Mukavasti mukavuusalueen ulkopuolella ravintola Göstassa | Restaurant Gösta, Mänttä

Ateria saatu ravintola Gösta

Mäntän taideretkellä Marjon kanssa lounastimme Serlachius-museon yhteydessä toimivassa ravintola Göstassa, johon olimme saaneet kutsun ruokailemaan.

Göstan tunnetut ja tunnustetut keittiömestarit Henry Tikkanen ja Pekka Terävä ovat molemmat ovat saaneet Vuoden Kokki -tunnustuksen ja edustaneet Suomea kansainvälisillä areenoilla.

Vuonna 2014 avatun Göstan vaikutteita haetaan myös maan rajojen ulkopuolelta, mutta makunautintojen perustaksi keittiömestarit valitsevat puhtaita, paikallisia, laadukkaita, sesongin mukaisia raaka-aineita. 

Mäntässä on mahdollista päästä kokemaan taiteen ja ruokakulttuurin fuusio Food & Art-tapahtumassa 24.–27.8.2017, jolloin tarjolla on museoravintoloiden keittiömestareiden kuva 100-vuotiaasta Suomesta.

Vierailumme osui sopivasti uuden kesämenun ensimmäiseen päivään, joka tarjoilijoiden mukaan oli myös ravintolan kiireisin päivä tähän asti tänä vuonna. Pahin ruuhka oli jo komen maissa kuitenkin ohi ja meitä palveltiinkin huomaavaisesti ja nopeasti.

Few weeks ago during our weekend trip to Mänttä, I and my friend Marjo were invited for a lunch* at restaurant Gösta at Gösta art museums.

Restaurant Gösta's kitchen is run by well known, awarded chefs Henry Tikkanen and Pekka Terävä. Menu is based on local, clean and seasonal products, but some ideas for dishes come also from other cultures. We visited the restaurant on the first day of the new summer menu, which also happened to be the busiest day of the year this far. We still got swift, good service.

Menua lukiessani huomasin olevani mukavuusalueen ulkoreunoilla. Muutakin olisin voinut valita, mutta päätin kuitenkin "rohkeasti" kokeilla epäilyä aiheuttavia Kesäpäivä-menun annoksia... Eikös sen kehityksen sanota tapahtuvan siellä tutuimman alueen ulkopuolella?

While reading the menu, I realized I was on the outer edges of my comfort zone, but "bravely" decided to order the summer menu.

No mikä siten epäilytti? Kukkakaali ei ole koskaan kuulunut suosikkeihini, mutta Göstan samettinen kukkakaalikeitto, joka tarjoiltiin ilmakuivattua possun sekä kuusenkerkkien kera onnistui tekemään minusta käännynnäisen, joka voi nyt laulaa kukkakaalin ilosanomaa! Annoksessa oli yhtä aikaa pehmeyttä ja raikkautta.

Kuusenkerkät jäivät minulta keräämättä tänä vuonna. Viime kesänä keittelemääni kuusenkerkkäsiirappia on vielä jäljellä, mutta niitä olisi voinut trendikkäästi käyttää  tämän esimerkin mukaisesti muutenkin keittiössä. Ensi vuonna sitten...

Why did I feel a bit uncomfortable? Cauliflower has never been my favorite... But Gösta's cauliflower soup served with air dryed ham and spruce shoots had a beautiful taste and velvety texture. I have now changed my mind about cauliflower!

 

Tässäkin annoksessa epäilin mentävän mukavuusalueen ulkopuolelle, mutta kokemus oli taas miellyttävä ja mielipiteitä muuttava. Tillilihasta vuosia on tullut lähinnä puistattavia koulumuistoja mieleen, mutta eipä ollut tilliliha tällaista kouluaikoina! Göstan tilliliha oli mureaa ja raikkaan kesäisesti tarjoiltua. Kunhan vain olisi kehdannut nuolla lautasen... Tillilihan tekemistä pitäisi kyllä kokeilla kotikeittiössäkin.

Name of the next dish brought some bad memories from school lunches. But the dill seasoned veal with roasted aspargus was nothing like the chewy meat I had at school. Meat was tender and flavours fresh. I wished I had the nerve to lick the plate...

Jälkiruoissa mentiin enemmän perinteisten suosikkimakujeni parissa, jälkkärini oli lakritsiparfait, raparperia ja lakritsifinancier, Marjo valitsi minttusuklaata, mansikoita ja oliiviöljyjäätelöä. Nämäkin kesäisen raikkaita annoksia.

*Aterian tarjosi ravintola Gösta

Desserts included more of my traditional favorites ingredients. I had liquorice parfait, rhubarb and liquorice financier cake and Marjo chose mint chocolate, strawberries and olive oil ice cream. Both dessert were very summery.

