Za'atar-tähtileipä

Näyttävä tähtileipä on upea pikkujoulupöydän keskipiste, se on myös helppo valmistaa. 

Kauniiseen leipään oman makunsa antaa za'atar -mausteseos. Olen aiemmin tehnyt pieniä pyöreitä za'atar-leipäsiä mutta juhlapöytään on kiva nostaa kauniin muotoinen leipä.

Za'tar-mausteseos on kotoisin Lähi-Idästä ja joka kokilla on oma "salainen" reseptinsä. Mausteseosta saa myös valmiina, mutta se on helppo valmistaa itsekin.

Reseptissä mainittua sumakkia piti aiemmin metsästää Lähi-Idän elintarvikkeita myyvistä kaupoista, mutta nykyään sitä saa jo ainakin Helsingissä isoimpien ruokakauppojen hyllyistäkin.

x

Za'atar-tähtileipä

2½ dl vettä

25 g hiivaa

1 rkl juoksevaa hunajaa

2 tl suolaa

5–7 dl vehnäjauhoja

1 rkl oliiviöljyä + 1 rkl voiteluun

Za'atar

1 rkl jauhettua kuminaa

2 tl kuivattua meiramia

1 rkl jauhettua kuivattua timjamia

1 rkl sumakkia

1 rkl paahdettua seesaminsiemeniä

1 tl suolaa

1 tl tuoretta jauhettua mustapippuria

2 rkl oliiviöljyä

Sekoita kaikki ainesosat pienessä kulhossa.

Käytä välittömästi tai säilytä tiiviissä astiassa enintään 3 kuukautta.

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja liuota hiiva veteen. Lisää nesteeseen hunaja ja suola. Lisää jauhot nesteeseen vähitellen ja alusta taikina kimmoisaksi. Sekoita lopuksi öljy taikinaan.

Valmista tällä välin täyte; paahda seesaminsiemenet ja sekoita kaikki mausteet keskenään. Lisää oliiviöljy ja sekoita tasaiseksi tahnaksi.

Jaa taikina neljään yhtä suureen osaan ja pyöritä palat palloiksi.

Kauli kevyesti jauhotetulla pöydällä jokaisesta pallosta noin 25–30 cm:n kokoinen ympyrä.

Nosta yksi taikinaympyröistä leivinpaperin päälle ja levitä kolmannes täytteestä sen päälle. Nosta toinen taikinaympyrä päälle, paina se kevyesti kiinni ja levitä taas kolmannes täytteestä päälle. Toista vielä kerran ja nosta neljäs taikinaympyrä kanneksi.

Ennen taikinan leikkaamista, aseta juomalasi taikinan keskelle. Leikkaa tämän jälkeen taikinaympyrä kuuteentoista osaan siten, että taikinan keskelle jää ympyrän mallinen leikkaamaton pala. Leikkaaminen onnistuu parhaiten, kun ensin leikkaat taikinan neljään sektoriin ja tämän jälkeen jaat jokaisen neljänneksen vielä neljään.

Muotoile tähti ottamalla kiinni kahdesta vierekkäisestä taikinapalasta. Kieritä niitä toisistaan ulospäin ja nipistä päät toisiinsa kiinni. Toista, kunnes on muodostunut kahdeksansakarainen tähti. Nosta tähti pellille kohoamaan.

Anna leivän kohota liinalla peitettynä lämpimässä paikassa puolesta tunnista tuntiin 

Voitele leivän pinta oliiviöljyllä.

Paista leipää uunin alatasolla 200 asteessa noin 50 minuuttia, kunnes leivän pinta on kauniin ruskea.

Mitä sinä tarjoat pikkujouluissa?

Viisi viikon varrelta

Postaus sisältää saatuja PR-tuotteita

Uskomatonta, nyt ollaan jo marraskuun puolivälissä! Kynttilöitä, glögiä ja pipareita olen jo maistellut, muttau jolufiiliksiin taidan päästä kuitenkin vasta joulukuussa, kunhan kiireisin työkausi on takanapäin. 

Viime viikonloppuna vietettiin ystävän viisikymppisiä Marskin sviitissä. Mukavasta illasta tunnelmavalaistusta, tummasävyisestä sviitistä jäi vain hämäriä kuvia ja kirkkaita muistoja. Muutaman kuvan koetin ottaa, mutta sitten keskityin juttelemaan uusien ja vanhojen tuttavuuksien kanssa. 

Hotellien sviitit ovatkin muuten varteenotettava paikkoja aikuisten aikaisin loppuville juhlille. 

Hankin juhliin uudet kengät, halusin jotain räväkkää. Malli on ballerina, mutta näyttävä väri ja strassit tekevät niistä kunnolla juhlavat. Kengät kuulemma näkyivät kauas heti kun astuin taksista ulos.

Vähän joulun makuja ja fiiliksiä olen jo kuitenkin sallinut itselleni. 3 kaverin tämän talven uutuus on herkullinen piparkakkutuutti*. Malian piparkakun tuoksuinen kynttiläkin* on taas myynnissä.

Sinebrychoffin taidemuseossa on 15.1.2023 asti näyttely Kirsikkapuun alla - japanilaisia puupiirroksia, jossa on yli 140 puupiirrosta Kansallisgallerian kokoelmista. Puuupiirroksissa kuvattiin aikanasa haavemaailmaa ja populaarikulttuuria, mm. kohtauksia näytelmistä. Teatteriaiheiden lisäksi esillä on myös taidokkaita maisemia muun muassa Katsushika Hokusailta. Hokusain museossa kävimme toisella Tokion-matkallamme.

