Joulu tuntuu tulevan niin vauhdikkaasti, etten ole kuin hetkellisesti päässyt kunnon joulufiilikseen. Enää vain muutama yö jouluun.
Jotenkin on vähän sellainen "haluaisin vetäytyä talviunille"-olo, kaamos on vienyt aika lailla voimat, kuten se tuntuu joka vuosi tekevän tähän aikaan. Töissä olen puskenut eteenpäin joulutauko mielessä ja bloggaaminenkin on tuntunut vähän tahmealta. Päivänvaloa kuvaamiseen ja silloinkin harmaan hämärää- on ollut viikonloppuna 11-13, kuvasato on ollut ainakin omasta mielestä surkeaa eivätkä sormetkaan ole varsinaisesti tanssineet näppiksellä. Parin viikon takaisista
juhlistakin ajattelin etukäteen saavani kivoja kuvia, mutta lopulta otin vain muutaman kuvan. Oli tosin parempi seurustella ystävien kanssa kuin miettiä kuvakulmia.
Joulu kuitenkin tulee olinpa valmiina tai en. Lahjat ovat hankittuina ja jopa pakattuina. Kuusi on kannettu sisään. Samanlainen pieni anoppilan mailta kaadettu puu kuin aiempinakin vuosina.
Joulupöytä on jo katettu, voin ihailla sitä muutaman päivän. Pöydässä on tummanharmaa pellavaliina, Rörstrandin satavuotiaat lautaset (googlaamalla löytyi, että tätä lautassarjaa valmistettiin vain muutamia vuosia yli sata vuotta sitten) jotka erään joulun välipäivinä löysin kirpputorilta hintaan 4€/kpl, niiden kanssa sekalaisia ruokailuvälineitä perinnöksi saatuna ja kirpputoreilta ympäri Euroopan, kynttilöitä sekä jouluruusu, se mieluisin joulukukka.
Jouluruoista en stressaa, monet alkuruoat hankin (miltei) valmiina; pateet ja suolakurkut (meidän joulupöytämme vakkari) hankin kaupasta miltei valmiina pöytään, osan kaloista toimitti Kala-Lappi*, osan tuovat veljeni ja kälyni. Näkkärit siippa on leiponut jo viime viikolla ja hän tekee myös rosollin. Bataattipyreenkin ostin laatikkoa varten valmiina. Possunrullan täytän sentään itse Hesarin kastanja-omenatäyteohjeella. Lisäksi granaattiomena-punakaalisalaatti ja jälkiruoka. Eiköhän siinä ole riittävästi.
Ja se bloggausinto, ei se ole hävinnyt, kunhan pitää vain pikku lepotaukoa. Kunhan päästään joulun ja uuden vuoden yli, olen saanut vähän lomailla ja lepäillä, päivät alkavat pitenemään hiljalleen, kuvaaminenkin tuntuu mielekkäämmäältä ja mielikin kirkastuu niin, että uusia aiheita tulee mieleen. Silloin postaukset syntyvät vauhdilla.
Joulumusiikinkin olen onnistunut aika lailla vältelemään tähän mennessä tänä vuonna, nyt laitan Tony Bennetin joululevyn soimaan ja kuvittelen itseni gögimukin kera hetkeksi jouluiseen New Yorkin keskuspuistoon.
Rauhallista, tunnelmallista ja stressitöntä joulua teille kaikille
*PR-näyte