Viisi viikon varrelta

Taas on viikko vierähtänyt. Tasaisesti töitä ja kotoiluakin. Vähän sain niitä kaappejaki ja "miljoonalaatikonkin" siivottua parina iltana, tosin työsarkaa on vielä jäljelläkin...

Olen pitkästä aika innostunut leipomaan. Nämä sämpylät valmistuivat samalla reseptillä, jolla leivoin patonkeja. Tein taikinan illalla, pyyhkeellä ja kelmulla peiteltynä taikina kestää hyvin myös yön yli kohotuksen. Koska olin eiliseen saakka yksin kotona, pakastin osan sämpylöistä ja olen sulatellut niitä yksitellen aamiaiselle.

Valio julkisti lehdistölle kuluneella viikolla paluunsa jäätelömarkkinoille kymmenen vuoden tauon jälkeen Jäätelöfabriikki-konseptilla. Oulussa valmistettavien premiumjäätelöiden makuina ovat kreisi kinuski, mansikka-basilika,  mustikka-ruis,  porkkanakakku,  macchiato-suklaa ja salmiakki-chili. Suosikkini oli minun suussani lempeän tulinen salmiakki-chili ja kakkosen tuli suolainen kreisi kinuski, tosin jälkeenpäin huomasin, etten niistä ehtinyt ottamaan jäätelönhimoissani kuvaa. Tällaisia raidallisia purkkeja kuitenkin, kauppoihin tulossa maaliskuussa. Salmiakki-chilin tulisuuden asteesta tuli keskustelua, osan mielestä jäätelössä oli selvää potkua, toisten mielestä chili tuntui hyvin mietona. Tulisuuden aistimisessa on selvästi eroja.

Jäätelölanseeraus lumisena pakkaspäivänä ei ole kuulemma lainkaan outoa, suomalaiset kun monista muista kansakunnista poiketen syövät jäätelöä tasaisesti läpi vuoden.

R-kioski muisti perjantaina vegaanisella lounaalla*. Laatikossa olivat raikkaat mustikka-inkiväärimehu, libanonilainen linssi-tabbouleh-hummus-salaatti, falafel-wrap, sekä mango-kookos-kvinoapudding. Kaikki tuotteet ovat vegaanisia ja mustikka-inkiväärimehu ja kvinoapudding gluteenittomia. Vegaanisuus todella on valtavirtaa nykyään. Ravintoloista saa vegaaniannoksia, tilaisuuksien tarjoilut ovat usein vegaanisia ja yleensäkin vegaaninen tarjonta on kasvanut joka puolella.

Siippa kotiutui työmatkaltaan eilen,  minä vuorostani lähden huomenna neljäksi päiväksi Pariisiin työmatkalle. Koetan selvitä jonkinlaisella kapselipuvustolla. Näille helmikuun messumatkoille yleensä voikin pakata vähemmän kuin syyskuun messureissuille. Silloin jään yleensä viettämään muutaman päivän vapaa-aikaakin Pariisiin ja kun säätkin voivat vaihdella huimista hellelukemista viileisiin iltoihin, täytyy erilaisia vaihtoehtoja olla enemmän mukana. Nyt luvassa taitaa olla lunta ja liikennekaaosta, joten parasta varustautua lämpimällä kerrospukeutumisella, josta voi tarpeen mukaan keventää.

Instagramin puolelle ehdin ehkä päivittämään Pariisin-fiiliksiä, mutta toivottelen jo etukäteen hyvää ystävänpäivää. Ihanaa, että jaksatte seurata.

Miten sinun viikkosi on sujunut?




*saatu blogin kautta

Viisi viikon varrelta

Uutta lookia, ikävöintiä, kevätfiiliksiä ja etätyöskentelyä -niistä on tämä viikko tehty.

Viikon pää on oma pää -ja Studio Pää. Eddie värjäsi viileän sävyn ja leikkasi pituudestakin hieman. Ei ehkä parhaita mahdollisia uusien hiuksien esittelykuvia, mutta eipä tyyli tälläkään kertaa varsinaisesti muuttunut. Silti kampaajalla käynnin jälkeen on aina raikkaampi fiilis.

Viikon sana on kaipaus. Siippa lähti 12 päivän työmatkalle Espanjaan, hänen kotiin tulostaan lähden kahden päivän päästä neljäksi päiväksi työmatkalle Pariisiin ja hän taas palattuani muutaman päivän kuluttua Brysseliin. Olen nauranut, että meistä saisi tämän perusteella vetävän jutun "kiireisenä media- ja muotialoilla työskentelevänä pariskuntana".

