Syksyn ja talven 2015/16 muotivärit / Autumn-winter 2015/16 color forecast

 

Ispo

 

Lentzig

 

 

 Interfliere

 

Olen uuden sesongin alkaessa tutkaillut syksyn ja talven 2015/16 värikarttoja, töissä kun mennään aina vuoden edellä. Trenditoimistot ja värineuvostot tosin suunnittelevat väriennusteita jo muutaman vuoden päähän.

 

Trendivärikartat vaihtelevat julkaisijan mukaan; väriennusteita on mm. naisille, miehille, lapsille, alusvaatteisiin, urheilu- ja ulkoilupukeutumiseen. Alla muutamia väriryhmiä, jotka mielestäni nousivat toistuvasti esiin eri väriennusteissa ensi vuoden syksyyn.

 

 

At the edge of the new fashion season I am already looking a year ahead at work.

 

I have studied fashion color cards. They always have some variation depending of the issuer. Trend color forecasts ar made for several groups; women, men, children, lingerie, sports and outdoor wear...

 

Below are some color groups that seemed to pop our in many color forecasts for fall and winter 2015/16.

 

 

 

Fashion Vignette

 

 We Connect Fashion

 

Be Global Fashion Network

 

We Connect Fashion

 

Voimakkaat värit nousevat kartoista esiin.

 

Strong colors pop out of the trend color cards.

 

 

We Connect Fashion

 

We Connect Fashion

 

We Connect Fashion

 

We Connect Fashion

 

We Connect Fashion

 

 We Connect Fashion

 

We Connect Fashion

We connect fashion

Trendcouncil

 

Pukeutumisen runkoväreinä ovat murretut siniset, punaiset, vihreät, neutraalin vaaleat harmaat, beiget, luonnonvalkoiset ja ikisuosikkini muta, joka tässä on kuitenkin nimetty kaupallisemmin herkkusieneksi.

 

Core colors are muted dark blues, reds, greens, light greys, beiges, ivories and my eternal favorite mud, here more commercially renamed as mushroom.

 

We connect fashion


We connect fashion

 

Be Global Fashion Network

 

We Connect Fashion

We Connect Fashion

 

Trendcouncil

 

 

 Talvipastellit ovat koettaneet tehdä tuloaan jo muutamana sesonkina, mutta nyt niitä on paljon kaikissa ennusteissa. Lumikuningattaret ja avaruuden valtiattaret verhoutuvat viileän vaaleisiin sävyihin talvella 2016.

 

Monen vaatemerkin kankaat ja värit valikoituvat  Premiere Vision-kangasmessuilla. Raportoin messuilla käytyäni, mitkä värit ja minkä tyyppiset kankaat näyttävät nousevan suosituimmiksi ensi syksynä.

 

 

 Winter pastels have been offered in few seasons already, but now they are making a strong coming. Snow queens and space gioddeses can wrap in pastels next winter. 

Many brands make their fabric and colro selections at Premiere Vision fair in Paris. I'll report later on what seem to be the most popular colors and types of fabrics at the fair.

 



Retrojäätelöä uudella maulla / Retro flavours with a twist

 

 Hamalla 80-luvulla muistan syöneeni useammassakin ravintolassa jäätelöannoksen, johon kaadettiin kuumaa suklaakastiketta päälle. Suklaa kovettui kovaksi kuoreksi jäätelön päälle (kuten vaikkapa jäätelöpuikoissa).

 

Sain Fazerilta uutta vadelmanmakuista tummaa suklaata kokeiltavaksi. Muinoiset jäätelöannokset tulivat mieleen, mikä olisikaan ihanampaa (ja helpompaa) kuin suklaakuorrutettu jäätelö, jossa on vielä  vadelman makua.

  

 Kuvausassari (Siippa) innostuikin kaatelemaan oikein kunnon määrän suklaakastiketta jäätelön päälle, mutta kyllä se olikin maukasta. Ja toden totta, hetkessä kastike kovettui rapsahtavaksi kuoreksi.

Rapsakka suklaakuorrutus

60 g kookosöljyä
100 g vadelmanmakuista tummaa suklaata

Sulata kookosöljy ja suklaa mikrossa tai vesihauteessa eri astioissa, sekoita öljy ja suklaa tasaiseksi kastikkeeksi. Kaada jäätelön päälle. Odota hetki, että kastike kovettuu kuoreksi. Tarjoa vadelmien kera. Helppoa, eikö totta!

