Pariisissa pitkästä aikaa

Terveiset Pariisista, jossa oli pitkästä aikaa tällä viikolla.

Matka oli 50. kertani Pariisissa työmatkalla, kävin Pariisissa vuosikaudet tai itseasiassa vuosikymmenet kaksi kertaa vuodessa messuilla, nyt on ollut kolmisen vuotta välissä.

Kaikki aiemmat kerrat olen ollut hotellissa vasemmalla rannalla, Luxembourgin puiston tuntumassa, kriteerinä on ollut lyhyt matka juna-asemalle, messut kun ovat yli puolen tunnin junamatkan päässä lentokentän lähellä. Tällä kertaa valitsin hotellin “rohkeasti” muualta, Samaritainen tavaratalon ja hallien läheltä. Taas sai todeta, ettei "Grand Hotel" varsinaisesti tarkoita, että hotelli olisi erityisen suurikoinen tai etenkään suurenmoinen. Olen ollut työmatkoilla muissankin Grand hoteleissa, ihan tavallisia majapaikkoja ne ovat olleet, välillä vähän nuhjaantuneitakin, eikä tämäkään ollut siinä poikkeus. Hotelli oli nähnyt parhaat päivänsä jo kauan sitten, huone oli kuitenkin hyvin siivottu. Grand vaan taitaa kuulostaa paremmalta kuin pelkkä hotelli. No, joka tapauksessa sijainti oli hyvä niin lyhyehkön kävelymatkan juna-asemalle kuin vapaa-ajankin kannalta. Illalla hotellilta ehti vielä kävelemään Seinen rantaan, Halleille ja Oopperan tienoille.

Joitain vuosia sitten kävin katsomassa upean Diorin näyttelyn. Vaikka olen vuosien varrella käynyt Pariisin-matkoilla muutamissa museoissa, en tuon näyttelyn lisäksi ole käynyt Pariisin muotimuseoissa tai näyttelyissä.

Nyt ajattelin käydä katsomassa messujen jälkeen illansuussa Musée Yves Saint Laurentin. Liikennelakko sotki kuitenkin suunnitelmat. Matka katkesi Gare du Nordille kun junat eivät kulkeneet sieltä eteenpäin. Aamullakin oli ollut lakon takia  junan vaihto. Opasteita ei juurikaan ollut, olin vain epäselvän kuulutusten varassa, mutta netistä sentään selvisi, että joitain junia kulkee lakosta huolimatta. Ryysis laitureilla oli niin valtaisa, etten halunnut jäädä enää odottamaan mahdollisesti joltain laiturilta ehkä jossain vaiheessa lähtevää junaa. Kävelin siis illalla Gare du Nordista Maraisiin ja jätin museon tällä kertaa väliin. Ihan hyvä valinta oli kävelylenkkikin. 

Moni ravintola, jossa olin käynyt jo 90-luvulla oli nyt näinä välivuosina lopettanut ja tilalla oli jotain muuta. Kolmen ruokalajin prix fix-menutarjouksetkin olivat miltei kokonaan hävinneet.

Viitisen vuotta sitten huomasin hampurilaisia ja amerikkalaistyyppistä ruokaa tarjoavien ravintoloiden olevan trendikkäitä, nyt näkyi useita runsaasti tekokukin koristeltuja, pastellisävyisiä "instagrammable"-ravintoloita.

Ostoksia en juurikaan tehnyt, kotiin toim patongin, juustoja ja kaksi ravunlihapurkkia sekä Samaritainen tavaratalosta Ranskan lipun väreissä olevan verkkokassin, jossa voin kuljettaa kotikulmien ranskalaisesta leipomosta patongin kotiin.  Pidän eniten ostoksilla käynnistä pienissä kaupoissa, mutta Pariisin perinteiset isot tavaratalot ovat arkkitehtonisesti upeita ja vierailun arvoisia 

Pariisin kaupunkitunnelmista huolimatta parasta matkassa oli pitkäaikaisten yhteistyökumppanien tapaaminen kasvokkain kolmen vuoden tauon jälkeen. Messutarjontaakin katsoi taas uusin silmin tauon jäljiltä.