Todellisuudessa emme ole olleet kuudentoista yhteisen vuoden aikana pitkiä aikoja erossa. Aivan seurustelun alussa Siippa oli kolme kuukautta Vaasassa ja kävi vain joka toinen viikonloppu Helsingissä. Sen jälkeen olemme olleet erossa korkeintaan viikon kerrallaan työmatkojen takia ja vaikka puhumme tai skypetämme toisen poissaollessa päivittäin, jo muutaman päivän erossa ollessamme ikävöimme toisiamme.

Mutta jotain hyötyäkin; olen käyttänyt yksin ollessa vähän aikaa järjestelyyn. Kiertoon lähtee kasa vaatteita, paperinkeräykseen pino lehtiä ja vanhoja kuivuneita meikkejäkin on lentänyt roskiin. Pakastintakin olen tyhjentänyt ja ennen kauppareissuja tarkastellut mitä syötävää sieltä löytyisi.




Viikon kahvi on Nespresson pehmeä Robusta Uganda. Sain testiin myös kukkaisen hedelmäistä Arabica Ethiopia Harrar-kahvia, mutta ugandalainen nousi näistä kahdesta suosikikseni.

Metalliset kahvikapselithan tulee aina kierrättää. Se on onneksi taloyhtiössämme hyvin helppoa; roskiksilta löytyy laatikot niin metallille, lasille, pahville, paperille, muoville kuin biojätteellekin. Paristot voi viedä kahden talon päähän lähikauppaan. Kun lajittelu on tehty näin helpoksi, ihmettelen kuinka silti jotkut heittävät roskansa väärin laatikkoihin, tai eivät välitä lajitella lainkaan.

Viikon kevään sävyt tarjosi Svanefors. Sisustusmallistossa oli nähtävissä kukkaniittyjä, puutarhaunelmia, luonnonläheisyyttä sekä mm. samoja pehmeitä violetin ja vaaleanpunaisen vivahteita kuin kevään meikkisävyissä. Tarjoilutkin olivat keväiset.

Tämä viikko toi taas lunta Helsinkiin, tosin osa on siitä suojasäällä jo sulanutkin. Itsehän en ole erikoisesti lumisäiden ystävä, eikä lumiärsytystäni parantanut Siipan kuvat espanjalaisista mantelinkukista, vaikka toki hänelle suon aurinkoiset -vaikkakin kiireiset- työpäivät Espanjan lämmössä. Perjantain lumisen sään ja julkisen liikenteen lakon takia päätin jäädä kotiin työskentelemään. Aamulla kävi ilmi, että kotoa olisi päässyt julkisillakin melko hyvin keskustaan, mutta päätin silti työskennellä kotoa käsin.

Etäpäiviä pitäisi pitää kyllä useamminkin, eikä vain olosuhteiden pakosta. Työmatkoihin ei tarvitse käyttää aikaa ja muutaman minuutin tauon aikana voi vaikka käydä ripustamassa pyykit. Jutellessani työnantajan kanssa päivän kuluessa kotitoimistosta tein hänet vähän kateellikseksi kertomalla olevani sohvassa läppäri sylissä, verkkarit päällä ja villasukat jalassa. Meillä kun on ollut varmaan kymmenenvuotta puhetta sohvan hankkimisesta töihin. Toimistolle se tuskin edelleenkään tulee, mutta onneksi osan etäpäivistä voi tehdä sohvan uumenista. Kotona aloitan päivän yleensä aiemmin kuin toimistolla ja päivän pituudeksi sekä aikaansaannokseksi tulee yleensä jopa enemmän kuin työpöydän ääressä. Nytkin avasin koneen jo hyvissä ajoin ennen kahdeksaa, työskenneltyäni ensin muutaman tunnin tein vasta aamiaista ja nautiskelin sen rauhassa hyvällä omallatunnolla ennen töiden jatkamista. Mukavaa vaihtelua kiireessä syötyyn arjen normiaamiaiseen.


Mitenkäs teillä, vaikuttiko liikennelakko päiväänne ja alkavatko kevään värit houkutella valon lisääntyessä?

Purppuraisia unelmia

Pantonen vuoden väri 2018 on dramaattinen violetin sävy PANTONE 18-3838 Ultra Violet viestii omaperäisyyttä ja kekseliäisyyttä, se on tulevaisuuteen kurkotteleva ja visionäärinen väri.