Amos Rexissä on esillä Hans Ob de Beeckin unenomainen Hiljainen paraati. 26.2.2023 asti. Näyttelyn mystiset hahmot, äänimaailma ja paikoilleen pysähtyneet hetket lumosivat niin, että Hiljainen paraati täytyy nähdä toisenkin kerran. Museokortilla voi onneksi käydä niin monta kertaa kuin haluaa.

Ja loppuun on pakko mainita kaamosväsymys. Kun siirryttiin talviaikaan huomasin jälleen kerran kuinka kaamos vaikuttaa minuun. Illalla haluaisin lähinnä rakentaa itselleni tyynyistä ja peitoista talvipesän ja aamullakin on vaikea nousta ylös pimeään päivään. Kahvilla silmät auki, kevättä odotellessa. Näiden pimeiden, pilvistä päivien välissä oli ihana nauttia lämpimästä ja aurinkoisesta viikonlopusta. Ilmastollehan tämä ei ole hyvä, mutta aurinkoinen D-vitamiiniannos teki hyvää.

Vaikuttaako kaamos sinuun, oletko jo joulufiiliksissä?

Viisi viikon varrelta

 Postaus sisältää saatuja tuotteita ja PR-tapahtumia

Lokakuukin on kallistunut jo loppupuolelleen, kurpitsat ovat sesongissa ja ensimmäinen joulun tuulahduskin on jo koettu. 

Kurpitsaa on ollut viime aikoina niin lautasella kuin koristeena. Mies kävi taas kerran Ukrainassa avustuskeikalla ja toi Puolasta koristekurpitsoja tuliaisiksi. Ensin mennään kotona syksy näillä syyskoristeilla, joulufiiliksiä kotiin tulee vasta joulukuulla, jollei kausivaloja lasketa mukaan.

Joulufiiliksissä kuitenkin oltiin tällä viikolla Stockmannin juuri avatussa joulupuodissa jouluiseksi katetulla pressiaamiaisella, jossa Studio Viivin johdolla luotiin jouluinen havu-eukalyptussomiste Stockmannin kauden koristeuutuuksia hyödyntäen. Joulun trendejä ovat tänä vuonna kimalteleva Downtown Sparkle, luonnosta inspiraatiota hakeva Snow Mountain ja yllätyksellinen Bubbles of Joy.

Minua puhutteli eniten Snow Mountain-jouluteema. Askartelemaani seinäkoristeeseeni valitsin Weisteen biomuovisen lumitähden ja En Gry Sifin käsin Nepalissa huovutetun jääkarhun. Vein "jouluvihdan" anoppilaan, jossa sille löytyi heti paikka.

.

Viime viikolla pääsin PR-tilaisuudessa meikattavaksi Oriflamen hoitavilla Giordani Gold -tuotteilla. Parin viikon päästä on juhlat tiedossa, ihana päästä tekemään kunnon juhlameikkiä.

Meikki pohjustettiin kosteuttavalla, heleyttävällä Giordani Gold Serum Boost primerillä, meikkivoiteena kevyt, puolipeittävä Giordani Gold Pure Úforia. Pohja viimeisteltiin probioottisella Giordani Gold Serum Boost -seerumipeitevoiteella. Tällä pohjustettiin myös luomet.

Giordani Gold Divine-luomiväripaletista käytettiin punaisen sävyjä, kulmat viimeisteltiin Giordani Gold Iconic Cushion -kulmakynällä sävyllä Blondie ja ripsivärinä oli  ripsiä pidentävä Giordani Gold Iconic -ripsiväri.

Poskille antoivat sävyä Giordani Gold -puuterihelmet sävyssä Luminous Tan.

Huulet rajattiin värittömällä Giordani Gold Iconic Sculpting -huultenpohjustus/rajauskynällä ja huulipuna oli Giordani Gold Iconic Radiance SK 30+ -huulipuna Mirage Brown

Kurpitsaa on tosiaan ollut lautasellakin. Via Kasvimaa*-sarja on kehitetty kiireisten kotikokkien ja säästämiseksi, vihannesten käytön lisäämiseksi ja kotihävikin vähentämiseksi. Via Kasvimaan tuoreet valmiiksi kuoritut, pilkotut ja pestyt vihannekset tekevät kokkauksesta helpompaa. Porkkanat jaksan kuoria ja perunat syön kuorineen, mutta kokkausvalmiit Via Kasvimaa myskikurpitsasosekeittoainekset* nopeuttivat ilman kovan kuoren kuorimista, paloittelua ja siementen poiskaapimista ruoan valmistusta pitkän työpäivän jälkeen. Kanelitangolla, tuoreella timjamilla, valkosipulilla ja sipulilla maustetut kurpitsaviipaleet kattilaan veden kanssa, kypsymisen aikana ehdin käydä pesemässä hiukset. Sitten vain vain kerma (jota meillä ei ollutkaan, joukkoon lisäsin ripauksen sokeria ja suolaa, pippuria, lusikallisen sherryviinietikkaa sekä desin pakastamaani kookosmaitoa edelliseltä käyttökerralta kun tarvitsin vain puolet kookosmaidosta (sulatusvinkiksi iso muki, johon kuumaa vettä ja kookosmaitopurkki veteen sulamaan), surautus sileäksi sauvasekottimella ja hyvää tuli.

Viikonlopun olemme olleet maalla ja pääsin suppilovahverometsään. Parhaalle sienipaikalle ei enää voi mennä, kun vuosia autiona olleelle mökille oli  ilmestynyt ihmisiä. Onneksi on pari muuta varmaa paikkaa, joissa kasvavat suppikset ovat kyllä vähän pienempiä. Saaliista on nesteet haudutettu; osa pakkaseen ja tänään syödään sieni-tryffelirisottoa.

Oletko syönyt kurpitsaa tai suppilovahveroita tänä syksynä?