Ikea Billy cupboard painting tutorial

 

 

Olen suunnitellut kolmetoista vuotta sitten hankkimieni, parissakin muutossa mukana kulkeneiden keittiön Billy-kaappien maalausta jo pidemmän aikaa. Tein aiheesta postauksenkin jo pari vuotta sitten, silloin tosin haaveilin uuusista kaapeista, jotka maalaisin.

Esmeralda's-blogissa oli loistava tutorial Billyjen maalaamiseen, kesäloman alussa hankin Essin suosittelemat maalit ja aloin puuhaan. Essi oli maalannut kaapin valkoiseksi, mutta minun haaveissani oli sisältä valkoiset ja päältä mustat kaapit.

Yllättävän aikaa vievää pesuineen, hiomisineen, pohjamaaleineen ja muutamine maalikerroksineen. Aina välissä kun täytyy vielä antaa maalille aikaa kuivua. Loppujen lopuksi käytin miltei viisi päivää kahden kaapin ja CD-tornien maalaukseen, CD-levyjä kun en vielä malta pistää poiskaan. Tähän sisältyi myös tavaroiden takaisin sijoittelu kaappeihin ja pölyjen pyyhkiminen, johon menikin tovi...

Etenkin ovien maalausta korjailin muutamaankin otteeseen, maali kun ei oikein kunnolla uppoa karmin ja lasin väliin, vaan alkuperäinen kirsikkaviilu jää helposti pilkottamaan kun kaappia katsoo hieman sivulta päin. Lopulta hyväksyin karmien läheltä katsottuna hieman rustiikkisen ulkonäön, kun ihan joka kohtaan karmin väliin en saanut pienellä vesiväripensselilläkään tuputettua maalia. Sen sijaan laiseista sain partaterällä raapia karmin vierestä hartaasti maalia pois.

Olen tyytyväinen että kesälomaprojekti on nyt valmis ja lopputulokseenkin olen tyytyväinen. Siippa hieman pyöritteli päätään, kun selostin maalausurakkaa hänelle etukäteen, mutta hänkin piti kaappien ryhdikkäämmästä, uudistuneesta ulkonäöstä.

Billyt vetävät uskomattoman määrän astioita ja näin ne saivat elinkaareen lisäaikaa pienellä investoinnilla.


I have dreamed of painting my Ikea Billy cupboards for a long time and decided to have a painting project at the beginning of my summer holiday.

I found a brilliant tutorial in a Finnish blog; First I taped the glass parts. After removing lights, doors and shelves I washed all plywood and sanded them. Then I painted twice of primer, letting primer to dry between coats. After primer had dried I sanded slightly again and painted inside of cupboard and shelves with off white semi matte furniture paint and outside & doors with semimatte black.

It was quite difficult to get the paint in between glas and door frame, I finished painting with a small water color brush, but after several coats (and hours of scraping paint from glass with razor blade), I accepter that some of the original color can be seen between glass and frame here and there, if you take a close look.

It took almost five days to paint two cupboards and CD towers  ( I can't throw away all my old DCs yet), but I am pleased with results. The old cupboards ahve survived two moves and 13 years and they will still have several years ahead of them.

A weekend morning

Avokado-kiivismoothie ja latte aloittavat kiirettömän viikonloppuaamun.

Euron orvokki näyttää paremmalta suojaruukussa ja katesoralla somistettuna.

Rauhallista viikonloppua!

 

 

Avocado-kiwi smoothie and latte are a good start for a relaxed weekend morning.

An euro lilac looks better in a new pot and white rocks.

Enjoy the weekend!

 



Happy Easter

 

Hyvää pääsiäistä!

 

Tänään mennään syömään lammasta äidin luo ja huomenna siirrytään appivanhempien luo. Omat kokkaukset ovat tänä pääsiäisenä vähän vähemmällä. Eilen tosin laskeuduttiin pääsiäispyhiin karitsan lavan, halloumin, ison salaatin ja shirazin avulla.

 

 

Happy Easter!

 

Today we will have Easter lunch at my mother's and tomorrow we will head to my inlaws. This Easter I will not be cooking much. Although yesterday evening we headed towards four day Easter weekend with mutton shoulder, halloumi, a big salad and syrah.

 



New one euro bowls

 

14 v. vanhat valkoiset kulhot alkoivat osittain olla lohjenneita ja huonossa kunnossa, eikä ihmekään. Syödäänhän niistä joka aamu jugurttia ja marjoja ja usein myös keittoja sekä välillä jälkkäreitäkin.