Samaa värimaailmaa edustavat Dr. Hauschkan kevään 2018 Purple dreams-kokoelman meikkivärit. Ruotsalaistaiteilija Emma Lindströmin taiteen inspiroimat tuotteet tulevat myyntiin helmikuun alussa.

Olen käyttänyt viime aikoina enemmän ja enemmän luonnonkosmetiikkaa, vaikka olenkin "sekaani" myös kosmetiikan suhteen. Ensin kokeilin hoitotuotteita, nyttemmin meikkipussiin on päätynyt myös luonnonkosmetiikkasarjojen värikosmetiikkaa. Luonnonkosmetiikkameikit ovat kehittyneet viime vuosina paljon ja niissä aiempaa paremmat pigmentitkin. Käyttömukavuudesta, ulkonäöstä ja pysyvyydestä ei siis tarvise tinkiä luonnonkosmetiikkaa käyttäessäkään.

Dr. Hauschkan meikeissä on voimakkaat mineraalipigmentit. Luomivärit sisältävät mineraalipigmenttejä ja rohtokasviuutteita, jotka samalla hoitavat herkkää silmänympärysihoa. Tuotteet eivät sisällä synteettisiä hajusteita tai säilöntäaineita eikä niissä ole käytetty mineraaliöljyjä, parabeeneja, silikonia tai PEG:tä. 

Olen etenkin arkena melko hillitty meikkaaja. Pidän neutraaleista sävyistä, joilla saa luonnollisen, mutta kuitenkin huolitellun meikin. Olen arastellut vähän turhaankin violetin sävyjen käyttöä silmämeikissä. Violetinkin sävyillä saa pehmeän luonnolliselta näyttävän meikin. Riia Koivisto loihti näyttävän juhlameikin ruskettuneelle, tummemmalle näyttelijä Minttu Mustakalliolle ja Juliette Handolin arkimeikin vaalealle bloggaaja Mona Niemiselle - ja hyvältä näytti molemmilla, ei yhtään liian överiltä. 

Itse olenkin jäljitellyt Monan arkimeikkiä näillä pehmeillä, kevyesti helmiäisillä sävyillä. Vaaleammat sävyt ovat olleet silmämeikin pohjana, tummemmilla olen rajaillut. Pehmeän lilanharmaan sävyinen rajauskynä sopii myös hyvin päivämeikkiin. Kevyesti hohtava väripuuteri raikastaa ja heleyttää meikkiä olematta kuitenkaa liian kiiltävä. 

PR-näytteiden mukana tuli myös Ecotoolsin sivellinsetti. Uudet siveltimet ovat olleet ostoslistalla jo jonkin aikaa, nyt menivätkin kaikki vanhat meikkisiveltimet vaihtoon.

Onko teillä jotain värejä, joiden sopivuutta olette epäilleet, mutta ihastuneetkin kokeillessanne?

* kosmetiikkatuotteet PR-näytteitä

Viisi viikon varrelta

Tällä viikolla on taas tullut syötyä hyvin useaan otteeseen. Alkuvuosi on ollut täynnä erilaisia menoja ja tapahtumia, eikä ole sujunut mitenkään erikoisen kevyesti. Ensi viikolla Siippa lähtee kymmenen päivän työreissuun, taidan pitää syömiset niukempana hänen poissaollessaan. Salaattia, kiitos!

Sunnuntaina juhlittiin kälyni syntymäpäiviä. Hän oli kattanut pöydän kauniisti ja paistanut ison kasan blinejä, jotka tarjottiin runsaan lisukevalikoiman kera.

Avokadoleipä on ikisuosikki. Tässä eilisaamun leivässä vielä vähän raastettua pecorinoa päällä. Niin hyvää!

Näin vuoden aluksi päätin uusia alusvaatevarastoani. Change-alusvaateketjulta saadulla lahjakortilla* sain yhden setin, mutta innostuin samalla ostamaan useamman parin  - ja tällä kertaa muutakin kuin mustaa ja nudea. Samalla innostuin heittämään vanhimmasta ja kulahtaneimmasta päästä pois. Changen mitoitus on hieman erilainen kuin muilla, ympärysmitasta lähti pois, mutta kuppikoko kasvoi!

