassa ruokailevat teinitkin.

Vaikka muuten tuntisi olevansa ihan täynnä, jälkiruoalle on aina ainakin vähän tilaa... Jälkiruoaksi Rosso tarjoili meille jäätelöunelman. Annoksen päälle oli ripoteltu "paukkusokeria", suussa jännästi ritisevää rouhetta oli meistä kai jokainen maistellut lapsuudessa, jolloin se oli suosittua.

Yleensä koetan ravintolassa kuvat lyhyesti ja huomaamattomasti, mutta kun bloggaajat kokoontuvat yhteen ei huomaamattomuus ole ensimmäinen sana joka tulee mieleen... Ruokia asetellaan parhaaseen valoon ja sopiviin kuvakulmiin, kamerat ja puhelimet räpsyvät ennen kuin päästään asettumaan ruokailemaan. Tunnelmallinen valaistus oli hieman hämärä valokuvaamiseen, joten koetimme huomaamattomasti hipsutella kuvaamaan valoisimpiin kohtiin. Huomasin kuitenkin muutaman asiakkaan huvittuneena seuraavan puuhiamme. Toivottavasti emme kuitenkaan pahemmin häirinneet ruokailua.

Rosson ruokia maistelemassa olivat 40+ -blogeista Minäkö Keski-ikäinen, Kristallikimara, Marjon matkassa , Kristallin hohtoa ja Beach House Kitchen 

Commercial collaboration - Testing the menu of new Rosso Iso Omena, Espoo.

Kattausvärit ja ruoka | Napkin colors and food

Kaupallinen yhteistyö SCA Tork

Värit vaikuttavat ihmisen mielialaan ja käyttäytymiseen enemmän kuin ajattelemmekaan. Oletko koskaan miettinyt miten kattausvärit vaikuttavat ruokailukokemukseen?

Ruuan ja lautasliinojen värileikki on yksinkertainen tapa korostaa sekä makua, että ruokailukokemusta. SCA Tork on tehnyt tutkimuksen siitä, miten lautasliinat vaikuttavat siihen. He testasivat ruokailukokemusta neljällä eri värillä: korallilla, vedensinisellä, sinapinkeltaisella ja antrasiitin harmaalla. Eri värit herättävät erilaisia mielialoja ja tunteita, ne vaikuttavat jopa siihen miten maistamme.Tähän liittyen minua pyydettiin testaamaan miten Torkin eriväriset LinStyle-lautasliinat vaikuttavat samaan ruokaan. Lainaukset ovat Torkin esitteestä ruokien ja lautasliinojen yhdistelyistä asiakkaiden ravintolaelämyksen parantamiseksi

Commercial collaboration SCA Tork

Colors affect feelings and behaviour more than we think. SCA Tork has tested how with coral, wated blue, mustard yellow and anthracite grey napkins affect eating experience. I tested how different colors in napkins affected experience with the same dish.

Katoin kotiympäristöön hummus- ja kasvisannoksen vaihdellen lautasliinaa. Ruoka on värikästä, mutta kattauksen tein muuten neutraalin vaaleaksi. Vain lautasliinan väri vaihtui.

   I made a dish of hummus and colorful vegetables, served it on neutral  light plate and changed only napkin color.

"Koralli vähentää ruuan happamuutta ja tekee ruuasta makeamman makuisen. Punaiset ja pinkit sävyt sopivat hyvin jälkiruokien kanssa."

 Puuterinen koralli on naisellinen ja flirttaileva, vaaleanpunainen värinä antaa jo ennakko-odotuksen makeasta. Testatuista väreistä pehmeä koralli toi vähiten tehoa punaisiin ja oranssin sävyihin.


"Coral decreases acidity, it makes food taste sweeter. Reds and pinks work especially well with desserts."


Feminine powdery coral is a sweet color, bright reds an deep orange it didn't lift or contrast as much as other tested colors.

"Vedensininen tekee ruuasta vähemmän suolaisen ja tuo sinisen vastavärit keltaisen ja oranssin kauniisti esille. Toimii erityisesti munien ja intialaisen ruuan kanssa."

Olen itsekin huomannut, että ruokakuvissa sinisen sävyt toimivat erityisen hyvin punaisen ja oranssin sävyjen kanssa nostaen ja raikastaen niitä. Suolaa käytän muutenkin hillitysti, joten suolaisuuteen en huomannut vaikutusta.


"Water blue makes food to taste less salty. It boosts opposite colors yellow and orange beautifully. Works especially well with eggs and Indian food"

I have noted already previosly how good blue tones look with reds and oranges.

"Sinapinkeltainen sopii loistavasti kalojen ja merenelävien kanssa. Lämmin väri yhdistyy hyvin vihreään, kuten ruusukaaliin ja salaatteihin."

Lämmin keltainen muodosti hehkuvan kokonaisuuden värikkään annoksen kanssa, siniset pensasmustikatkin tuntuvat erottuvan keltaisen vieressä paremmin.

"Mustard yellow is excellent choise for fish and seadfood dishes. Warm color combines well with greens like brussel sprouts and lettuce."

Warm mustard yellow combined beautifully bright colors, blueberries seemed to lift up from geh dish when served next to yellow.

"Antrasiitinharmaa luo ylellisen kontrastin vaaleisiin lautasiin ja ruokaan antaen vaaleille ruuille, kuten Välimeren keittiölle rikkaamman makupaletin."

Moderni ja tyylikäs antrasiitin harmaa liikkuu samoilla alueilla kuin hienostunut musta, mutta se on sävynä pehmeämpi. Itse pidän testiväreistä eniten antrasiitin harmaasta, se on neutraali väri joka sopii miltei kaikenlaisten ja -väristen annosten kanssa. Väri on neutraali ja ruoka nousee selkeään pääosaan. Tämä olisi myös varma valinta businesslounaalle.