Fazerilla on syyskuun loppuun meneillään reseptikilpailu. Kilpailuun voi osallistua reseptillä, johon on käytetty vadelmanmakuista tummaa suklaata. Voittaja pääsee tutustumaan suklaan käsittelyn saloihin Fazerin suklaamestarin opissa, palkintoina on lisäksi mm. Fazerin tuotepaketteja sekä liput suklaafestivaaleille

Suklaa saatu blogin kautta.


Magic shell chocolate sauce over cold ice cream was my restaurant dessert favorite back in the 80's.


I recalled the classic dessert when Finnish chocolate maker Fazer sent me raspberry flavored dark chocolate to try. Magic shell with raspberry taste, delicious!


My photography assistant poured plenty of the sauce over ice cream. No harm done, it was super delicious. And indeed, chocolate sauce did harden in no time!


 
Raspberry magic shell


60 g coconut oil

100 g raspberry flavored dark chocolate



Melt the coconut oil and chocolate in the microwave or in a water bath in separate bowls, mix the oil and chocolate until smooth. Pour over ice cream. Wait a while the sauce hardens into a shell. Serve with raspberries. Easy, isn't it!



Loistoarvosteluja ja muita viikonloppujuttuja / Excellent reviews and other weekend moments



 

Viikonloppu vietettiin anoppilassa maalla. Sunnuntaina iloittiin Turun Logomolla ensi-iltansa saaneen Kvartetti-näytelmän saaneista loistoarvioista. Anoppini näyttelee näytelmässä, me olimme jo viime viikolla edestakaisin yhtenä iltana Turussa katsomassa kenraalinäytöstä.

 

We spent weekend at countryside. My mother in law is actress and she has returned to the stage in a hit play Quartet in Turku. It had opening night on Friday and got excellent reviews

 

 

 

 

 

Metsään mentiin poimimaan puolukoita, mutta ne olivat aika vähissä. Sen sijaan

tatteihin miltei kompuroi metsässä, niin paljon niitä oli. Muutama kanttarellikin löytyi. Metsä oli täynnä myös muita sieniä, kuten kuin satukirjasta olevia valtavia kärpässieniä. Keskityimme niihin, jotka varmasti tunnistimme ruokasieniksi eli tatteihin ja kanttarelleihin. Korit täyttyivätkin hetkessä. Aurinko paistoi lämpimästi, mutta ruskan alkuakin jo näkyi.

 

We went to forage lingonberries, but came back with buckets full of boletus. Sun warmed wonderfully, but leaves are also turning.

 

 



 

Lampaatkin nauttivat kuivista, aurinkoisista päivistä laitumella ja Tarmokin torkkui ulkosalla.

Sheeps enjoyed warm, sunny days at the field and Tarmo slept outdoors.

 

 Anoppini muisteli sanontaa, jossa ensilunta ennustettiin seitsemän viikon päästä siitä kun hämähäkinvekkoja alkaa ilmaantua paljon pellolle.

Aamukasteisessa heinikossa oli todella paljon hämähäkinseittejä. Tarkoittaako tämä sitä, että ensilumi sataa eteläänkin lokakuun loppupuolella?!?

 My mother in law recalled that if there are lots of spider webs on the ground, the first snow will fall in seven weeks. Does this mean we will have snow already end October?

 

 

Pataleipä on ainoa leipä, jota nykyisin leivon. Varioin joka kerta reseptiä aina hieman, sunnuntaina sämpyläjauhojen joukkoon sekoitettiin kauralesettä.

 

Dutch oven bread is the only bread I bake nowadays, but I vary the recipe every  time a bit.

 

Kana-srirachaleipä / Chicken sriracha sandwich

 

Ohhoh... nyt kuvissa näkyy jotain meillä todella harvinaista!

 

Sipsejä meillä ei nimittäin syödä juuri koskaan, olisinkohan viimeksi ostanut perunalastupussin pari vuotta sitten. Maailmassa on niin paljon kaikkea herkullista, että jostain täyty karsia. Perunalastut tuntuvat aina jäävän valinnan hetkellä alakynteen ihan rasvaisuuden ja suolaisuudenkin takia, vaikka niistä pidänkin.