Oletko ollut Pariisissa?

Sympaattinen Siena

Palataanpa kesäiseen Italian matkaan, jolloin kävimme mm. Bolognassa ja Firenzessä.  Nythän moni varmaan suunnittelee jo kesän matkoja. Heinäkuisella Italian-matkalla olimme kolme yötä Sienan kaupungissa.

N. 50000 asukkaan Siena Toscanassa sijaitsee kukkulalla 322 metrin korkeudessa merenpinnasta. Saavuimme Firenzestä junalla kaupunkiin, päästäksemme alhaalla laaksossa sijaitsevalta asemalta kaupunkiin otimme taksin. Rata Firenzestä Sienaan ei tainnut olla kovin hyvässä kunnossa. Sienan paikallisjuna Firenzestä oli peruttu ja jouduimme odottamaan tunnin päästä lähtevää seuraavaa junaa. Paluumatkalla juna pysähteli useaan otteeseen ja jatkoyhteytemme Firenzestä Bolognaan oli jo lähtenyt. Saimme Firenzen asemalla kuitenkin helposti vaihdettua lippumme seuraavaan junaan, mutta näihin myöhästelyihin kannattaa varautua eikä suunnitella liian tiukkaa aikataulua.

Sienan asemalla taksiakin sai odottaa paahtavan auringon alla hyvän tovin - parin kilometrin ylämäki matkalaukkuja kanssa asemalta majapaikkaamme ei 38 C helteessä ihan huvittanut. Perille kuitenkin päästiin lopulta taksilla ja pikku hotellissamme oltiin heti todella avuliaita. Meille suositeltiin ravintoloita, joihin ystävällinen isäntäväki teki myös varaukset puolestamme ja saimme myös vinkkejä nähtävyyksistä.

Sienan historiallinen keskusta on sisällytetty Unescon maailmanperintöluetteloon. Siena on samalla sympaattinen että säväyttävä.  

Sienan keskusta jakautuu vanhastaan 17 kaupunginosaan eli contradaan, joista useimmilla on jonkin eläimen nimi ja oma vaakunansa, jossa on kaupunginosan nimikkoeläimen kuva. Me asuimme Aquilessa eli kotkan kaupunginosassa.

Sienan kaupunki on perustettu Etruskien aikaan jo miltei 3000 vuotta sitten. 1300-luvulla se oli yksi Euroopan suurimpia kaupunkeja sekä rikas pankkikeskus, jossa oli paljon kaupunkiin vaurautta tuoneita villakutomoita. Kaupungissa riehui rutto 1300-luvun puolivälissä ja väkiluku pieneni sadastatuhannesta kolmeenkymmeneentuhanteen. Tämän jälkeen kaupungin vaikutusvalta laski, eikä kaupunki juuri kasvanut. Keskiaikainen ydinosa säilyi, sillä siellä ei 1400-luvun alun jälkeen juuri rakennettu uutta eikä purettu vanhaa, historian siipien havina on edelleen aistittavissa kaduilla, kujilla ja aukoilla.

Sienan tärkeimpiä nähtävyyksiä Sienan katedraalin lisäksi on kaupungin keskustassa oleva aukio, Piazza del Campo, jonka läheisyydessä, korttelin päässä yövyimme. 

Muista nähtävyyksistä suosituimpia ovat katedraalimuseo, Museo dell’Opera del Duomo sekä entinen sairaala, Ospedale di Santa Maria della Scala, joka toimii nykyään museo- ja kulttuuritilana.

Majoituimme Sienassa B&B-Residenza d’Epoca Le Aquile Sienaan, joka oli saanut hyvät arviot Tripadvisorissa, Googlessa ja hotellivarauspalveluissa.

Pieni Bed and Breakfast "Le Aquile" sijaitsee Via delle Campanella, Palion kaupungiosan historiallisen keskustassa palatsien, kirkkojen, museoiden ja monumenttien keskellä, vain korttelin päässä Piazza del Campolta.

