Vauhtiviikon viisi + 1

Kulunut viikko on ollut varsinainen vauhtiviikko, kun PR-toimistot ovat pitäneet pressipäiviä, uutuuksia ja saavutuksia on esitelty ja joulukausikin on tullut harppauksen lähemmäksi. Ja talvi, se tuntuu lähenevät lämpimän syksyn jälkeen! Eilen Helsingissä satoi räntääkin!

Stockmann on avannut joulukoristeosastonsa. Perjantaina aamutuimaan pääsin Stockan workshopiin* Kreetta Järvenpään opastamana tekemään oman vihreän jouluoksani. "Enemmän on enemmän"- tekniikallani koristelemani viheroksan söpöine, Stockan joulukoristeosastolta bongaamineni kipsieläimineen roikkuu nyt kotona esillä tuomassa alkavaa joulutunnelmaa.

Entisestä Stockan Herkusta on tulut nyt S-rymän omistuksessa Foodmarket Herkku. Helsingin keskustan Foodmarketin avajaisia vietettiin alkuviikosta. Muut Herkut uudistetaan myöhemmin.

Food Market Herkusta ei haluttu tehdä vain ruokakauppaa vaan elämyksellistä yhdistelmää kauppahallia, herkkukauppaa, ravintolaa ja kahvilaa jossa viihdytään ja asioidaan nin arkena kuin viikonloppuna. Ulkoasua on raikastettu ja Foodmarketissa voi ruokaostosten lomassa juoda niin baristan tekemää cappuccinoa, syödä kalakeittoa bistrossa kuin nauttia roomalaistyylistä levypizzaa. Foodmarketeissa paneudutaan myös hävikin vähentämiseen. Herkkuihin on tullut Zero waste -alennuskäytäntö tuotteille, joiden viimeinen käyttöhetki lähestyy. Aamutilaisuudesta oli kiirehdittävä töihin, täytyy käydä myöhemmin tutustumassa tarkemmin, toivottavasti omat lempituotteeni ovat vielä mukana valikoimassa.

Republicin pressitoimistossa tutustuin mielenkiintoiseen tuotteeseen joka pääsi välittömään käyttöön. KSM66* on luontaistuotekaupoissa myytävä stressinhallintaan tarkoitettu ayrvedinen luontaistuote, jossa vaikuttavana aineena on Intian ginsengiksikin kutsuttu ashwagandha. Ravintolisä tukee myös nukahtamista, palautumista ja jaksamista sekä suorityskykyä. Näitä kaikkiahan tarvitaan pimenevässä syksyssä.




Change esitteli kevään 2018 ja juhlakauden alusvaatemuotia. Keväälle 2018 on tiedossa väriä kuten tämä kaunis laventeli myös alusvaatteisiin, nyörejä ja rohkeita leikkauksia kaikille vartalotyypeille.

Kuluneella viikolla pääsin nauttimaan myös Ospitalità Italianasta eli italialaisesta vieraanvaraisuudesta ravintola Baccossa, tottakai italialaisen viinin ja ruoan kera*. Ospitalità Italiana on myös laatusertifikaatti italialaisen ruoan, viinin ja palvelun aitoudesta sekä edistämisestä. Bacco on saanut tämän kunnianosoituksen ensimmäisenä suomalaisena ravintolana. Vieruskaveri kehui myös paikan pizzoja, niitä täytyy käydä maistelemassa myöhemmin.

Eilinen iltapäivä meni vielä tänäänkin auki olevilla Viini ja Ruoka-messuilla* kälyni Mariian kanssa, jossa aika meni kuin siivillä ruokia ja viinejä maistellessa sekä tuttuja tavatessa. Instastoryssa on messuilta muutama kuva, mutta kameran muistin ottaa yhden ainoan kerran esiin Viinilinnan Antin maistattaessa keskitäyteläistä, marjaista LaSelvan Privoa.