Kuvassa oleva Anastasian Liquid Glow* on muuten mielenkiintoinen tuote. Tuubissa ja vielä kädenselkäänkin kokeiltuna Bronzed-sävyinen korostusväri oli aivan liian metallinhohtoinen makuuni. Ennen kuin olin laittamassa tuotetta kiertoon, kokeilin sitä kuitenkin hyvin kevyesti kasvoille, tuote antoikin vain hillityä hohtoa. Olen käyttänyt sitä jopa ihan hillityssä arkimeikissä antamaan tervettä hehkua.

Tallinna oli taas kohteena kuluneella viikolla - tosin taas lähinnä tiukkaa työtä. Yövyin Tallinnassa ja kävin Dom-ravintolassa syömässä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kameraa en tullut kuitenkaan kaivaneeksi esiin. Hyvä ruoka ja upea esillepano, mutta ravintolan ainoina asiakkainakin saimme tarjoilijalta melko nuupeaa palvelua.

Torstai-iltana osallistuin Favor Studiossa Teurastamolla Pauligin jäjestämälle kokkikurssille Alex Nurmen johdolla, siitä ja parista mielenkiintoisesta reseptistä tuonnempana lisää

*Change-lahjakortti ja korostusväri saatu viestintätoimistojen kautta

Miten sinun viikkosi on sujunut?

Viisi viikon varrelta

Viikkoon on kuulut kaikkea kivaa, ruokainspiksen palaamisesta siihen pelättyyn lumi-infernoon, joka täällä rannikolla ei kovin kummoiseksi kuitenkaan yltynyt.

Viikon sana on lumi-inferno! Luvattu raivomyräkkä nauratti hiutaleiden leijaillessa harvakseltaan taivaalta, mutta saatiin kuin saatiinkin jonkinlainen lumitalvi Helsinkiin - ainakin joksikin aikaa. Tosin meren äärellä lunta ei ole kuin nimeksi, kymmenen kilometrin päässä maisema on jo paljon valkoisempi.

Facebookissa kerroinkin jo kuinka halusin saada yhden ulkoilukuvan viikonlopun minilomareissulta, unohdin sen tietenkin. Onneksi muistin parin sadan metrin päässä, kurvattiin parkkipaikalle, rämmin lumipenkkaan ja niin saatiin se ulkokuvakin. Sujuu nopeammin kuin parin vuoden takainen kuvaussessio. Silloin halusin kuvan, jossa ylitän katua. Piti ottaa 50 kuvaa ennen kuin olin tyytyväinen ryhtiini, ilmeeseeni ja askellukseeni. Ei tulisi muotibloggaajaa...

Välillä on viikkoja, jolloin teen uudestaan ja uudestaan blogissakin useamman kerran nähtyjä helppoja annoksia tai -kuten olen nyt tammikuussa tehnyt- kokoan mysteeriaterioita pakastimen aarteista. Yleensä herkullisia, mutta ei kovin kuvauksellisia annoksia. Viime viikon lauantai-iltana olin kuitenkin vauhdissa keittiössä. Tein kananpoikaa uudella tavalla -resepti tulossa myöhemmin- lisäksi ruokailun jälkeen keittelin kananluista sekä porkkanankuorista ja fenkolin kannasta vielä valmisliemet mennen tullen hakkaavaa kanalientä viikon arkiruokia varten. Kananpojan valmistuessa uunissa pyörittelin kanan ruskistuksessa irronneessa rasvassa perunoita, valmistin säilöttyjä sitruunoita ja tein seuraavan aamun tuorepuuron. Granola-ainekset menivät uuniin paahtumaan kanan jälkeen.

Itse tehty granola on herkullista ja terveellisempääkin kuin monet -terveellisinäkin markkinoidut-teolliset granolat. Vakioreseptini granolasta julkaisin pari vuotta sitten, välillä varioin perusreseptiä lisäämällä kaakaojauhetta, erilaisia siemeniä tai kuivattuja marjoja granolan joukkoon.

Säilöttyjä sitruunoita olen tehnyt useana talvena, pari kertaa myös joululahjaksi. Nyt sitruunoiden säilöminen jäi tammikuulle. Valmistumista täytyy odotella kuukauden verran, ennenkuin sitruunoilla pääsee maustamaan ruokia.

Viikon virkistysvinkki on hotelliyöpyminen. Yksikin yö pois kotoa -ei tarvitse mennä edes kauas- virkistää ja vie lomatunnelmiin. Me vietimme ylellisen miniloman Hotel Sveitsissä Hyvinkäällä blogiyhteistyön merkeissä, siitä lisää myöhemmin.

