Juhannus kaupungissa

Aurinkoista juhannusta!

Vaikka tänä kesänä moni asia on toisin, juhannus tulee silti. Me emme tänä juhanuksena suuntaa perinteiseen tapaan anoppilaan suurella joukolla vaan kävimme tänään appivanhempien luona ruokakassien kanssa.

Me suuntaamme Espooseen keskikesän juhlan viettoon niiden ystävien luo, jotka ovat vuosikausia viettäneet juhannusta anoppilassa kanssamme. Ruoka on tänäkin vuonna keskiössä. Tiedossa on grillausta ja lämpimässä säässä voimme pulahtaa myös ulkouima-altaaseen.

Kaupungissakin voi viettää luonnonläheistä keskikesän juhlaa. Tämänkin postaukseen kuvat on otettu vain  4-5 kilometrin päässä Helsingin keskustasta.

Luonto on suomalaisella aina helposti saavutettavissa, kaupungissakin. 

Jollei tynyyn alle, niin juhannusaterialle voi helposti kerätä luonnosta ne seitsemän yrttiä. 

Aurinkoista juhannusta juuri sinulle! Vietätkö juhannuksen maalla vai kaupungissa?

Viisi viikon varrelta

Ihana kesäinen viikko. Rajoituksia poistettiin tällä viikolla ja kaupungilla onkin näkynyt ihmisiä paljon enemmän. Monet ravintolathan olivat kuulemma aivan täynnä.  Kuvasin tänään tuoretta ylioppilasta Etelä-Helsingissä, etenkin rannan tuntumassa väkeä oli liikkeellä kuin minä tahansa kauniina kesäviikonloppuna.

Torstaina vietiin taas ruokakassit anoppilaan. Yötä emme ole olleet, mutta olemme ruokailleet ja seurustelleet turvavälillä. Ikääntynyttä läheistäkin pääsi kaksi kerrallaan tapaamaan ensimmäistä kertaa sairaalan pihalle kauniina päivänä puoleksi tunniksi parin metrin turvaetäisyydellä ja sairaalasta saatu maski kasvoilla. Sairaalassakin katsotaan, että turvallisesti järjestetyt mielenvirkeyttä ja elämänlaatua lisääväät tapaamiset  ovat tärkeämpää kuin täysi eristys.

Jääkahvi on arjen pikku luksusta. Nouto kahvia en hae oikeastaan koskaan, mutta kotona teen yhden (jää)laten aamuisin ja töissä puolilta päivin toisen.

Joka vuosi tuntuu, että etenkin alkukesä karkaa käsistä. Lempiaikani kukkivine puineen kestää vain hetken. Muutamassa päivässä puiden kukkaloistosta ovat äljellä ovat vain pudonneiden terälehtien täplittämät kadut ja puistot. Mutta kesän edetessä, koko ajan joku uusi kukka avautuu. Ensimmäiset pionitkin ovat auenneet.

Nyt kun ravintolat ovat jälleen auenneet, oli tarkoitus mennä kahville. Pieni jäätelöauto viikuna-hasselpähkinäjäätelöineen Töölön Taivallahden rannassa veti kuitenkin puoleensa. Jäätelötuutitkin ovat kesän pikku ylellisyyttä.

Töölöstä löytyi myös kukkaketo. Helsinki ei todellakaan ole pelkkä "kivikapunki".

Viikon paras ruoka oli salaatti kuusenkerkkämarinoidusta lohesta. Raikasta ja kesäistä.

Onko rajoitusten löystyminen näkynyt arjessasi? Mikä on sinun suosikkikesäruokiasi?

Viisi viikon varrelta

*Sisältää saatuja PR-näytteitä

Viimein kelit ovat olleet kesäisiä. On jo aikakin, ollaanhan nyt toukokuun lopusa.

Naapurikerrostalon piha jatkuu suoraan ilman aitoja taloyhtiömme pihasta. Rouva naapuritalosta pahoitti pari päivää sitten mielensä kun kuvasin HEIDÄN kukkiaan 10 m "rajan" toisella puolen, toki koskematta niihin tai muutenkaan pihaa vahingoittamatta. Hän vihjaili, että kukkapenkistä puuttui kukkiakin, vaikka se on kyllä vuosia ollut harva hänen osoittamistaan kohdista. Tämä suhtautuminen vähän yllätti, sillä naapurusto on yleensä hyvin leppoisa ja ystävällinen. No, kaipa joka naapurustosta yksi naapurikyttääjä löytyy. Omakotitalojen pihoille tai aidatuillealueille en tietenkään mene, mutta nyt olin alueella jossa perheet oleskelevat paljon päivittäin. 

Naapurin kukkia olen vain ihaillut, mutta villiyrttejä mm. ravioleihin ja pestoon olen keräillyt kaupungin joutomailta. Kuusenkerkät lohen marinointiin Siippa toi vanhempiensa pihakuusista. Ruohosipuliakin kasvaa villinä lähistöllä monessa paikassa.