Ei siis ole ihan sama minkä värisen servietin siihen lautasen viereen kattaa. Onko sinulla suosikkivärejä kattaukseen tai oletko huomannut kuinka jotkut värit erityisesti korostavat tarjoamaasi ruokaa?


"Anthracite gives a luxurious contrast to light plates and food giving light dishes like Mediterranes kitchen a richer palate."

Anthracite grey is sophisicated, luxurious and modern. Anthracite was my favorite color of these four, as it's neutral and fits nicely with almost all kind of dishes giving them the leading role. Anthracite would also be a safe choice for business lunch.

Colors really give that extra touch to dining experience. Do you have favorite table setting colors?

Paussin paikka | Time for a break

Kaupallinen yhteistyö Meira Segafredo Pausa

Toissa viikonlopulle olisi ollut messua ja kutsua, mutta niiden edelle meni viikonloppu maalla. Rentoutumista, rauhaa, sienestystä, ulkoilua, ruoanlaittoa, leipomista ja kahvittelua... ja appivanhempien koiran Tarmon seuraa. Pari päivää paussia hektisen arjen välissä.

Päivät olivat poutaisia syyspäiviä, eikä lumimyräkkä ollut vielä saapunut. Auringon paisteesta huolimatta tulevan talven tuntua oli jo ilmassa, sen verran purevasti tuuli puhalteli. Pakkasimmekin sienimetsään lämmikkeeksi termospullollisen kahvia ja mukit mukaan. Sienien etsimisen välissä oli mukava siemaista lämpimät kahvit. Termariin olin keittänyt italialaistyylistä, tumman paahteista suodatinkahvia, Segafredo Pausaa. Vaikka yleensä juonkin kahvin maidon kanssa, termarikahvit kuuluu jostain syystä mielestäni juoda mustana. Pitkään paahdettu, täyteläinen suodatinkahvi maistuikin loistavasti ilman maitoakin.

Kahvipaussi olikin tarpeen sienien etsiskelyn välillä, niitä todella sai hakemalla hakea. Vaikka tästä vuodesta on puhuttu erittäin hyvänä sienivuotena, omat saaliini ovat jääneet laihanlaisiksi. Kaksi hyvää sienipaikkaa on avohakattu ja kolmanteen oli joku muukin löytänyt. Löysin kuitenkin lopulta isoja suppilovahveroita ihan uudesta paikasta. Tämä sieniretki saattoi olla vuoden viimeinen, mutta jos lumet vielä sulavat, tiedän miltä suunnalta suppiksia etsiä, suppilovahverothan kestävät jopa pakastumistakin. Viime vuonna poimin suppilovahveroita vielä Tapaninpäivänä.

Few weeks ago I and Husband headed to inlaws.


Weather was cold even though the forecasted snow fell only few days later. It was probably the las chance this year to forage funnel chantarelles, so we went to the woods for few hours on Saturday morning. This year was supposed to be a good mushroom year, but I didn't find as much as in past years.

We took a coffee break after an hour to warm up. I had poured Segafredo Pausa in thermo flask. Dark roasted, Italian type quality coffee warmed nicely.

Myöhemmin iltapäivällä juotiin vielä toiset kahvit. Anoppilasta löytyy valtava valikoima vanhoja astioita ja pöytä katetaankin aina kauniisti vaikka vain juotaisiin kahvit ihan perhepiirissä. Kaivelenkin siellä kokkaillessani aina astiakaappien aarteita kattauksiin, jotta ruokakuvistakin tulee vähän eri näköisiä kuin kotona otetuista. Tällä kertaa löysin kauniita sinivalkoisia astioita, joita en ole tainnut kuvissa koskaan käyttääkään.

Juon yleensä korkeintaan muutaman kupin kahvia päivässä. Ei ihan niin paljon kuin suomalaiset juovat keskimäärin, mutta haluankin laadun korvaavan määrän ja kun kahvia juon, kupissa on kunnollista, laadukasta kahvia. Tummapaahtoinen kahvi on makuuni, kuppiin lorautan yleensä vielä tilkan maitoa, mieluiten lämpimänä. Italialaisethan juovat maitokahveja vain ennen puoltapäivää, se mielletään aamujuomiksi. Suomessa voi tehdä asiat kuitenkin hieman toisin ja menenkin makuni mukaan; metsässä mustana, kahvipöydässä maidon kera. Vahva, syvän makuinen Pausa maistui hyvin myös maitokahvina. Kahvipaussi kestikin toista tuntia pöydässä istuen ja jutellen. Ei ollut kiire mihinkään.

Leivon harvemmin makeaa, mutta nyt innostuin leipomaan  iltapäiväkahvin seuraksi kahvikakun, koristelin sen vadelmilla ja granaattiomenan siemenin. Resepti seuraa myöhemmin.

Miten te juotte kahvinne, maidolla vai ilman? Sokerista olen koittanut luopua ja kermaa kai harva enää kahviinsa lorauttaakaan -vai lorauttaako?


My mother in love has lots of beautiful old china. I often go trough her cupboards to find the most beautiful vintage dishes for my food photos.

I did set pretty blue and white cups for afternoon coffee and even baked a cake. In the afternoon I added some warm milk in my coffee, that's how I usually drink it. Italians drink coffee with milk only in the morning, it's considered there as a morning/breakfast bewerage, but here in Finland I can do things my own way. Pausa's dark roast and deep flavor blended beautifully with milk.