Lomaselle oli perjantaina erikoisen kiva lähteä, sillä töissä tapahtui hyviä asioita perjantai(kin), välillä on ollut vaikeita aikoja ja jokainen hyvä uutinen on todiste, ettei kova työ ole ollut turhaa.

Viikon kiistellyin äänestys on Aromi-julkaisun järjestämä 50 parasta ravintolaa. Niin tai näin, voittaja - Ravintola Grön, tarjosi kesän 2017 alussa upean illalliskokemuksen. Vuoden parhaat-postauksessani tämä Grönin annos oli mielestäni vuoden kaunein.

Äänestyksessä menestyneissä oli monta sellaista helsinkiläisravintolaa, joissa en ole käynyt. Seuraavaksi listalla pärjänneistä ravintoloista kokeiluun menee vielä hetken auki oleva Finnjävel -joka ilmoitti viimeisen aukiolopäivänsä jo ravintolan avautuessa. Sinne on pöytävaraus parin viikon päästä.

Ilahduitko lumen tulosta? Kiinnitätkö huomiota ruoan ulkonäköön; mikä on ollut kaunein annos jonka olet syönyt? Entä mikä on virkistäytymisvinkkisi?

Viisi viikon varrelta

Tammikuun toinen viikko toi mukanaan taas työt -ja sen uuden PCn. Ei käyttöönotto ihan ongelmitta mennyt, mutta se oli odotettavissakin. Heti alkuviikkoon tulikin tass jo pitkiä työpäiviä.  Ihanaa kuitenkin kun uusi kone on tehokas ja kevyt. Toimiva työympäristö on arjen ei-ihan-niin-pieniäkään iloja.

Nyt eletään jonkinlaista välitilaa. Kalenteri näyttää talvea, mutta sää on pääkaupunkiseudulla ollut jotain ihan muuta. Joulun jälkeen olen aina ihan valmis kevääseen, mutta useinhan se "todellinen talvi" pakkasineen ja lumineen on kuitenkin tullut vasta uuden vuoden puolella. Maalla vähän satelikin lunta viikko sitten. Nyt Helsingissä ollaan kuitenkin oltu aika keväisissä tunnelmissa, aurinkokin on paistanut historiallisen pimeän joulukuun jälkeen! Tuleeko talvi vai ei, se jää nähtäväksi.

Tammikuu on tuonut mukanaan myös mediatapahtumat. Muutama aamiaistilaisuus on ollut jo tällä viikolla. Olen töissä Helsingin keskustassa, joten ehdin kiinnostaviin, keskusta-alueella järjestettyihin ja ajoissa alkaviin tilaisuuksiin ennen työpäivää. Tiistaina kävin Voimaruoan tilaisuudessa tuunaamassa oman brekkiebowlini aamiaiseksi ennen toimistolle menoa.  Proteiini-, siemen- ja superfoodsekoituksesta tehty aamiaiskulhollinen pitikin nälän pitkälle iltapäivään.

Aamiainen näyttää olevan viikon hitti arjen alettua. Viikon toisen aamiaisen tarjosi elintarvikemaahantuoja Lejos.

Lejos aloittaa vuoden 2018 Aamuvallankumoksella, jonka tarkoitus on muistuttaa kuluttajia aamiaisen merkityksestä sekä antaa uusia ideoita aamupalalle.

Aamuvallankumouksen pop-upkahvilaan pääsee jokaisen aamun sata ensimmäistä Elisa Kulmaan17.–19.1.2018 nauttimaan aamiaista kello 7.30 alkaen. Kahvilassa kuullaan puheenvuoroja muun muassa aivotutkija Katri Saarikiveltä, ravinto- ja mentaalivalmentaja Kirsi Vaulamolta, kokki Prisca Leclerciltä ja lääkäri Emilia Vuorisalmelta.

Aamiasinspistä tuli molemmista tapahtumista vaihteluksi normiaamiaiseeni tuorepuuroon. Tänä aamuna söimmekin tuon yläkuvan inspiroimana uunipuuroa, sen inspiroima resepti tulossa myöhemmin.

Rahalla voi ostaa onnea, kuten aiemmin kerroin. Ostan melko harvakseltaan kukkia, mutta nyt hempeä vaaleanpunainen kimppu houkutteli ostamaan. Viikonlopun ilon aihe, joka houkutteli harjoittelemaan kameran kanssa yhteensopivalla puhelimen kuvaussovelluksella.

Eilisiltana kävelimme uudistuksen ja katutöiden jäljiltä viimein valmistuneella Iso Roobertinkadulla. Kadulla näimme mm. jännittävän tulitaidebändin esityksen.