*Lunch courtesy of Restaurant Gösta

Ravintola Gösta, Joenniementie 47, Mänttä

Arkkitehtien Héctor Mendoza, Mara Partida ja Boris Bezan suunnittelema, puusta ja lasista rakennettu Göstan paviljonki on 135 metriä pitkä ja korkeutta sillä on parhaimmillaan 17 metriä. Paviljonki on 5700 neliömetrin suuruinen, pelkistetyn tyylikkään ravintolan lisäksi siellä on 1 000 neliömetriä uutta näyttelytilaa, juhlasali sekä museokauppa.

Kävimme tutustumassa näyttelyihinkin; Pohjoismaista taidetta esittelevää Kesäpäiviä-näyttelyä ja ajankohtaisesti itseensä kääntyvää, pakolaisilta linnoittautuvaa Eurooppaa käsittelevä Riiko Sarkkisen Rajat Kiinni-näyttelyä.

Gösta glass and wood pavillion designed by architects Héctor Mendoza, Mara Partida and Boris Bezan is 135 m long and rises upto 17 meters.

Museon ympäristö on kaunis. Kuvittelimme taas Serlachiusten vieraana usein käyneen Miss Eurooppa Ester Toivosen pulahtelemassa järvessä ja ratsastamassa tiluksilla.

Gösta-museoiden vanhalle puolelle, Joenniemen kartanoon emme valitettavasti ehtineet. Tutustuttavaa jää siis seuraavaankin kertaan.

Katso kaikki kaikki matkapostaukset

Museum is located in beautiful surroundings. Unfortunately we didn't ahve time to visit the old museum building, but there is something new to see the next time!

Kesäistä luomukauneutta

Kesä ja ympäröivä, rehevänä kukkiva luonto on innostanut kokeilemaan myös luomukosmetiikkaa. Kesällä tulee halu olla jotenkin luonnollisempi ja vähentää kosmetiikan käyttöä, en jaksa meikata paljoakaan, käytän yhtä tuotetta monen sijasta... Mutta silti haluan tehoa ja toimivuutta niiltä tuotteita joita käytän. 

Öljyjä olen käyttänyt jo vuosia ihonhoitoon. Nyt testissä on Rimita Gold*. Korvaan tällä luomu-arganöljyllä niin yövoiteet ja hiusten latvahoitoaineet, sipaisen kuiviin kantapäihin ja kyynärpäihin, meikki -tai kesällä useimmiten BB-voiteen- sekaankin saatan tipauttaa pisaran öljyä. Tämä ensimmäisestä kylmäpuristuksesta valmistettu arganöljy ei sisällä lisäaineita. 



Päivällä -kevyen meikin alla tai sellaisenaan- olen nyt käyttänyt suomalaista hyvin imeytyvää,  kosteuttavaa anti-aging Rimita Triple-kasvovoidetta*, joka on myös luomulaatuinen. Arganöljyn lisäksi voiteessa on tyrnimarjaa ja rosmariiniuutetta.

Vaikka muuta luomukosmetiikkaa olen käyttänytkin ja pitänyt monista tuotteista, silti shampoista ja hoitoaineista minulla oli jostain syystä vähän kielteinen käsitys. Ajattelin niiden jättävän hiukset latteiksi. Yllätyinkin kun pesun jälkeen mallistaan jo vähän uloskasvaneet hiukset ovat olleet todella kivan tuntuiset, tuuheat ja kiiltävät, mieleen tuli järvivedellä pestyt hiukset, vaikka olenkin Frantsilan koivu-turveshampoota ja -hoitoainetta* käyttänyt ihan suihkussa kaupungissa. Plussaa tässäkin tietysti kotimaisuudesta.

Lovefreshin lemon verbena stick deo* tuoksuu herkullisen sitruksiselta ja pitää hyvin raikkaana. Normaalisti valitsen hajustamattomia deodorantteja saatuani kamalan kutinan takavuosina jostain hajustetusta deodorantista vaikken muuten olekaan hajusteherkkä. Tästä ei kuitenkaan kokeilussa tullut mitään ongelmia ja matkakokoinen tuote lähteekin mukaan kesäreissuun.

Vaikka lämpömittari ei tänä kesänä olekaan kivunnut kovin lämpöisiin lukemiin, ihonsa voi silti polttaa. Laboratoires de Biarrizin veden kestävä spray* levittyy ja imeytyy hyvin ja tuoksuukin miellyttävältä. Alle kolmenkympin kerrointa en käytäkään. Hullua, että että joskus nuorempana kutosen kerrointa pidettiin jo melkoisen korkeana. Tämäkin lähtee kesäreissuun mukaan. Vuokraamme automatkalle avoauton ja ihon huolellinen suojaaminen on erityisen tärkeää kun ilmavirrassa ei auringon porotusta välttämättä huomaa samoin kuin suojaisassa paikassa.

