Mehevä korvapuustipiirakka

Omenapiirakka on ihanaa, mutta niin on korvapuustikin. Mitä jos ne yhdistäisi korvapuustipiirakaksi? Jos et ole pullanleipoja tai haluat herkun valmiiksi nopeasti, voit oikaista ja ostaa korvapuustit pakasteina.

Leivo vaikka syysloman kunniaksi tämä mehevä korvapuustipiirakka, se taatusti maistuu lomalaisille. Piirakan kanssa voit tarjota vaniljajäätelöa tai vaniljakastiketta, mutta se maistuu sellaisenaankin.

Kohmeiset pakastekorvapuustit leikataan viipaleiksi ja asetellaan voidellun vuoan pohjalle.

Täytteen omenaviipaleet sekoitetaan sitruunamehun, kanelin ja fariinisokerin kanssa.

 Murukuorrute sekoitetaan jauhoista, fariinisokerista ja voista.

Korvapuustiomenapiirakka   

       

Murukuorrute

2,5 dl jauhoja

2,5 dl fariinisokeria

½ dl pehmeää voita

Kuumenna uuni 200 ° C. Sekoita kuorruteainekset haarukalla. Säilytä kylmässä.

  

Pohja

pussillinen n. 400 g pakastekorvapuusteja

Leikkaa kohmeiset korvapuustit neljään viipaleeseen. Levitä palaset tasaisesti piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Painele niin, että viipaleet muodostavat yhtenäisen pohjan.

Täyte

6 keskikokoista Granny Smith-omenaa (tai muuta kovahkoa, hapanta omenaa) lohkoina, siemenet poistettuna                                                          

0,5 dl fariinisokeria

1 tl kanelia

2 rkl sitruunamehua

Kuumenna uuni 200 ° C. Sekoita kuorruteainekset haarukalla. Säilytä kylmässä.

Sekoita omenaviipaleet, sitruunamehu, kaneli ja fariinisokeri. Levitä piirakkapohjan päälle. Ripottele murukuorrute tasaisesti omenaviipaleiden päälle.

Paista noin 40 min tai kunnes pinta on kullanruskea ja omenat ovat pehmeitä. Peitä reunat foliolla ensimmäisen 20 minuutin ajaksi, jotta ne eivät tummu liikaa

Viisi viikon varrelta

PR-näyte*/PR-tapahtuma**

Marenkeja, miljardöörejä ja muhkeita huiveja, niitä on kuulunut tähän viikkoon. Suomessa puhumassa piipahtanutta George Clooneyta en valitettavasti nähnyt, vaikka häneen näkemisensä Helsingin kaduilla olikin toivelistallani.

Tällä viikolla on jo siirrytty muhkeampiin kaulahuiveihin, vaikka olenkin vielä käyttänyt vuoritonta villakangastakkiani. Uuden piponkin ostin ja hanskatkin alkavat olla ajankohtaisia.

c

Edelleen lukuvuorossa on liikemies, seikkailija, miljardööri Richard Bransonin omaelämänkerta Finding my virginity. Siippa huomasi kirjan Thaimaassa hotellin kirjahyllyssä, josta sai ottaa mukaansa tai jättää muiden luettavaksi kirjoja ja lehtiä. Hän totesi tässä olevan minulle sopiva kirja, olenhan jo vuosia sanonut Richard Bransonin olevan jännittävänä seikkailijana, huumorintajuisena sekä myös hyväntekijänä olevan valintani jos saisin illallisvieraaksi kenet tahansa. Tarinat eivät loppuisi varmaan ihan heti, kirjassakin on seikkailtu, menestytty sekä hävitty ja jouduttu erilaisii vaaratilanteisin niin harrastusten kuin bisnesten parissa. Ja koska Branson kaveeraa Obaman pariskunnan kanssa, saisi hän tuoda heidätkin mukanaan unelmaillalliselleni! 

Thaimaassa en lopulta aloittanut tätä kirjaa, vaan vasta pari viikkoa sitten. Yleensä luen kirjoja sängyssä ennen nukkumaan menoa, enkä aina pääse muutamaa sivua pidemmälle. Välillä kuitenkin uppoudun kirjoihin myös sohvalle käpertyessä. Samalla suuhun on saattanut sujahtaa pari palaa herkullista, orja- ja laittomasta lapsityöstä vapaasta kaakaosta valmistettua Tony's Chocolonely-suklaata* Kuka olisi sinun illallisvieraasi?

Dr. Oetker tarjoili medialle kakkuaamiaisen kuluneella viikolla**. Herkullisia kakkuja oli niin monta eri sorttia, ettei kaikkia edes jaksanut maistaa! Kuulimme lisäksi leivonnan trendeistä. Nyt trendissä ovat mm. marengit, värikkyys, säihke, hauskuus ja helppous, kaiken ei tarvitse olla "instatäydellistä". Markkinoille on tullut mm. marenkijauhe helpottamaan leivontaa.

Joulun ensimmäiset tuotteet bongasin kauppojen hyllyillä jo syyskuun alussa, mutta nyt joulukausi on polkaistu toden teolla käyntiin! Kotona joulu ei näy kuin vasta pyhien alla, mutta muutamassa jouluhenkisessä pressitapahtumissa joulufiilistä on jo kohoteltu.