Miten sinun viikkosi on sujunut?

Viisi viikon varrelta

Alkaneen vuoden ensimmäinen viikko on ollut rento. Vielä kuluneen viikon olin talvilomalla -tai itseasiassa viimeiset 2 1/2 viikkoa- kun yhdistin pyhiin kaksi viime kesän pitämätöntä lomapäivää ja kaksi ylityövapaatakin. Mitään erikoista en lomaksi suunnitellut, parasta on ollut nukkuminen! Uuteen vuoteen taitaa ollakin parasta siirtyä rauhassa lepäillen, ilman kiireitä.

Katsotaan kuinka kiireenä -ja uusina ylitöinä- lomailu kostautuu tulevalla viikolla. Toimistolla pitäisi odottaa vielä uusi PC, jonka vaihtuminen tietää aina jotain harmiakin vaikka odotakin innolla eroon pääsyä nikotelleesta vanhasta koneesta. Joulunalusviikkojen ongelmana oli useamman kerran mm. koneen sammuminen kesken kaiken. Se tietysti oli saada hermoromahduksen partaalle.

Viikon kohokohta oli vuoden vaihtuminen. Ei niinkään uusien alkujen tai lupausten takia, vaan koska saimme viettää perinteisesti aikaa ystävien kanssa joita näemme ihan liian harvoin.

Lupauksia en tehnyt uudelle vuodelle, en lupautunut vegaanihasteeseen, tipattomaan tai sokerittomaankaan. Kevennettyä tulee näin alkuvuodesta ilman lupauksiakin ja onhan meilä 5:2-paastokin jo kuudetta vuotta elämäntapana. Pakastimen ja kaappien sisältöäkin olen silmäillyt, niistä haalitaan lautaselle alkuvuoden edullista ja kevennettyä syötävää. Ei ehkä ulkonäöltään blogikelpoisia annoksia, mutta yleensä "kaappienkaahimisruoista" tulee herkullisia.Viime kesänä poimimiani vadelmiakin on vielä pakkasessa, vaikka niitä onkin ahkeraan lisätty tuorepuuron ja smoothien joukkoon syksyn ja alkutalven ajan.

Vuoden vaihtuessa seuraavat 12 kuukautta eivät minulle ole koskaan täysin tyhjiä sivuja.  Kalenterissa on jo monta merkintää tälle vuodelle - aina joulukuulle saakka. Maanantaina 10.12. on hammastarkastus. Sovin seuraavan tarkastuksen vuotta aiemmin jo aina edellisellä tarkastuskerralla. Maanantai-ilta on hyvä aika hammastarkastukselle, silloin on harvemmin muuta menoa. Osa vuoden merkinnöistä on vielä kysymysmerkillä varustettuna mutta hahmottelen ainakin alustavasti erilaisia sopivia ajankohtia eri menoille ja tapahtumille.

Olen siirtynyt nettikalenteriin jo vuosia sitten, voin tarkastella milloin ja miltä laitteelta vain työ- ja vapaa-ajan menoja, synttäreitä sekä muita tärkeitä päivämääriä ja laittaa hälytyksiä muistuttamaan. Eikä tarvitse raahata erillistä kalenteria mukana. Omaa elämää netikalenterin siirtyminen on helpottanut, vaikka tiedänkin monien pitävän enemmän perinteisistä paperikalentereista.

Lomaviikoille ei joulun ja uuden vuoden vieton lisäksi ei ole pahemmin kasattu ohjelmaa. Nyt viimeisellä viikolla olemme tavanneet ystäviä, viettäneet aikaa maalla, juhlineet nelivuotiasta kummityttöä ja keskiviikkona kävimme elokuvissa - Woody Allenin Wonder Wheel- sekä syömässä.

Vuoden vaihduttua muistin Finnairin pisteillä hankkimani ravintolalahjakortin, jonka olin ostanut miltei kuusi kuukautta sitten kanta-asiakaspisteiden vanhetessa. Onneksi muistin, lahjakortti oli voimassa enää muutaman viikon. Kävimme keskiviikkona siis syömässä The Cockissa, katsoin samalla myös parin muunkin lahjakortin voimassaolon. Olisi harmi, jos kortit pääsisivät vanhenemaan. Niistäkin täytyy laittaa kalenterimuistutuksia tästä lähtien.

Miten teillä on vuoden ensimmäinen viikko kietähtänyt käyntiin - rennosti vai täydellä teholla?