B&B Le Aquilessa on kaksi kahden hengen huonetta ja kaksi kolmen hengen huonetta. Huoneissa on antiikkihuonekaluja ja puiset kattopalkit. Huoneissa on WiFi, ilmastointi ja lämmitys sekä oma kylpyhuone. B&B-varauksia tehdessä kannattaakin huomioida, onko huoneessa oma kylpyhuone ja löytyykö ilmastointi. Ilmastointi kuumaan vuodenaikaan on must, muuten nukkumisesta ei oikein tule mitään. B&B-nimestä huolimatta aamiaista ei ole tarjolla, mutta oleskelutilassa on yhteinen jääkaappi.

Majapaikkamme sydämellinen isäntäväki antoi paljon hyviä neuvoja, vinkkasi ja varasi ravintolat ja isäntä saattoi meidät vielä viimeisenä aamuna taksitolpalle, jotta varmasti saisimme auton juna-asemalle. 

Sienan keskiaikainen, mustasta ja valkoisesta marmorista rakennettu katedraali on varmasti hienoin kirkko jossa olen koskaan käynyt ja olen kuitenkin ympäri maailmaa käynyt aika monessa kirkossa. Kirkkoa rakennettiin pitkään, mutta pääosa siitä on 1200-luvun alkupuolelta, jolloin eurooppalaiset kaupungit kilpailivat toinen toistaan suuremmilla ja hienommilla kirkoilla. Katedraalin mustat ja valkoiset raidat symbolisoivat Sienan perustajien mustan ja valkoisen hevosen värejä.

Katedraalin lattia on sen suojaamiseksi peitetty suuremman osan vuodesta. Lattiaan on upotettu 56 koristepaneelia, jotka tehtiin vuosina 1369–1547. Käytännöllisesti katsoen kaikki sen ajan tunnetut taiteilijat olivat jossain vaiheessa mukana lattian suunnittelussa. Onneksemme lattia oli näkyvissä juuri vierailumme aikaan, toki koristepaneelit oli rajattu köysillä ettei niiden yli päässyt kävelemään.

Katedraali on on Bond-faneille tuttu myös Qantum of Solace-elokuvasta, jossa näkyy myös Piazza del Campo sekä takaa-ajo Sienan tiilikatoilla. Nähdäksemme maisemat kapusimme Museo dell’Opera del Duomon katolle miltei 40 asteen helteessä, mutta näköalat olivat vaivan arvoiset.

Ensimmäisen illan pizzapaikaksi yöpymispaikkamme isäntäväki suositteli ja varasi Sienan upeimmalla  Il Pomodorinosta pöydän, jonka terassilta näkyi Sienan uppein näköala; katedraalille yli luostarin ja asuintalojen tiilikattojen. Ruoka oli maukasta, mutta ihan loppuun asti ei kuumassa illassa jaksanut syödä. Pomodorinossa ruokalista qr-koodin kautta omaan puhelimeen. Luultavasti perinteisen listankin olisi halutessaan saanut.

Toisena iltana söimme Compagnia dei Vinatterissa, jonka kesäkurpitsaflania olen jo versioinut blogissakin. Ystävällinen henkilökunta suositteli erittäin laajasta viinivalikoimasta laadukkaan kolmenkympin Chiantin, Toscanassa kun oltiin. Tätä viiniä on näköjään myös Alkossa myynnissä, kolmenkympin viini sielläkin.

Sienasta palasimme junalla Bolognaan, sieltä vuokrasimme auton ja jatkoimme Emilia Romagnan vuoristoon, maaseudulle ja viinitiloille, tästä lisää myöhemmin.

Oletko käynyt Toscanassa, onko sinulla jokin suosikkikaupunki siellä?

Elämyslaiva Tallink MyStar

PR-kutsu risteilylle Tallink Suomi

Tallink MyStar risteili tiistaina neitsytristeilyllään.

Mikä upea elämyskeskus tämä uusi, 212,4 m pitkä, 30,6 m leveä ja  2800 matkustajaa vetävä laiva onkaan! En tiedä löytyykö muualta maailmasta tällaiseille lyhyille matkoille läheskään yhtä upeita laivoja, ainakin omat kokemukset ovat todella pelkistetyistä ja nuhruisistakin autolautoista, myös ulkomaalaiset bisneskumppanit ovat olleet jo Megastarista aivan häkeltyneitä "tällainen laiva kahden tunnin matkalle!"