Jokin aika sitten ystäväperheen kanssa nautitulta illalliselta oli jäänyt uunissa paistettua broilerin reisipaloja jäljelle. Mietin hetken niitä niistä tekisin, kun mieleeni tulivat kanavoileivät. Niiden pariksi perunalastut sopisivat hyvin. Tarkoitus oli ostaa "gourmetlastuja", mutta lähikaupassa oli lauantai-iltana jo muiden ruokakauppojen sulkeuduttua vain ihan tavallisia merkkejä, joten tyydyimme niihin.

Muutenkin tämän annoksen kanssa mentiin aika helpolla. Riivityn broilerinlihan sekoitin valmiiseen kaupan aioliin. En kahta kertaa enempää ole saanut itse tehtyä majoneesia tai aiolia onnistumaan, vaikka tiedänkin varsin hyvin miten se pitäisi tehdä... Ostan siis kaupasta. Aioliin lorautin vielä reippaasti tulista Sriracha-kastiketta, jota saa etnisistä ruokakaupoista ja nyt näköjään myös hyvin varustelluista ruokakaupoista. Joukkoon vielä vähän karkeaa Dijon-sinappia j akourallinen hienonnettuja yrttejä. Tahnalla sivellään sämpylät ja sämpylän väliin sujautetaan vielä salaattia ja tomaattia. Sitten vielä kourallinen perunalastuja ja lauantai-illan vähemmän terveellinen hävikistä herkuksi-päivällinen on valmis!


Wow ... now there is something really unusual on my plate!

Chips we eat hardly ever, I think the last time I bought a potato chip bag was a couple of years ago. There is so much of other tasty (and healthier) foods, that I rarely buy potato chips.

Some time ago, we had friends over and had left over oven fried chicken thigh pieces from the dinner. I wondered what to do with them when I thought of chicken sandwiches with chips.

.
For some reason I never succed with homemade may or aioli, so I just bought good aioli and mixed a good doze of sriracha, a handful of minced herbs and Dijon mustard in it and added pulled chicken meat.

Bread roll was filled with chicken paste, salad and tomatioes and served with chips. A fast, although not very healthy dinner was ready.


Ruokashoppailua Tallinnassa / Tallinn, Estonia grocery shopping

Parin päivän takaisessa F-Hoone-postauksessa mainitsin tehneeni ruokaostoksia Tallinnassa.

Käyn yleensä aina matkoilla ruokakaupoissa; ostamassa tuliaisia kotiin ja ystäville sekä ihan vain fiilistelemässä. Pienet kulmakaupat, eksklusiiviset herkkuputiikit, koko kansan marketit ja upeiden tavaratalojen taiten rakennetut ruokaosastot, kaikki käy... Nyt kävin sataman lähellä olevassa Rimi-marketissa, jossa on melko hyvät valikoimat.

 

Ostin kuivatusta vadelmasta tehtyjä "nappeja", joita voin käyttää vaikka kakun koristeena tai tarjota murustettuna jäätelön kanssa, mutta ne puuttuvatkin kuvasta... Todella intensiivinen, aidon vadelman maku. Savustetussa possunfileessä on syvä savun maku ja liettualainen juusto muistuttaa hieman parmesania. Hapukoor eli hapankerma ylittää maussa meidän smetanat ja creme fraichet. Tätä käytän vaikkapa pastakastikkeeseen, pataruoan pyöristykseen, keittoon "kermasilmäksi" tai superhyvään perunapizzaan. Tomaattipohjainen saslik-vartaiden kastike maksoi 0,59€ joten sitäkin piti ostaa testiin. Maku ei tosin ollut kaksinen, muistutti valmissalsoja. Sekoitinkin sen lopun possupataan lämmittäessäni sitä toisena päivänä, siihen se upposi hyvin. Yksi ginipullokin oli "pakko" ostaa. Luontaisella kurkkuaromilla maustettu gin kuulosti raikkaalta.