Kävin katsastamassa Tigerin valikoimat ja löysin juuri sopivat, vähän aiempia isommat valkoiset kulhot, jotka vilahtivatkin jo eilisen Parisuhdepasta-postauksessa. Hintaa oli yksi euro/kpl. Ehkä nämä eivät kestä neljäätoista vuotta, mutta jos edes jonkun vuoden.

 

Pääsiäiskukiksi hankin parin euron narsissiruukun, laiton sen valkoiseen suojaruukkuun ja peittelin mullan valkoisella katesoralla. Loppusilaukseksi vielä vanha peltilautanen ruukun alle.

 

My 14 years old white bowls were cracked and in pretty bad shape. I found these 1 € bowls to replace them. I used them already yesterday in my Relationship pasta post. Maybe they won't last for another 14 years, but hopefully at least few years.

 

For Easter I purchased daffodils. I put them in a white pot, covered dirt with white rocks and finalized the upgrading with a steel plate under the pot.

Eight euros well spent

 



Ostan silloin tällöin markettikimppuja, joita en kuitenkaan laita sellaisenaan maljakkoon, vaan astettelen kukat yksitellen pulloihin. Kahdeksan euron kimppu näyttää yht'äkkiä "enemmältä".

 

I buy once in a whole lower bouquets from supermarkets. Instead of just putting them in a single vase, I share the flowers in several old bottles. It looks like there were much more flowerss than jus one eight euro bunch.

A second time around

 

Nämä kukat kestivät todella kauan. Jo helmikuun alkupuolella hankitut, ennen makkarajuhlia ja kattauskuvissa vilahtaneet vaaleanpunaiset neilikat ja vaaleanpunaiseksi spreijatut harsokukat kestivät ja kestivät. Lopulta oli enää yksi neilikka ja harsokukatkin olivat kuivuneet, mutta niistä sai vielä uuden asetelman.

 

Valkoinen maljakko on Tigeristä, en voinut vastustaa sitä. Lasipullo on anopilta saatu vanha labrapullo.

Seuraavaksi ostan vaaleanvihreitä kukkia.

These flowers lasted for a loong time! I bought them on the first week of February before our dinner party and still had the last stems beg of March! I just made a new arrangement when I had one carnation left.

Next I want to buy light green flowers.

Our sign collection in Avotakka magazine



 

Olen vinkkaillut monista nettilehdistä, mutta tässä yksi vinkki perinteisestä paperilehdestäkin...

Viime keväänä kokkasimme "parisuhdepastaa" ystävämme kirjoittamassa jutussa Kodin Kuvalehdessä, viimeisimmässä ilmestyneessä Avotakassa esiinnymme kylttikeräilijöinä. Yksi lukijoistani oli jo huomannutkin jutun lehdessä.

 

Toimittaja otti yli vuosi sitten yhteyttä blogin kautta ja juttuun meitä haastateltiin maaliskuussa. Kuvat otettiin toukokuussa, heinäkuussa Avotakasta otettiin yhteyttä ja kerrottiin, että kuvat oli vahingoissa deletoitu heidän tiedostoistaan. Uudet kuvat otettiin elokuussa ja jutun piti ilmestyä vuoden viimeisessä keräilyteemanumerossa. Juttua ei siinä kuitenkaan ollut.

Äitini tilasi minulle lyhyen tilauksen Avotakkaa joululahjaksi, olisi voinut muuten mennä viimeisimmässä numerossa viimein julkaistu juttu ohi (tai ehkä ei, muutama asiakkaani kertoi nähneensä sen...). Lehdestä ei lupauksista huolimatta ilmoitettu julkaisuajankohtaa tai lähetetty numeroa...

Me olemme kolmesta haastatellusta se "tavispariskunta keräilijänä" kaksi muuta keräilijää olivat enemmän vakavissaan harrastuksensa kanssa. Jutussa kerrotaan kylteistämme ja vähän kakkuvuoistakin joiden keräilyn olen kuitenkin lopettanut (tai pistänyt tauolle), kun niille ei ole järkevästi seinätilaa.

I have recommended many online magazines, but here is a reading tip about a traditional paper version.

A year ago we were featured in a Finnish magazine Kodin Kuvalehti cooking "relationship pasta", now we are in the latest Avotakka, a Finnish interior magazine.

 

Interview was donea already year ago and photos taken in August, the story was supposed to be published already last year.

We are featured as sign and cake mold collectors. Two other collectiors were also interviewed in the magazine, we were the couple who didn't take the collectiong very seriosly, bu the two others were more hard core collectors.



