Viikonlopun hetkiä * Weekend moments

 
Lauantaiaamun aloitin siivoamalla. Tartun luuttuun harvemmin (tiedän, ole aika onnekas!), yleensä Siippa siivoaa meillä torstaina tai perjantaina kylpyhuonetta ja keittiötä lukuun ottamatta, jotka minä hoidan), mutta tällä kertaa minä hoidin siivoushommat lauantaiaamuna kokonaan hänen ollessaan kurssilla. Pölyhuiska on oikeasti käytössä, sillä saa näppärästi pölyteltyä. 
 
Normally Husband does the cleaning on Thursday or Friday, but this time I started my Saturday by cleaning.
 
 

 
 
 
Vasta siivottuani tein aamiaista. Puuron sijaan söin vaihteeksi laten kera tummaa leipää avokadon ja Kööpenhaminan Torvehalleilta maustekauppiaalta ostamani hummusmausteseoksen kanssa.
 
Only after cleaning I made breakfast; avocado on rye with hummus spice mix I bought from Copenhagen.
 


 
Iltapäivällä kävin moikkaamassa kälyäni. Hän oli tehnyt suloisia kerrostarjottimia paitsi somistukseen, myös myyntiin.
 
In the afternoon I went to see my sister in law. She had made adorable tiered dessert stands. Not just for windowe display, but also for sale.


 
Kävin myös kiertelemässä vähän kaupoissa katsomassa kevätuutuuksia,
yksi harkittu juttu lähti mukaankin. Siitä myöhemmin.
 
Kevytuntuvatakilla pärjäsi hyvin, kun kaulaan oli kiedottu muhkea huivi ja päässä oli lämmin pipo.
 
 
I also took a little tour trough shops to check early spring fashions I also made a well thought buy, but  more about that later on.
 
A light weight down jacket was warm enough, accesorized with a big, warm cashmere scarf and beanie.


 
Lauantai-iltaan kuului myös kynttilän valoa ja viiniä juuston kera. Perelada 5 Fincas-viinin poimin ihan mielijohteesta Alkon hyllystä, oikein mukava, mehevä tuttavuus.
 
 
On Saturday evening we enjoyed candle light and a good wine I had randomly picked to accompany wine.




Kokeilin viikonloppuna hapatetun pataleivän tekoa. Hieman erilainen, mutta yhtä maukas maku kuin tavallisessa pataleivässä. Resepti tulee blogiin myöhemmin.

I baked a sour dough Dutch oven bread. A slighty different, but equally delicious as the normal Dutch oven bread. Recipe will follow later on.


 
Sunnuntaijälkkäriksi tein possettia, tällä kertaa jamaikalaisesta ugli-hedelmästä. Hedelmän maku oli miedompi kuin oletin. Olin odottanut vähän terävämpää makua. possetista tuli silti herkullista.
 
Sunday dessert was ugli posset




Ulkoillakin ehdittiin. Sunnuntai oli aurinkoinen, mutta navakan tuulinen.We also had time to be outdoors. Sunday was sunny, but windy & chilly.

 


Viikonloppuna myös tuulettelin ja silittelin vaatteita Pariisin messureissua varten, jonne lennän tänään.
 
During weekend I also aired & ironed clothes for business trip to Paris where I am flying this morning.


Kaapinkaahimisjälkkäri * Left over dessert



Tiedättekö sen tunteen kun tekee mieli jotain hyvää, mutta kotona ei ole "mitään". Meillä on kauppa n. 100 metrin päässä, mutta periaatteeni on, etten lähde hakemaan erikseen herkkuja yllättävän makeanhimon yllättäessä.
 
"Tyhjistä" kaapeista saattaa kuitenkin löytyä yhtä sun toista; tässä tapauksessa perunablineistä yli jäänyttä kuohukermaa, syksyllä tekemääni pihlajanmarjahyytelöä ja japanilaisia vihreä tee-keksejä. Niistä saikin kasattua hyvän kaapinkaahimisjälkkärin.
 