Luomusyötävää ja sisäisesti nautittavaa kauneutta ja terveyttä löytyy tietysti luonnosta. Metsämansikka sisältää runsaasti antioksidantteja ja flavonoideja. Sonata-mansikat ovat suuri kesärakkauteni, mutta sydän sykähti, kun löysin ensimmäiset kypsät metsämansikat. Joka kesä niiden maku vie lapsuuden kesiin, kun marjoja kerättiin timotein varteen. Vielä kaikki eivät ole kypsyneet - tänä vuonna nekin ovat myöhässä- mutta kypsät metsämansikat ovat isoja.

*Tuotenäytteet saatu testiin blogin kautta

Natural cosmetics, this time in Finnish only.

Suosituin reseptini; helppo ranskalainen tomaattipiirakka | My most popular recipe; Easy French tomato pie

Helppo ranskalainen tomaattipiiras taitaa olla blogin kaikkien aikojen suosituin resepti, eikä ihme. Mehevä tomaattipiirakka on täynnä kesäistä makua. Blogistani etsitään muutenkin helppoja reseptejä ja niitä täällä riittääkin. Harva reseptini vaatii tuntien työaikaa tai vuosikausien kokkikoulutusta.

 

Tämän ruokaisan tomaattipiiraan reseptin olen alun perin, vuosia sitten löytänyt jostain lehdestä. Aikojen saatossa se on hieman muokkautunut. Tällä kertaa käytin juustona kotimaista Jukolan juuston Aito Cheddaria, jota olin saanut pressitilaisuudesta mukaani. Maku olikin muhevampi kuin kermajuustosta tai emmentalista tehtynä.

Piirakka on oiva picnic-ruoka tai kesäisen lounaan keskipiste.

Ranskalainen tomaattipiiras

4,5 dl vehnäjauhoja

0,5 tl suolaa

ripaus vaniljasokeria

125 g voita

5 rkl kylmää vettä

Täyte

3 rkl Dijon-sinappia

3 dl Jukolan juusto Aito Cheddar-juustoa raastettuna

5 - 7 tomaattia

1 tl Provence-maustetta

0,5 tl mustapippuria

ripaus suolaa

2 murskattua valkosipulinkynttä

3 rkl oliiviöljyä

3 rkl silputtua ruohosipulia

Sekoita jauhot, suola ja sokeri kulhossa. Nypi sekaan paloiteltu voi. Lisää vesi ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Kääri taikina kelmuun ja anna levätä jääkaapissa noin 1 tunti.

Leikkaa tomaatit ohuiksi viipaleiksi. Sekoita murskatut valkosipulinkynnet öljyyn. Kauli taikina ohueksi pohjaksi voideltuun piirasvuokaan (halk. 25–27 cm). Jätä matalahkot reunat.

Levitä pohjalle sinappi ja ripottele päälle juustoraaste. Asettele päälle tomaattiviipaleet. Mausta tomaatit suolalla, basilikalla ja pippurilla. Pirskottele pinnalle valkosipuliöljyä. Paista piirakka 225-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Tarjoa haaleana.

Ripottele pinnalle tarjoiluvaiheessa yrttisilppua.

This French tomato pie recipe I originally found years ago in some magazine, I have modified it over the years. This time I used Finnish Jukolan Juusto Aito Cheddar which I got from a press event. Taste was rich and deep.

This would also be a great dish for a picnic or summer lunch.

French tomato pie

4,5 dl wheat flour

 0,5 tsp salt

 pinch of sugar

 125 g  butter

 5 tablespoons cold water

filling


 3 tablespoons Dijon mustard

 3 dl grated Jukolan Juusto Aito Cheddar

 5 to 7 tomatoes

 1 teaspoon Provencale herb mix

 0,5 tsp black pepper

 pinch of salt

 2 crushed garlic cloves

 3 tbsp olive oil

 3 tablespoons chopped chivesMix the flour, salt, and sugar in a bowl. Mix in butter. Add water and stir quickly until smooth. Wrap the dough in cling film and let it rest in the refrigerator for about 1 hour .



 Cut the tomatoes into thin slices. Mix the crushed garlic in the oil. Roll out the dough into a thin crust for a greased pie pan ( diameter 25-27 cm). Leave shallow edges.



 Spread the mustard on the bottom and sprinkle with grated cheese. Arrange tomato slices on top. Season the tomatoes with salt, basil and pepper. Sprinkle tomatoes with garlic oil. Bake the pie in the oven at 225 degrees for about 20 minutes. Serve lukewarm .Before serving sprinkle with herbs.