Tämä onkin ollut tavallista selvästi vauhdikkaampi viikko, työpaikka keskustassa mahdollisti pistäytymisen tilaisuuksissa työpäivää ennen tai niiden jälkeen.  Tänään rauhoitunkin, käyn auttelemassa äitini puutarhahommissa ja pakkaan valmiiksi ensi viikon pitkää viikonloppureissua varten. Espanja -ja Siippa-, täältä tullaan!

Millainen sinun viikkosi on ollut, vauhtia vai rauhaiseloa?

*pressitilaisuus/pressilippu

Mitä viimeksi?

Vauhtileidi Vaasasta, Tuulanneli oli vastannut blogissaan Mitä viimeksi-haasteeseen. Harvemmin nappailen näitä kysymys/vastauspostauksia omaan blogiin, vaikka niitä onkin hauska lukea.Nyt päätin kuitenkin vastata näihin hauskoihin viimeksi-kysymyksiin.





Viimeisin ruoka; Viimeisin ruoka oli tämänaamuinen jugurtti, johon lisäsin pensasmustikoita jaa aamulla tekemääni kvinoa-hampunsiemengranolaa. Granola on todella herkullista ja rapsakkaa, resepti tulossa blogiin.

Viimeisin viesti; Viimeisimmäsä viestissä oli pupuja ja sydämiä... kenelleköhän tuli lähetettyä... (lue alta Viimeisin itku)
 
Viimeisin itku; Pakko myöntää, parit kyyneleet on tullut tirautettua ikävästä. Siippa on pitkään pois (lue alta Viimeisin suunnitelma).

Viimeisin nauru; Naurettua tulee joka päivä, mieluiten monen monta kertaa jutellessani Siipan, kollegoiden, ystävien kanssa. Jotkut lehtijutut naurattavat -ja kyllä, netissä vastaan tulevat kissavideot saavat usein purskahtamaan nauruun.

Viimeisin hermostuminen; Olen iän karttuessa oppinut pitämään hermoni kurissa paremmin kuin nuorempana. Tolkuton liikennekäyttäytyminen saa kuitenkin näkemään punaista; etenkin jalkakäytävällä pyöräily (ja samalla kellon soittaminen jalankulkijoille!) sekä holtittomat autoilijat jotka eivät pysähdy suojatien eteen ja pahimmillaan jopa ohittavat edes hiljentämättä viereiselle kaistalle pysähtyneen autoilijan sujauttaessaan suojatien yli -ja usein miltei suojatietä ylittävän jalankulkijan yli. Olen itse autoilija, pyöräilijä ja jalankulkija, enkä voi ymmärtää näitä liikenteen itsekkäitä hölmöilijöitä.

Viimeisin ostos; Jos ruokaostoksia ei lasketa mukaan, viimeisin ostos on alekupongilla hankittu vaaleanharmaa kashmirneuletakki Stockalta. Rakastan kashmirin pehmeyttä, keveyttä ja lämpöä. Kashmirneuleeni ja -asusteeni ovat klasississa sävyissä ja malleissa; harmaata, luonnonvalkoista, hiekkaa ja mustaa. Olen ehkä vähän tylsä pukeutuja, mutta tunnen oloni kotoisimmaksi neutraaleissa sävyissä ja tietysti iänikuisessa mustassa! Kashmirvillat otan käyttöön syksy toisensa jälkeen, hinta per käyttökerta on pysynyt alhaisena kun samoja vaatteita/asusteita on tullut käytettyä vuosikausia kymmeniä, jopa satoja kertoja. Hintavampi vaate on loppujen lopuksi ollut ekologisempikin vaihtoehto ihan pitkän käyttöikänsä perusteella.