Do you ever find yourself in a situation whe you're craving something sweet, but have "nothing" at home? We have a grocery shop only 100 m from our house, but I don't bother to go shopping if I suddendly crave for sweets. I have to find incredients at home or be without goodies.
 
Quite often "empty" cupboars are a good source. For this dessert I found left ower whipping cream from blini making, homemade jam and matcha cookies I bought in Japan. They made a delicious left over dessert.

Perunablinit porotäytteellä * Potato blinis with raindeer mousse

 


Tänä talvena en vielä ole tehnytkään tavallisia tattariblinejä mädin kanssa. Sen sijaan mielen tuli perunablinit ja porotäyte, pakko saada!

Perunablinit
 
400 g perunoita
1 dl kuohukermaa
2 rkl vehnäjauhoja
2 munaa
1 1/2 tl suolaa

voita paistamiseen

Kuori perunat, keitä ne kypsiksi ja soseuta siivilän läpi hienoksi soseeksi. Sekoita perunasose, kerma, vehnäjauhot sekä keltuaiset tasaiseksi taikinaksi ja mausta se suolalla. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi, sekoita vaahto taikinaan.Paista taikinasta runsaassa voissa perunablinejä.
Tarjoile blinit pororouheen, hienonnetun sipulin ja smetanan kera.
 
 
This winter I haven't yet made traditional buckwheet  blinis with roe. Instead, I suddendly got an idea of potato blinis and reindeer filling, a must-have!



Potato blinis

400 g potatoes
1 dl whipping cream
2 tablespoons flour
2 eggs, separated
1 1/2 teaspoon salt


butter for frying


Peel the potatoes, boil them and puree through a sieve into a fine puree. Mix the mashed potatoes, cream, wheat flour, and egg yolks until smooth and season it with salt. Beat the egg whites until stiff, mix the foam in the batter. Fry in butter.

Serve the blinis with cold smoked eindeer beef, chopped onion and sour cream.


Blogin nimestä ja historiasta * About my blog name & history

 

 
Olen kirjoittanut blogiani jo yli viiden vuoden ajan. Kirjoittanut ja etenkin kuvannut talteen muistoja, pieniä ilon aiheita ja roppakaupalla reseptejä. Olen pitänyt saman blogin ja nimen alusta asti. Monet aloittavat uuden blogin taitojen kehittyessä ja sulkevat "harjoituskappaleen", mutta minulle blogi on myös oman elämäni kehityskertomus. Olen näiden vuosien aikana kehittynyt kuvaajana, hieman kirjoittajana ja ehkä pikkuriikkisen myös ihmisenäkin.

Ensimmäinen blogi, jota seurasin oli ystäväni kirjoittama (kuvia ei siihen alustaan tainnut edes saada), hän kirjoitti pari vuotta elämästään syövän varjossa aina kuolemaansa asti. Hänen avautumisensa kosketti kovasti meitä ystäviä, mutta harva ulkopuolinen taisi hänen blogiaan löytää. Sittemmin löysin ensimmäisiä muoti-, ruoka-, sekä lifestyleblogeja, samaan aikaan aloin innostua kuvaamisesta. Pian päätinkin jo itse kokeilla bloggaamista, vaikka aluksi en oikein edes tiennyt mistä postaisin.
 
Haaveilin ennen blogin perustamista omasta lifestyle-liikkeestä. Ihan varmuuden vuoksi päätin "kaapata" käyttööni Lumo Lifestyle-nimen ja aloitin blogin tällä mielestäni nokkelalla ja uniikilla nimellä. No, lifestyle-liikettä en perustanut, Ullanlinnaan huomasin sen sijaan pian tulleen Lifestyle-nimisen liikkeen.

Lumo, sekään ei tainnut olla kovin innovatiivinen ja ainutkertainen nimivalinta... Lumo-nimellä löytyy ainakin kuntosaleja Lahden seudulta, ruokapuoti Raumalta, kampaamo Jyväskylästä Ylöjärveltä ja Alajärveltä. Simpeleellä on kukka- ja hautauspalvelu Lumo, Naantalissa taas on konsulttiyritys Lumo ja Salossa toimii Lumo-niminen elokuvateatteri.
 