Rauman telakalla rakennetun MyStarin sisustuksen on suunnitellut dSign Vertti Kivi & Co mottonaan "Tärkeintä ei ole määränpää, vaan matka sinne." Kuten Tallinkin Megastarille, myös MyStarille on haluttu tuoda matkustajatilojen ja istumapaikkojen monipuolisuus ja määrä, tyylikäs yleisilme ja pohjoismainen suunnittelu, yleisestä toimivuus sekä hyvät ostosmahdollisuudet. Muotokielessä ja sijoittelussa oli paljon Megastaristakin tuttua, mutta MyStarilla vielä pidemmälle vietynä kokemuksena.

Muistelin neitsytristeilyllä parinkymmenen vuoden takaisia työmatkoja Tallinnaan, jossa luksusta oli istumapaikka infotiskin viereiseltä painuneelta sohvalta. Siitä ei kannattanut hievahtaakaan, sillä muuten joutui istumaan lattialla, istumapaikkoja kun ei riittänyt kaikille matkustajille. Nyt valinnanvaraa on kulloisenkin fiiliksen mukaan. Istumapaikan voi valita rauhallisista nurkkauksista ja suojaisista istuinryhmistä tai paraatipaikoilta, joista voi seurata ohikulkevia kanssamatkustajia. Jokainen MyStarin tila on erilainen ja tilojen tarkoitus on synnyttää erilainen tunne värimaailman, valaistuksen ja pintamateriaalien myötä. Toisaalta matkustajan on helppo nähdä erilaisten tilojen läpi ja myös merelle pystyy katsomaan monesta kohtaa läpi laivan. Itämeren kauneus onkin ollut vahva lähtökohta suunnittelussa.

Kiitosta myös tasaisesta merenkulusta, merenkäynti ei laivalla juurikaan tunnu.

Laivalta löytyy tietysti Delight Buffet, sekä lisäksi a la carte-ravintola, kahviloita ja baareja. Tarjolla on erilaisten ruokailumahdollisuuksien lisäksi myös Starbucksin kahveja.

Traveller Superstoren valikoimissa on niin tunnettuja maailmanmerkkejä kuin vastuullisia, pieniä pohjoismaisia merkkejä. Superstoressa on mm. iso Jo Malonen tuoksuosasto. Erikoisuutena on mm. niin Fazerin sinistä MyStarin omassa rasiassa kuin Veuve Cliquotin samppanjaa MyStarille suunnitellussa peltirasiassa.

MyStarilta löytyy myös Promotional area, elämyksellinen ostospiste, jonka valikoimat vaihtuvat. Neisytristeilyllä oli tallinnalaisen Junimperium Distilleryn ginejä.

Loungeja MyStarilla on jopa kolme; rauhallinen Comfort Lounge, työskentelyyn soveltuva Business Lounge sekä ylellinen, kahdeksan matkustajan Platinum Lounge. Paikka Platinum Loungessa maksaa hulppeat 500€, joten eilinen istahdus loungessa taitaa jäädä viimeiseksi. Hintaan toki sisältyy istumapaikalle tarjoillut ruoat laivan ravintoloista, ostosmahdollisuus istuimelta hievahtamatta sekä Priority Car-autopaikka.

Olen itse työmatkaillut Tallinnaan muutaman sata kertaa vuosien aikana. Takavuosien pienten laivojen hälyisien baarien nurkissa ja aulojen epämukavilla sohvilla läppärin kanssa kyhjöttänyttä ilahduttaa kuinka laivalla työskentelevätkin on otettu suunnittelussa huomioon, onhan työ -ja tarvematkailu vilkasta Tallinnan ja Helsingin välillä. Laivasta löytyy muiden tilojen lisäksi myös Offie cabin eli toimistohytti, jonka voi varata kun haluaa todella rauhallisen tilan työskentelyyn.

MyStarissa riittää uutta nähtävää ja koettavaa useammallekin matkalle, MyStarilla laivamatka ei enää ole se "pakollinen osuus" vaan olennainen osa matkan elämystä.