 

Tallinnasta ostin paitsi herkkuja, myös tarpeellista kotiin; mm. pölysokeria ja astianpesukoneainetta, kun kerran muistin ne ja olin kaupassa. Olin siis autolla liikkeellä, joten takakonttiin oli helppo nostella ostokset.

 

Few days ago I told that I did some grocery shopping in Tallinn.

 

I always visit grocery stores when traveling; I buy something to take home and small eatable gifts and just to feel & see what's locally available.

 

The red "buttons" are made of freeze dryed raspberries; I can use then to decorate cakes or to crumble over ice cream. Smoked ham has strong, tasty flavour and the Lithuanina cheese reminds of Parmesan. Sour cream is super good in Estonia. I use it in soups, pasta sauces, casseroles and in the fantastic potato pizza.
 

 

 

Koko kesänä en ole ostanut leikkokukkia, kun luonto ja parveke ovat kukkineet. Lunnonkukkakimppuja olen käynyt silloin tällöin poimimassa. Nyt ostin kolme syvän punaista miekkaliljaa syksyn alkajaisiksi.

 

I haven't bought cut flowers for the whole summer, I have just cut some wild flowers occasionally. Now I bought three gladiolus.
 

 

 

Reissusta ostan myös aina anoppilan Tarmo-koiralle (ja hänen edeltäjilleen) aina jotain paikallista koiranherkkua. Paketissa täytyy ehdottomasti olla paikallisella kielellä tekstiä. Tuliaiset ilahduttavat melkein enemmän Tarmon isäntäpalvelusväkeä, vaikka Tarmo toki syökin ne. Nämä renkaat ovat erityisesti Tarmon mieleen.

I also always buy some treat's for Tarmo my mother & father in law's dog. The package always has to have text in the local language to enterntain my mother in law, but Tarmo also enjoys these rings a lot.

Mistä tietää syksyn saapuneen? / Signs of fall

 

 

 

 

Mistä tietää syksyn saapuneen? Kun mieli halajaa pataruokia, tietää kesän väistyneen.

 

Elokuun viimeisenä, joka kalenterin mukaan on vielä kesän viimeinen päivä, hauduttelin possun kasleria porkkanan, omenan, sipulin ja valkosipulin kera. Omenat napattiin sunnuntaikävelyllä Tähtitorninmäellä kasvavasta omppupuusta.

 

Ruskistin lihapalat, lisäsin omenan, porkkanan, sipulin ja valkosipulin lisäksi rautapataan kasvislientä, lorauksen soijaa, Shiracha-kastiketta, fenkolin siemeniä, pippuria sekä tuoretta rosmariinia ja oreganoa. Taas tällainen "fiiliksen ja jääkaapin sisällön mukaan"-haudutusneste. Annoin hautua kolmisen tuntia uunissa.

 

Possupataa tarjottiin tuoreen keitetyn maissin sekä viinietikkaperunoiden kera. Perunoiden ohjeen voitte katsoa täältä reseptistä Mausteiset lohipihvit suola-etikkaperunoiden kera. Samalla voitte äänestää reseptiä. Reseptikilpailun Suomen voittaja pääsee kisaamaan finaaliin Pariisiin ja finaalin voittaja matkaa Cono Surille Chileen.

 

 

 

How do I know autumn has arrived? When I stat to crave for casserole dishes, summer is over.

On lat day of August, officially the last day of summer, I cooked pork loin pork with carrot, apple, onion and garlic. .


Besides meat, I added an apple, carrot, onion and garlic in the iron pot with vegetable stock, a splash of soy sauce, Shiracha sauce, fennel seeds, pepper and fresh rosemary and oregano. I let them simmer about three hours in the oven.


Meat was served with cooked corn and salt-vinegar potatoes. Potato recipe you can find here, and at the same time you can vote (my) recipe.

#kutsumua liippaa läheltä

 

 

Olen ihan tarkoituksella pitänyt blogin kepeänä ja mukaviin asioihin keskittyvänä. Se ei silti tarkoita, etteikö murheita ja huolia olisi minullakin tai ettenkö seuraisi aktiivisesti maailman menoa, miettisi syvällisempiäkin ja olisi huolestunut vaikkapa talouden tai maailmanrauhan kehityksestä.