Kaksi lehteäkin on ottanut nimen käyttöönsä; Lumo-kulttuurilehti ehti julkaista kaksi numeroa. Sieltä otettiin minuun yhteyttäkin kun Lumo-haulla päädyttiinkin blogiini eikä heidän lehtensä sivulle. Uusin Lumo-lehti on keskittynyt luontokuvaukseen.
 
Mia Höytö-kosmetiikkamerkilläkin on näköjään Lumous-seerumi, samalla nimellä myydään myös Lumenen poskipunasävyä, aika läheltä nämäkin liippaavat. Lumous on myös yhtye, festivaali, tanssikoulu sekä nukketeatteri aikuisille...
 
 Saman/samantapaisen nimen alle on siis tunkua, mutta tällä nimellä jatkan blogiani, kun sen kerran alun perin valitsinkin.

Mites muut bloggaajat, millä perusteella olette valinneet nimen blogillenne? Miellyttääkö nimi edelleen vai oletteko miettineet nimen vaihtoa?
 
 

I thought I had chosen very unique and clever name when I started to blog under name Lumo Lifestyle... Lumo = enchant in Finnish.
 
Later on I have found out that there are numeous businesses with name Lumo; hairdressers, fitness centers, food store, movie theatre, two magazines etc. Maybe I wasn't as clever as I thought!




Versioitu ramen * Sort of ramen

 

 
Japanissa söimme tietysti muutaman kerran ramenia, joka on siellä etenkin talvikauden ruokaa.
 
Nuudelikeitosta on lukemattomia versioita. Instassa näyttää olevan puolisentoista miljoonaa kuvaa tunnisteella #ramen, jokainen näyttää erilaiselta. Normaalisti japanilaisessa ramenissa ei käsittääkseni ole nautaa. Meillä oli kuitenkin muutama siivu viikonlopulta jäänyttä naudanpaistia, jotka lisäsin tähän keittoon.
 
Käytin keiton pohjana naudan paistilientä, lisäsin vielä kasvislientä. Japanista ostetut nuudelit, jotka ostettiin kivan paketin perusteella päätyivät keittoon. Ne olivatkin todella hyviä. Lisäksi keittoon tuli kuivattuja suppilovahveroita, pehmeäksi keitettyä kananmunaa, ohuiksi renkaiksi suikaloitua purjoa, suikaloitua porkkanaa ja palanen merilevää, kaikki sellaisenaan liemeen juuri ennen tarjoilua. Maustoin keittoa vielä tokiolaiselta katukauppiaalta ostamallani mausteseoksella, nokareella Tokiosta ostamaamme ramen-tahnaa, joka maistui, no, umamiselta. Ihan viimeinen silaus oli pari tippaa makeaa yuzu-viinietikkaa, jonka myös hankimme Japanin matkalta.
 
Yuzuun saimme vinkin paikalliselta oppaaltamme Ichirolta, jonka kanssa vietimme päivän Tokiossa. Tästä kokemuksesta kerroin eilen. Ichiro kertoi vaimonsa olevan erinomainen kokki, joka usein maustaa vaikkapa misokeittoa parilla tipalla yuzuhedelmän mehua.

Olen etsiskellyt Stockalta sekä Vii Voanista yuzu-hedelmää, jonka makuun hullaannuin Japanissa. Kummassakaan ei ollut, Vii Voanista löysin kuitenkin kuivattua yuzun kuorta, täytyy koettaa sitä seuraavan kerran rameniin.



Keiton kalorit jäivät alle viidensadan, joten ramen toimi hyvin myös 5:2-paastopäivän ainoana ateriana.
 
 
In Japan we ate few time ramen, a local winter food favorite.
 
There are numerous versions of this noodle soup. I found abt. 1.5000.000 hits with tag #ramen in Instagram. All of them look different. Normally there isn't beef in Japanese ramen, but we had few slices form weekend roast left in the fridge, so I added them in the soup.