Yllättäen olen joiltain edullisemmiltakin merkeiltä löytänyt hyviä kashmirtuotteita, jotka ovat pysyneet varsin vähällä nyppyyntymisellä ahkerassakin käytössä, jotkut kalliimpien merkkien kashmirit ovat jopa vielä kaupan rekissä olleet nuhjuisempia kuin pari vuotta paljon käyttämäni edulliset vaihtoehdot. Toki aika monella halpismerkillä kashmir on lyhytkuituisempaa, joka käytössä tarkoittaa niiden pilliintyvän eli nyppyyntyvän helpommin kuin laadukkaat -ja usein hintavammat- pitkäkuituiset kashmirvillat. Onnekkaasti olen kuitenkin löytänyt edullisemmista tuotteitakin laadukkaita yksilöitä. Tuuletan kashmirvaatteeni joka käytön jälkeen ja pikku nypyt poistan varovasti kashmirkammalla. Tästä aiheestahan  tulikin tällainen tekstiilialan ammattilaisen luento!

Viimeisin muutos sisustuksessa; Meillä ei sisustus usein vaihdu. Olen aikoinaan opiskellut useamman vuoden ammattikorkeakoulun kursseilla sisustussuunnittelua, mutta  kerroksellinen sisustuksemme on pysynyt vuosia miltei samana. Olohuoneen matto vaihtui viime talvena, käsin solmittu matto onkin sellainen ikuisuushankinta, joka toivottavasti kestää elämän loppuun asti. Uusi sohva on seuraavaksi isompana ostoksena listalla. Pikkumuutoksena lisänä sisustukseen ostimme Japanista ostimme kodin seinälle rukousnauhan, kyltin kalatorilta ja pari akvarellia jotka kehystettiin Suomessa.

Viimeisin lukemani blogiteksti; Reetan postaus harmaasta huvittikin hieman kun juuri itsekin olin kirjoittanut tähän  postaukseen neutraaleista väreistä ja ottanut itsestäni  kuvia harmaassa asussa.

Viimeisin suunnitelma; Matka Malagaan. Sitä on suunniteltu jo siitä saakka kun Siipan syksyn projekti Espanjan Aurinkorannikolla varmistui kesällä. Hän on ollut jo kohta neljä viikkoa Espanjassa, mutta työvuorojen sijoittuminen eivät olleet ihan varmoja. Malttamattomana olen tuijotellut lippujen vaihtuvia hintoja mahdollisten matkapäivien lähestyessä. Viime viikolla varmistui pitkä viikonloppuvapaa ja minä suuntaan Malagaan keskiviikkoillasta sunnuntaihin kuun vaihteessa eli aika pian. Jihuu!

Suloista sunnuntaita, mikä sinua hermostuttaa, itkettää tai naurattaa?

Viisi viikon varrelta

Taas on viikko vierähtänyt ja lokakuun puolivälissä nautitaan todellisesta intiaanikesästä!

Tulin eilen maalle viikonlopuksi. Kävin vaihdattamassa varmuuden vuoksi jo kitkarenkaatkin autoon. Renkaat ovat anoppilassa säilytyksessä ja halusin valmistautua jo "keltakuvun" jälkeiseen aikaan kun en maalle välttämättä tule moneen viikkoon.

Metsään ajattelin mennä vain samoilemaan eilen ja poimia mahdolliset matkan varrelle osuvat suppikset talteen. Jo ensi metreillä tajusin mukaan ottamani pikku korin olevan aivan liian pieni. Metsässä oli valtavasti suppiksia paitsi vakipaikoista myös niiden väliltä, lisäksi löysin isoja kanttarelleja, mustia torvisieniä, pari valtavaa tattia ja lampaankääpiä. Ja tukipa koettua sekin, että lokakuun puolivälissä olin sienimetsässä pitkähihaisessa t-paidassa ja ilman takkia. Eikä ollut todellakaan yhtään kylmä.