Kun näin ensimmäiset #kutsumua-postaukset, ajattelin ettei aihe ole kevyttä blogiani varten. Tulin kuitenkin toisiin ajatuksiin, sillä aihe on tärkeä ja minulla on koulukiusaamisesta roppakaupalla omaa kokemusta.

 

Menin kouluun vuotta nuorempana kuin muut, mutta olin silti lukion toiselle asti pidempi kuin kukaan muu luokallani. Kiusaaminen alkoi yläasteelle siirryttäessä. Enimmäkseen kuiskutteluna, hihittelynä, poisjättämisenä, nimittelynä, nälvimisenä... olinhan ujo, pitkä, pyöreä, vähän kömpelö, huono urheilussa, vaatteet olivat kotona tehdyt... kaikki "hyviä" syitä valita minut silmätikuksi muutaman muun kohtalotoverin kanssa.

 

Varsinaisia kiusaajia ei ollut kuin muutamia, mutta heitä saatettiin kannustaa eikä kukaan puuttunut kiusaamiseen. Verbaalisen kiusaamisen lisäksi alkoi tulla muutakin; pyörän kumeja tyhjennettiin, minut tönäistiin lasivtriiniin (onneksi sain vain pienen naarmun olkapäähän) ja lopuksi jouduin käsirysyyn koulun pihalla. Ympärille kokoontui iso joukko, kukaan ei yrittänyt estää minua isompaa ja vahvempaa ylemmän luokan tyttöä, sen sijaan myös luokkakaverini kannustivat häntä. Opettajiakaan ei ollut näkyvillä. Ikävä sanoa, mutta väkivalta oli ratkaisu. Sainkin pidettyä tappelussa puoleni hyökkääjää vastaan. Sen jälkeen minut jätettiin rauhaan, mutta en lukiovuosinakaan oikein ystävystynyt luokkakavereiden kanssa. Moni varmaan piti kiusaamistani ja sen sivusta seuraamista vain huvittavana, harmittomana ajanvietteenä. 15 vuotta ylioppilaskirjoitusten jälkeen pidetyssä luokkakokouksessa moni lähestyi minua kuin olisimme olleet kouluaikoina hyviä ystäviä, heiltä kiusaamiseni ja sen salliminen oli varmaan painunut täysin unholaan.

 

Olin samaan aikaan kiusaamisen ollessa pahimmillaan alkanut käydä tallilla. Onneksi sain arkana ja ujona tallilla suuni auki ja kysyttyä pääsisinkö hoitamaan hevosia. Sain siellä ystäviä sekä tuiki tarpeellisia onnistumisen tunteita isojen ja välillä hankalienkin hevosten hallinnassa. Minua pidettiin luotettavana ja pärjäävänä. 

 

Moni minuun myöhemmin tutustunut on todennut, ettei koskaan olisi uskonut minun joutuneen kiusaamisen kohteeksi. Olen muutenkin aika hyvin onnistunut pääsemään kiusaamisesta yli ja jopa vähän kääntämään noita kokemuksia vahvuuksikseni. Silti välillä mietin olisinko nyt toisenlainen, avoimempi ja uskaltavampi, jos kiusaamista ei olisi ollut tai jos siihen olisi heti puututtu.

#kutsumua-kampanjan ideana on ottaa kuva kahdesta sanasta, josta toinen kuvaa sitä lokeroa, johon ihminen on yritetty tunkea ja toinen sellaista ominaisuutta, jonka tahtoisi muiden itsessään näkevän ja muistavan.

 

Niitä lokerointia kuvaavia sanojahan olisi ollut monta; läski, norsu, nössö, ruma... mutta valitsin nynnyn, minullahan ei ollut voimia eikä osaamista yksin nousta heti kiusaajiani vastaan ja sain myös nynnyn leiman.

Se mitä haluaisin muiden ja itsenikin näkevän minussa on se, että olen arvokas sellaisena kuin olen. Niin olet sinäkin.

There is a Finnish campaign going on against bullying at school. I was bullyed at school for few years, mostly verbally, but I also finally got into a physical fight. Just because I was shy, tall, plumpy, had home sewn clothes made me a "perfect target".

I have got over those experiences, at the same of the bullying I found a good hobby and friends at horse stables. That helped me a lot. Still sometimes I think if I could be more open and brave without the bullying experience.