For teh broth I used the excess fluids form steak and added vegetable broth. Noodles bought Japan were delicius in ramen. I also added in the serving bowls dried funnel chantarelles, julienned carrot, leek and piece of kombu.
 
I seasoned with spice mix I bought from a street vendor in Tokyo, umami ramen sprice paste and few drops of sweet yuzu vinegar. Tip to use yuzy came from Ichiro, a local guide we spent a day with in Tokyo.
 
There were less than 500 kcal in per bowl, so ramen was suitable meal for our 5:2 fast day.
 

Tokyo Free Guide -ilmainen paikallinen opas Tokiossa



Kerroin lyhyesti aiemmassa postauksessa, että meillä oli yksityinen opas Tokiossa yhden päivän ajan.
 
Luin kuukautta ennen matkaa Tripadvisorin Tokio-forumilta Tokyo Free Guide-vapaaehtoisjärjestöstä, joka yhdistää matkailijoita ja paikallisia asukkaita, jotka vapaaehtoisina toimivat matkailijoiden oppaina, ilmaiseksi!
 
Laitoin hakemuksen vetämään ja jo seuraavana päivänä sain Ichirolta sähköpostia.  Oin jo hakemuksessa kertonut, että olemme kiinnostuneet ruoasta,  tokiolaisen tavallisesta arjesta ja vierailuista sellaisilla alueilla, joilla emme ehkä itse tulisi käyneeksi. Vaihdoimme muutaman sähköpostin, Ichiro-san ehdotti videolinkkien kera erilaisia paikkoja ja tekemisiä, joista kokosimme sopivan päiväohjelman.

Ichiro oli sovittuna aamuna hotellissa odottamassa meitä mennessämme aulaan 10 min ennen sovittua aikaa. Pääsimme heti juttuun hyvin. Ichiro on 75-vuotias, mutta hän piti sellaista tahtia yllä, että saimme välillä miltei pistää juoksuksi! Hän kertoi käyneensä koulua vain viisi vuotta ja tehneensä elämäntyönsä Toshiballa koneenkäyttäjänä. Vuotta ennen eläkkeelle jäämistään eli 12 v sitten hän oli päättänyt ryhtyä opiskelemaan englantia kuuntelemalla radiota! Hän puhui oikein kelpo englantia ja kirjoittikin englanniksi hyvin, etenkin kaikki englanninkieliset sanonnat olivat hänelle mieluisia. Melkoisen kunnioitettava suoritus radiota kuuntelemalla! Viimeiset kuusi vuotta Ichiro oli päässyt kehittämään kielitaitoaan vapaaehtoisena oppaana, hänellä oli samalla viikolla kolme eri pariskuntaa eri puolilta maailmaa opastettavana. Me olimme ensimmäiset suomalaiset. Opastuksen lisäksi Ichiro harrastaa harppuunakalastusta, hän näyttikin meille kuvia joissa hän esitteli kalansaalista märkäpuku päällä.


Before our trip to Japan, I did read on Tripadvisor Tokyo forum abt Tokyo free guide organization. Local volunteers have signed up to guide visitors for a day. We applied for a guide and within a day got reply from Ichiro. We exhanged few mails and set a program for a day.
 
 









Päivän aikana ehdimme seikkailla laajasti eri puolilla kaupunkia. Ajoimme ensin junalla Sugamoon, jossa on tunnettu "vanhojen rouvien ostoskatu". Suurin osa asiakkaista ja myös myyjistä oli eläkeikäisiä. Mieleenpainuvimmat liikkeet olivat onnea tuottaviin punaisiin alusvaatteisiin keskittyneet liikkeet! Ostoskadulta temppelin edestä ostimme myös mausteseosta myyjältä, joka oli myynyt mausteita samassa paikassa 29 vuotta.

He met us in the hotel lobby, we headed first by Yamanote line to Sugamo and visited "Old ladies shopping street". Most customers and also venderos were elderly people. One of the speciality stores was a shop selling red good luck underwear.