Viikon paras asia on, että viimein pääsin varaamaan lentoliput Malagaan. Siippa on siis Aurinkorannikolla töissä tämän syksyn. Hänen aikataulunsa ovat hieman vaihdelleet, viimein tällä viikolla lyötiin lukkoon työvuorot niin, että sain varattua matkan. Reilun kahden viikon päästä lähden Malagaan pitkäksi viikonlopuksi. Koska aikaa ei ole kuin joitain päiviä, pysyttelemme varmaan koko ajan Malagassa, kierrämme vähän kaupungin nähtävyyksiä ja syömme hyvin. Ravintolavinkkejä ja muitakin vinkkejä Malagaan otan mielelläni vastaan.

 Monet aiemmin alustavasti katsomani hotellit olivat täynnä näin lähellä matkapäiviä, kun matkan ajaksi sattuu myös Pyhäinpäivä 1.11., jolloin moni espanjalainen ja keski-eurooppalainen viettää pitkää viikonloppua. Satuin kuitenkin bongaamaan kehutun neljän tähden hotellin vanhankaupungin reunalta rannan läheltä ja vielä oikein hyvään hintaan.

Olemme yleensä niin paljon yhdessä, että on ollut outoa olla ilman häntä. Emme ole yli kuudentoista vuoden aikana koskaan olleet näin pitkään erillään. Nyt on kuitenkin mitä odottaa ja matkani jälkeen hän tuleekin jo parin viikon päästä kotiin.

Kesäisin ihoni voi hyvin ja syksyn kosteat ilmatkin ovat olleet lempeitä iholle. Mutta kun talvi lempeän syksyn jälkeen väistämättä saapuu, iho joutuu koville. Ihoni kuivuu pakkasilla, sääretkin saattavat kuivahtaa aivan suomuille. Tänä vuonna halusin varautua jo etukäteen ja otin käyttöön testiin saamani suomalaisen Atopik-sarjan tuotteita*. Atopik on suomalaista apteekkien kautta myytävää sertifioitua luonnonkosmetiikkaa, joka on kehitetty kaikista herkimmällekin iholle.

Olen nyt suihkutellut etenkin säärille Atopikin kosteuttavaa ja ravitsevaa vartaloöljyä*, joka sisältää skvalaania ja kauraöljyä. Samaisia ainesosia on myös Atokpikin suojavassa balmissa*, jota voi kättää kuivile ja ärsyyntyneille ihoalueille ja huulille. Piti oikein googlata mitä on skvalaani. Se on tulehduksia ehkäisevä ainesosa, joka pehmentää ja kosteuttaa. Luonnonkosmetiikan skvalaani saadaan oliiveista tai sokeriruosta.

Atopik Hoitobalmi on muuten maailman ensimmäinen kosmetiikkatuote, joka on pakattu Sulapacin biohajoavaan ja muovittomaan rasiaan. Suomalainen pakkausinnovaatio valmistetaan puusta ja luonnonperäisistä sidosaineista. Tästä plussaa, muvipakkauksen määrä joskus ahdistaa, niitä tuntuu kertyvän vaikka haluaisi tehdä hyviä valintoja hakkimalla mahdollisimman vähän muoviin pakattuja tuotteita.

*PR-näyte

Tällä viikolla juhlistettiin uudistuneen Original Sokos Hotel Presidentin avajaisia*. Hotellia on uudistettu pitkään suunnittelija Paola Suhosen elämyskonseptin pohjalta ja olen ehtinyt jo yöpyäkin hotellin Juhannus-huoneessa tämän jättihyttysen vieressä. Teemoina löytyvät myös Talvimyrsky-, Sisu-, Satumetsä ja Hiljaisuus-huoneet.

*PR-tilaisuus

Olettehan jo hankkineet tämän vuoden Roosan nauhan? Niitä myydään mm. kauppojen kassoilla 3€ hintaan rintasyöpätutkimuksen hyväksi. Olen menettänyt kaksi ystävää rintasyövälle, joten tämä keräys on minulle hyvin läheinen. Käytän usein myös kälyni Mariian minulle ystäväni muistoksi tekemää ruusukvartsiriipusta. Tässä teemakuussa se on erityisen ajankohtainen. Koska riipus ei ole virallinen Roosa nauha-tuote, lahjoitin samalla myös Roosa Nauha -keräykseen.