Ravintola Loiste** Sokoksen ja Hotelli Vaakunan 10. kerroksessa tarjoaa 9.12. alkaen joululounaalla kauden parhaita makuja; tarjolla tulee olemaan mm. seljankukkasilakkaa, sillikaviaaria, savuporo-päärynätartaria, hirvipateeta, paahdettua kukkakaali-karpalosalaattia, joulumakkaroita, porkkanoita, juustoja ja appelsiinipannacottaa. Näistä muutamia pääsin maistelemaan pressilounaalla.

Lounaan jälkeen kävimme vielä tutustumassa tylikkäästi menneiden vuosikymmenten tyyliä henkivän, vastikään uusitun Hotelli Vaakunan upeisiin parvekkeellisiin sviitteihin ja käärimme Ivana Helsingin Paola Suhosen opastuksella jouluisia paketteja.  Iltapäivä oli ihana varaslähtö viikonloppuun, vaikken joulukauteen olekaan vielä henkisesti oikein valmis.

Astiakaapin perukoilta löysin kuluneella viikolla Ruska-kulhon. Liekö isoäidin keittiön peruja, hänelläkin taisi olla vain tämä ainokainen astia kun kätköihini ei ole enempää päätynyt. Halusin kokeilla astiaa ruokastailaukseen, mutta en vain yrityksestä huolimatta lämpene Ruska-sarjalle lainkaan; astiat tuovat mieleen akryylineuleet, öljykriisin ja muut 70-luvun ankeudet. Tiedän toki monien rakastavan Ruska-sarjaa, makujahan on monia.

Joko olette kaivaneet talvivaatteet/asusteet esiin, joko olette nähneet paljonkin joukua, miellyttääkö Ruska-sarja tai kuka olisi fantasiaillallisvieraanne, jos saisitte kutsua kenet vain?

Provencen laventelikana ja mustajuuripyree

Kesäiselle lounaalle tein Provencen laventelikanaa, se maistuu myös syksymmälläkin. Olin ottanut ohjeen talteen jostain ruotsalaislehdestä laventelikanan ohjeen, mutta muokkasin sitä kokkaillessani.

Alunperin minun piti tehdä palsternakkapyreetä Provencen laventelikanan seuraksi, mutta kun yleensä hyvinvarustellussa kaupassa ei ollut palsternakkaa enkä jaksanut sitä lähteä metsästämään muualtakaan, vaihtui palsternakka lennosta mustajuureksi.

En ole käyttänyt mustajuurta kuin kerran tai pari aiemmin. Siitä valmistui herkullinen pyree. Herkän kuoren takia mustajuuri myydän multaisena, se parantaa samalla säilyvyyttä. Mustajuuren nimi tulee sen mustanruskeasta kuoresta, malto on lähes valkoinen. Kuoren rikkoutuessa siitä erittyy maitiaisnestettä. 

Mustajuuri tummuu helposti, tämä voidaan estää kuorimalla se kevyesti veden alla. Mikäli et valmista mustajuurta heti kuorimisen jälkeen, laita ne sitruunalla tai etikalla maustettuun veteen tummumisen ja maun menettämisen estämiseksi.

Provencen laventelikana

500 g kanan paistileikettä
2 valkosipulinkynttä
2 dl kuohukermaa
1/2 kanaliemikuutio
1 tl kuivattua laventelia
½ appelsiinin tai sitruunan raastettu kuori ja mehu
tuoretta timjamia
2 rl paahdettuja pinjansiemeniä

Paahda pinjansiemeniä kuivalla pannulla kunnes siemenet ovat ruskistuneet hieman.

Poista näkyvä rasva reisipaloista. Ruskista paistileikkeet pannulla voissa. Nosta kana pois pannulta. Mausta suolalla ja pippurilla.

Hienonna ja kuullota valkosipuli. Sekoita valkosipulin kanssa kerma, laventeli ja sitruunamehu, murenna puolikas kanaliemikuutio joukkoon. Anna kiehahtaa. Lisää kana ja anna kypsyä keskilämmöllä noin viisi minuuttia, kunnes kana on kypsä.

Annostele kana lautasille, ripottele kanan päälle sitruunan kuorta, tuoretta timjamia ja pinjansiemeniä. Tarjoa palsternakkapyreen ja salaatin kera.

Mustajuuripyree

1 valkosipulin kynsi
500 g mustajuurta
50 g voita
2 dl maitoa
2 dl  kuohukermaa
2 tl sitruunamehua
suolaa


Hienonna ja kuullota valkosipuli. Kuori mustajuret juoksevan veden alla ja leikkaa pienempiin paloihin.  Laita sitruunalla maustettuun veteen odottamaan kypsennystä, sitruuna estää mustajuurien tummumista. Lisää kattilaan kuullotettu valkosipuli, selleri, voi, maito ja kerma.  Kiehauta ja hauduta hiljaisella lämmöllä kannen alla, kunnes mustajuuripalat ovat pehmeitä.  Soseuta tasaiseksi soseeksi.  Ohenna tarvittaessa kermalla.  Lisää sitruunamehu ja mausta suolalla.