Sugamosta jatkettiin raitiovaunulla vähän matkaa ja sitten vaihdoimme junaan, joka vei meidät Nipporiin. Nipporissa tutkailimme erikoistuneiden ruokakauppojen uuden vuoden tarjontaa, kävimme temppelissä (kävimme aika monessa shintolais- ja buddhalaistemppelisssä päivän aikana), kuljimme Yanaka Ginzan ostoskadulla ja mutkittelevilla asuinkaduilla.


During the day we learned that Ichiro, who is 75 years old, had worked a machine operator at Toshiba. He had gone to school for only five years. We were stunned that he had learned English by listening to the radio! He told that one year before his retirement, 12 years ago, he had decided to learn English. The past six years he has practised his English with international visitors has guided. His English was pretty good, we undesstood each other very well and takeled about history, Tokyo, news, differences and similarities between Japan and Finland. Ichiro was a cultivated person, we learned a lot from him about Tokyo, religious habits, culture, local habits etc.

From Sugamo we took a tram to a train station and continued to Nippori and Yanaka Ginza shoppig street.

 





Nezussa kävimme temppelissä, jonka lammessa oli karppeja ja kilpikonna. Jatkoimme Uenoon, jossa on iso puisto useine temppeleineen. Uenon puisto on Tokion suosituimpia picnicpaikkoja kirsikkapuiden kukkiessa.

By whirlwinding local streets we came to Nezu-jinja shrine.












 

Uenossa kävimme myös syömässä, ruokailun jälkeen Ichiro vei meidät vielä Ameya Yokocho marketin vilkkaille ostoskaduille Uenon juna-aseman kupeeseen. Entisillä amerikkalaissotilaiden mustan pörssin kaduilla myytiin vaatteita, ruokaa, kopiotuotteita, kosmetiikkaa... Myyjät huusivat äänekkäästi, väkeä oli valtavasti ja tunnelma oli todellista markkinameininkiä. Ichiro oli tarkan jenin mies, hän vei meidät Tokion edullisimpiin makeisliikkeisiin (joissa myytiin mm. japanilaisten suosimaa vihreä tee-Kit Katia) ja kävi ostamassa pähkinöihin erikoistuneesta liikkeestä vaimon tilaamia pähkinöitä, ne kun olivat edullisempia kuin muualla Tokiossa.
 
Pävä venähtikin pari tuntia pidemmäksi kuin alun peri olimme sopineet, mutta Ichiro tuntui viihtyvän seurassamme hyvin.
 
Ichiro kertoi kulkiessamme meille Tokion historiasta, uskonnosta, eri alueista Tokiossa, juttelimme ajankohtaisista uutisista, vertailimme joissain asioissa Suomea ja suomalaisia Japaniin ja japanilaisiin. Ichiro oli kultivoitunut persoona, hän oli kiinnostunut monenlaisista asioista sekä ilmiöistä ja hän oli hyvin mukana ajankohtaisissa tapahtumissa.

Olin googlannut Ichiron nimellä ennen matkaa ja löytänyt pari blogipostausta matkailijoilta, joiden oppaana hän oli ollut. Blogeissa kerrottiin, että hän oli ehdottomasti kieltäytynyt ottamasta mitään lahjoja vastaan. Järjestön sääntöjen mukaan oppaalle on kuitenkin maksettava matkakulut, ruokailu ja mahdolliset pääsymaksut. Latasimme päivän aluksi Ichiron matkakorttiin 1000 jeniä (n. 7€) ja tarjosimme hänelle päivällisen. Minusta oli kuitenkin epäkohteliasta olla tarjoamatta lisäksi hänelle pientä lahjaa kiitokseksi päivän viettämisestä kanssamme. Olimmekin ostaneet Fazerin sinistä rasian, jonka ajattelimme olevan sopiva pikku lahja ja jos hän kieltäytyisi, voisimme aina syödä suklaat itse!
 
Olimme saaneet häneltä pussillisen vihreä tee-Kit Katia levähtäessämme Uenon puistossa, ja hän kertoi pitävänsä suklaasta. Sen varjolla sanoimme hyvästellessämme, että toivomme hänen maistavan myös suomalaista suklaata. Hän ilahtuikin rasiasta suomalaista suklaata, otti sen vastaan ja sanoi maistelevansa pojanpoikansa kanssa suklaita seuraavana iltana.