Säät ovat olleet aika vaihtelevia viime viikkoina pakkasöistä näihin miltei kesäisen lämpimiin päiviin ja auringonpaisteesta sateeseen. Kuluneella viikolla ruska on ollut kauneimmillaan. Viiķko sitten ihasta sunnuntai-iltapäivästä oli kiva nauttia lähirantoja kiertäen. Ensimmäiset revontuletkin ovat näkyneet Helsingissä asti, minä tosin nukuin enkä tiennyt niistä mitään.

Oletteko päässet nauttimaan ruskasta ja upeista syyssäistä? 

Vallila, Helsingin salattu helmi

Välillä on seikkailtu Pariisissakin, mutta Helsingistäkin löytyy aluieta, joilla ei tule niin paljon pyörittyä, Vallila on yksi tällaisista Helsingin alueista. Ei ehkä ihan salaisuus, mutta yllättävän harva tuntee muuta kuin Vallilan pääkadut. Mäkelänkatua olen ajanut paljon, mutta Vallilasta löytyy muutakin kuin vilkkaita läpiajokatuja.

Vallilan puutaloalue rakennettiin 1910-luvulla vähävaraisten "terveelliseksi ja turvalliseksi asuinalueeksi". Alue oli pitkään purku-uhan alla, mutta nyt useimmat näyttävät hyväkuntoisilta uudehkoine kattoineen ja tuoreine maaleineen.

Syyskuun puolivälissä pihoilla oli vehreää, hedelmäpuut notkuivat ja kukatkin vielä kukkivat.

Valllilasta löytyy myös "Apinalinna", jonka vehreän pihan sanotaan olevan Pohjoismaiden suurin sisäpiha. Tunnelma oli kuin Berliinistä tai Kööpenhaminasta.

Vallilassa näimme myös ikkunasta ohikulkijoita kurkistelevan suloisen koiran, joka nautti samalla emännän harjauksesta.

Vallilaan on viime vuosina tullut useampia kiinnostavia ravintloita, niihin täytyy tutustua tarkemmin toisella kotiseuturetkellä.

Onko sinulla jotain suosikkialuetta Helsingissä?

Viisi viikon varrelta

Viikon varrelta pari kosmetiikkavinkkiä, luonnon hämmästelyä ja nopea ruokaidea.

En osta lehtiä enää samaan tahtiin kuin takavuosina, mutta amerikkalaisen Voguen legendaarinen syyskuun numero (joka meillä on kaupoissa vasta lokakuussa) on aina saatava. Vogueta olenkin nyt lukenut viikonlopun aikana moneen otteeseen.

Vaihdoin kuluneella viikolla kuivahtaneen ripsivärin uuteen. Aasian matkoilta olen ostanut japanilaisia Majolica Majorcan ripsivärejä, Majolica Majorca on Shiseidon halvempi sisarmerkki. Joku merkin ripsiväreistä taivuttaa, joku tuuheuttaa, joku pidentää ripiä. Kaikkia yhdistää kuitenkin se, että ne pysyvät hyvin varisematta tai leviämättä ja peseytyvät pois helposti, jopa vedellä. Inhoan leviäviä, pandasilmät tekeviä ripsivärejä, joita saa hinkata pois loputtomiin kun mikään silmämeikinpoistoaine ei tunnu tehoavan. 

Näissä japanilaisripsareissa on sama "tuubiteknologia" (ripsiväri tekee jonkinlaisen tuubin joka ripsen ympärille) kuten klassikossa, Sensain 38 C-ripsarissa, mutta nämä edulliset, n. kympin ripsivärit mielestäni hakkaavat Sensain.  Japanin reissulta ostin myös yhden Heroine-merkin ripsarin hätävaraksi kun matkalaukku oli jäänyt Helsinki-Vantaalle, mutta otin sen vasta nyt käyttöön kun Japanissa löysinkin ripsivärin käsilaukusta. Erittäin hyvä ripsiväri tämäkin, tässä voi vielä säädellä ripsivärin määrä luonnollisesta näyttävään.