Totesin pari viikkoa sitten, etten taida ostaa enää leikkokukkia ennen syksyä vaan tyytyä luonnon, puutarhojen aja oman parvekkeen kukkien ihailuun. Viime viikonloppuna kuitenkin löysin nipun inkaliljoja kahdella eurolla. Tiesin näiden olevan vielä kestäviä kukkia, joten vielä yksi kimppu päätyi kotiin ruokapöydälle. Yli viikon kukittuaan kimppu on vielä tuoreen raikas.

Perjantaina postissa odotti mukava yllätys, pr-näytteitä By Raililta. Pro Glow Perfecting Brightener* tuo hehkua kasvoille, Pro Glow Perfecting Face Mist* kiinnittää meikin ja varmistaa pitkäkestoisen lopputuloksen. Raili oli myös valinnut huulipunasävykseni ruusuisen värin Rose 010. Aikuisille naisille kehitetty, pitkäkestoinen Pro Glow Perfect Lipstick*-huulipuna sopii täydellisesti aikuiselle naiselle, se kosteuttaa ja hoitaa huulia. Sävykin on sopivan raikas. 

Eilinen oli ensimmäinen oikea kunnon kesäpäivä, viimein! Samalla nyt tekisi mieli pysäyttää luonto hetkeksi, kaunein kukinta etenee niin nopeasti. Tämä keväinen kukkaryöpsähdys vaikuttaa minuun aina syvästi. 

Kauniin päivän kruunasi ensimmäinen al fresco-illallinen parvekkeella. Ulkona syöminen kolean kevään jälkeen tuntuu suorastaan ylelliseltä. 

Oletko jo syönyt ulkona, haluaisitko pysäyttää ajan edes hetkeksi juuri nyt, kaikesta huolimatta?

Viisi viikon varrelta

Aurinkoista -tai toivottavasti ainakin sateetonta sunnuntaita! Jokohan raekuurot ja lumisateet olisivat tältä keväältä koettuna? Alan olla melkoisen valmis jo lämpimämpiin säihin ja paljaisiin nilkkoihin.

Työpaikan edessä aukeavassa Dianapuistossa tulppaanien kukinta on nyt kauneimmillaan. Seuraavaksi kukkivat lilat pallomaiset ukkolaukatkin ovat jo nupullaan. Kotipihassa särkynyt sydän seinän vierustalla on kukkinut jo pari viikkoa.

Jokainen Facebookissa oleva varmaan kokeili viime viikonloppuna oman avatarin rakentamista. Ihan näköistä ei tullut. Silmien ja nenän löytäminen ei ollu ihan helppoa, Silmälasit, hiusten malli ja väri sekä silmien väri on aika lailla lähellä totuutta, muuten ei ehkä ihan heti tunnistettavissa. Muutama kaveri oli kyllä saanut koottua todella tunnistettavan avatarin itsestään.

Horsmakeitto on ollut tämän viikon hittiruoka. Tein sitä jo toistamiseen viedessämme ruokakassit maalle anoppilaan. Keittoa maustettiin vielä horsmanversopestolla. Istuskelimme taas lasiverannan eri päissä lounastamassa.

Keitto ja Myllärin ruisleipäaineksesta tehty ruisleipä saivat todella kiitosta. Aina anoppilassa ylistetään kokkailujani, mutta nyt kehut olivat suorastaan ylitsevuotavia!

Joku somessa mainitsi tuon ruisleipäaineksen muutama viikko sitten ja kun leipäjuuren hoivailu on aina epäonnistunut, päätin oikaista ostamalla juurta sisältävää ruisleipäainesta. Pussin kyljessä on resepti ruisleipäpaloille mutta itse tein limpun samalla reseptillä. Ruisleipäpalojen paistoaika on 25 minuuttia,  limppua paistoin 45 minuuttia 250 asteessa. Toinen salaisuuteni on taikinan kylmäkohotus. Tein ison taikinan jo kuusi päivää aikaisemmin ja olen paistanut siitä joka toinen päivä leivän. Viimeinen leipä oli taas selkeästi paras kun taikina oli saanut kohota viileässä miltei viikon.

Ja kyllähän se kesä näyttää vähitellen saapuvan. Eilen söin kevään ensimmäisen jäätelötötterökin miltei kesäisessä kelissä. Jalassa oli jo pellavahousut ja takkinakiin farkkutakki. Muutama päivä sitten päällä oli vielä kevytuntuvatakki eli selvää edistystä!

Oletko jo havainnut kesän merkkejä? Kevät tähän on enää jäljellä tuleva viikko ja siten ollaankin kalenterin mukaan virallisesti kesässä. Koronarajoituksetkin muuttuvat, pian voisi päästä vaikka ravintolaan!