Our last area was Ueno. First we headed to huge Ueno park and visited few temples there. After walking trough the park we had dinner and the last stop was Ameya Yokocho market,  the busy market streets along the train tracks between Okachimachi and Ueno Stations. A lot of American products used to be available there when the street was the site of a black market in the years following WW2. Now there are cheap clothes, cosmetics, candies, spices, food etc for sale.

I had googled Ichiro's name prior to our trip and fourd few blog posts about him guiding visitors. Everyone had praised him, but also told that he had refured any small gifts as thank you for the day.
 
We still felt that we would like to give something to show our gratitude forfor the time spent with us. Fortunately he had given us a bag of green tea Kit Kats, so we could explain that he also has to taste Finnish chocolate box we had brought with us. We were glad he accepted the chocolates. The guideline is to cover the transportation and eating during the day, so we also doanloaded 1000 yen in his Suica travel card and offered him a supper.


 
 Hauskana ja yllättävänä sattumana tapasimme Ichiron seuraavana päivänäkin! Astuimme Asakusan vilkkailla markkinakaduilla pienestä liikkeestä ulos ja kukapa muu liikkeen edessä oli kuin Ichiro punaisine lippiksineen! Hän oli temppelialueella uusien opastettaviensa kanssa. Temppelialueen uuden vuoden aaton ruuhka oli valtaisa, jokainen Tokion 13 000 000 asukkaasta tuntui olevan alueella yhtä aikaa. Oli ällistyttävä yhteensattuma, että kohtasimme siellä.

 
The next day we all had a huge surprise to meet again without planning. We just stepped out of a small store in uncredibly busy market streets leading to Asakusa temple. Ichiro-san was standing there with the next couple he was guiding!
 
 

Laatuteetä / Quality tea

 
 
 

 
 
En ole ollut kovinkaan innokas teen juoja aiemmin, mutta viimeisen vuoden olen aloittanut työpäivät toimistolla isolla kupillisella teetä. Teekupillisesta onkin muodostunut mukava tapa työpäivän aloitukseen ja yksi tapa lisätä juomista. Aiemmin suorastaan unohtelin juoda työpäivän aikana ja se kostautui väsymyksenä ja välillä vähän huonotuulisuutenakin. Kun olen ottanut teerutiinin aamulla tavaksi ja lisäksi täytän vesipulloa pari kertaa päivän aikana, saan jo näin nautittua suuren osan riittävästä nestemäärästä.

Hyvä tee on ollut vielä vähän hakusessa. Tartuin tarjoukseen kun Chinesetea.fi:n Henri kysyi haluaisinko testata heidän teelaatujaan.

Syksyllä aloittanut kahden nuoren miehen yritys tuo maahan laadukasta kiinalaista teetä, joka ei sisällä mitään lisättyjä lisä-, säilöntä- tai makeutusaineita.

Sain muutama päivä sitten paketin, jossa oli tyylikäs lasinen termospullo ja kolme suosituinta kiinalaista teelajiketta; vihreää, mustaa ja Oolong-teetä.
 
Pullossa oli metallinen suodatin, joka otettiin pois, pullon pohjalle laitettiin ruokalusikallinen teetä, pullo täytettiin varttia vaille täyteen kuumalla vedellä ja annettiin hautua pari minuuttia. Yllätyksekseni ohjeissa myös kerrottiin, että samoista teelehdistä voi hauduttaa useamman annoksen teetä. Olenkin kokeillut tätä, teelehdet ovat luovuttaneen hyvin makua myös uudelleen haudutettuna.

Olen nyt maistanut joka lajia, kaikki ovat erittäin miellyttävän makuisia näin teehen sen kummemmin vihkiytymättömän arvioimanakin, mutta etenkin Oolong-tee on mieleeni.

Tuotteita voi ostaa jo muutamasta liikkeestä Vaasasta ja Pietarsaaresta, tai tilata verkkokaupasta.
 