Näitä kannattaa siis hankkia Aasian reissuilta.

Pääsin kuluneella viikolla arkiaamuna ennen töihin menoa kulttimainetta niitänneen yhdysvaltalaisen luonnonkosmetiikkamerkin Tata Harperin masterclassille Stockmannin pressitilaisuudessa*. Tata Harperin tuotteet ovat mm. Gwyneth Palthrown suosikkeja.

Osallistujat tekivät itse itselleen luksushoidon Tata Harperin tuotteilla. Aloitimme poistamalla kaiken meikin hieromalla varovasti ravitsevalla öljypuhdistuksella. Meikki ja epäpuhtaudet poistettiin lisäksi vielä Purifying Cleanserilla . Vielä kolmas puhdistusaine täydensi ihon puhdistuksen! Regenerating Cleanser-puhdistusaine jätettiin kasvoille, sen päälle levitettiin ohut kerros Resurfacing-naamiota hetkeksi ennen puhdistusaineiden pois pesua.

Meikin poiston jälkeen iholle suihkautettiin Hydrating Floral Essenceä, joka antaa hehkua iholle. Seuraavaksi iholle levitettiin pariakin seerumia.

Aitoa timanttipölyä sisältävät! <Illuminating Moisturizer ja Illuminating Eye Cream viimeistelivät ihonhoitohetken. Molemmat kosteuttavat tuotteet imeytyivät välittömästi ihoon antaen timanttista, mutta hillittyä hehkua.

Vaikka meikkaan hyvin kevyesti ja viikonloppuisin en välttämättä meikkaa lainkaan, harvemmin menen täysin meikittä töihin. Nyt iho oli kuitenkin tämän hoitohetken jälkeen niin timanttisen hehkuva ja kosteutettu, etten tuntenut tarvetta meikata.

Tata Harperin kosmetiikkatuotteet ovat sataprosenttisen luonnollisia, ekologisia ja eettisiä, suurin osa myös vegaanisia. Sarjan kaikki tuotteet valmistetaan Yhdysvalloissa Vermontissa, valtaosa raaka-aineisiin käytetyistä kasveista luomuviljellään Tatan omalla tilalla.

Tata Harperin tuotteet eivät ole edullisimmasta päästä, mutta ne ovat teholtaan huippuluokkaa ja edustavat (luonnon)kosmetiikkatuotteiden eliittiä. Pullotkin ovat tyylikkäitä, joka antaa oman luksuksensa ihonhoitohetkeen. Jouluhan on pian on tulossa, näistä voisi olla myös joulun luksuslahjaksi.


*PR-tilaisuus

Viime viikolla kaitoin kvinoaa useaan ruokaan. Tällä viikolla olen tehnyt ruokia, jossa on päärynää. Klassisimpana vuohenjuusto-päärynäsalaattia, jossa oli myös paahdettuja manteleita ja pikku loraus hunajaa.

Olen koittanut viimeisiä valonsäteitä hyödyntää kuvatessa, mutta ei auta... illan pimeys tippuu yhä nopeammin. Täytyy taas vaan hyväksyä, että lamppu on pakko kaivaa esiin iltaisin kuvatesssa.

Vaikka illat pimenevät ja syksy etenee, jotkut kasvit pistävä vielä hanttiin. Kotipihan orvokit kukkivat vielä täysillä ja osa ruusuistakin on vielä kukassa. Tulevalla viikollahan pitäisi olla tulossa hyvinkin lämmintä vuodenaikaan nähden, orvotkit taitavat vielä kukkia hetken.

Miten sinun viikkosi on sujunut, pidätkö pimenevistä illoista ja luetko enää perinteisiä paperilehtiä?