*tuotteet saatu testiin blogin kautta

 
 

I haven't been very eager tea drinker until the last year. I thought a good cuppa of tea could be a good kick start for office day and one way to increase fluid intake. Eaelier I sometimes forgot to drink enough during the say and found myself crampy and tired. Now I drinka big cup of tea, a cup of coffee and two bottles of water durnig working hours.


A good tea has still been someting I have been looking for. I was contacted by Chinesetea.fi and got to test their tasty, high quality Oolong, black and green teas. I also received a chic glass termos. This far Oolong has been my favorite.


*products received for test via blog

Nutella-torttu, ruokabakkanaalien kuningatar * Nutella cake, queen of a food orgy

 
 


 
 
 


Olemme viettäneet jo useamman uuden vuoden aaton ystävien loma-asunnolla Kirkkonummella. Nyt olimme kuitenkin vuoden vaihteen Tokiossa. "Uutta vuotta" vietimme vasta viime perjantaina.. Röyhkeästi jopa kutsutimme itsemme heille...

"Kutsutetut "eivät ihan tyhjin käsin menneet; teimme viemisinä Nutella-juustokakkua, itse leivottua hapatettua leipää sekä sampanjapullon . Ystävät tarjosivat antipastoa, raviolit "väliruokana" ja pikapaistettua filettä valkosipulin, rucolan ja parmesanin kera.


Nigella Lawsonin Nutella-tortun ohjeen löysin Pinterestistä, mutta muuttelin sitä jonkin verran.


Nutellatorttu


250g Domino-keksejä
  5 rkl pehmeää voita
  1 purkki Nutellaa (huoneenlämpöisenä)
  2 dl hienonnettua paahdettua hasselpähkinöitä tai pekaanipähkinöitä
  400 g tuorejuustoa (huoneenlämpöisenä)
  1dl tomusokeria (siivilöitynä)


Riko Dominot blenderin kulhoon, lisää voita ja 1 rkl Nutellaa ja käytä konetta kunnes ainekset alkavat kasautua. Jatka pulssilla kunnes tuloksena on kosteamuruinen seos.


Painele seos 23cm irtopohjavuoan pohjalle joko käsin tai lusikalle painellen. Laita jääkaappiin jähmettymään.


Vatkaa tuorejuusto ja tomusokeri tasaiseksi ja lisää sitten Nutella tuorejuustoseoksen, jatkaa vatkaamista kunnes ainekset ovat sekoittuneet.

Ota vuoka jääkaapista ja varovasti levitä  Nutella-seos pohjan päälle. Ripottele hienonnetut hassel- tai pekaanipähkinät tortun päälle ja laita vuoka jääkaappiin vähintään neljäksi tunniksi tai yön yli. Tarjoile suoraan jääkaapista.



We have spent New Year with friends at their holiday home near Helsinki. The past New Year Eve we were in Tokyo, so we "celebrated New Year" only last Friday.

Friends served antipasto, ravioli and thinly sliced beef roasted with garlic, rucola and Parmesan cheese. We brought sourdough bread, a bottle of Champagne and Nutella cake. I found Nigella Lawson's recipe for Nutella cake in Pinterest, but as always, changed it a bit.


Nutella cake

10 oz (280 g) graham crackers (digestive biscuits)
5 tablespoons soft unsalted butter
1  jar Nutella (at room temperature)
 2 dl chopped toasted hazelnuts or pecans
 400 g cream cheese (at room temperature)
 1dl confectioners’ sugar (sifted)

Break the Oreos into the bowl of a processor, add the butter and 1 tablespoon of Nutella, and blitz until it starts to clump.  Continue to pulse until you have a damp, sandy mixture.

Tip into a 23 cm round springform and press into the base either using your hands or the back of a spoon. Place in the fridge to chill.

Beat the cream cheese and confectioners’ sugar until smooth and then add the  Nutella to the cream cheese mixture, and continue beating until combined.

Take the springform out of the fridge and carefully smooth the Nutella mixture over the base. Scatter the chopped hazelnuts on top to cover and place the tin in the fridge for at least four hours or overnight. Serve straight from the fridge for best results.