My collage wall

 

 

 

 

 

 

 

 

Olemme asuneet nykyisessä kodissamme seitsemän vuotta. Kovin suuria muutoksia ei kotona ole tapahtunut sitten muuton, jolloin hankimme joitain uusia kalusteita ja remontoimme koko asunnon. Monet kalusteistamme ovat jopa 100 v. vanhoja, vaikka kotimme ei muistutakaan museota. Näitä antiikkimarkkinalöytöjä ja perintötavaroita emme hevin lähde vaihtamaan ja muutenkin uskon enemän kestävyyteen ja pysyvyyteen sisustuksessa kuin trendien perässä juoksemiseen.

 

Makuuhuoneessa on ollut varmaan eniten vaihtelua. Sänky lähti vuosia sitten nopeasti vaihtoon, kun heräsin yksi yö yht'äkkiä yllättäen kamalaan selkäsärkyyn, enkä enää voinut nukkua ilmeisesti liian pehmeässä sängyssä. Kun muutaman yön olin nukkunut nojatuolissa, oli uuden sängyn hankinta edessä. Myöhemmin hankin sänkyyn uuden päiväpeiton ja koristetyynyt. Nyt haaveilen Hästensistä tai jostain muusta laatusängystä.

 

Suurimmat muutokset ovat makuuhuoneessakin tapahtuneet seinässä. Makuuhuoneemme on todella pieni, syvyyttä sillä on n. 4 m ja leveyttä vain 2,6 m. Vaihdoimme keittiön ja makuuhuoneen paikkaa ja siinä yhteydessä seinää jopa siirrettiin huimat 20 cm. Seinän siirtäminen oli kuitenkin pakko tehdä, jotta pääsen jotenkin yöllä pimeässäkin kulkemaan sängyn päädystä, mutta enempää sitä ei voinut siirtää putkien takia. Rakastan 50-luvun alun talossa olevaa kotiamme, mutta makuuhuone ja kylpyhuone voisivat olla hieman suuremmat...

 

Seinän muodonmuutosta olen esitellyt edellisen kerran täällä;  seinäkollaasimme elää edelleen. Tuon kahden vuoden takaisen maalauksen ja taide-, esine- ja kylttikollaasin lisäksi seinälle on ilmestynyt mm. uusia kylttejä, kehystetty vanha mainosjuliste Hong Kongista, bensa-aseman hintanumero New Yorkista, koiranäyttelyn palkinto Pariisista, ravintolan vanhoja mainoksia, vanha puinen mitta Poughkeepsiestä, ystävien perheyrityksen varastosta löytyneitä viime vuosisadan alun suklaamuotteja jne. Seinällä ovat sovussa niin mummini hevosmaalaus, Outi Heiskasen hevosgrafiikka, Tarmon valokuva, Maila Ponkkosen kanimaalaus kuin eestiläiset koiragrafiikat...

Kaikkia ei saa yhteen kuvaan mahtumaan edes laajimmalla optiikalla, kun huone on niin kapea. Jos linkin kuvakollaasi näytti oudon ylös asetellulta, siihen on syy; kollaasin alareuna on hieman olkalinjani yläpuolella, jotten vahingossa pyyhkisi mitään seinältä alas ohi kulkiessani.

We have lived in our current home for seven years now. We renovated the whole apartment and bought some new furniture then, but after that we haven't done any major changes. We have many pieces that are abt. 100 years old, I would't change them for modern furniture. Also in more contemporary furniture I believe in sustainable, long term buys than seasonal trendy changes.

 

 The wall collage in our bedroom has gone trough more changes than anything in our home. I posted about it two years ago, but it has expandes ever since; there is a framed vintage poster from Hong Kong, gas station price sign from New York, measure stick from Poughkeepsie, 100 year old chocolate molds from friend's company...

I couldn't get the whole collage in one photo even with he widest lens, as the room is so narrow...

Wake up for coffee

Emme ole kovinkaan innokkaita kahvin juojia Siipan kanssa, normaalisti emme juo aiemmin emme ole juoneet kahvia juuri lainkaan kotona, töissä juon kupillisen aamupäivällä. Maisteltuani erilaisia kapselikahveja ystävien luona, hotelleissa, messuilla ja pirteän Nespresson myyjän tarjoamaa kahvia Stockan kahvinkeitinosastolla, innostuin kapselikoneista.

Minun suosikkejani ovat maitokahvit, kellonajasta huolimatta. Ensimmäisellä messumatkallani Firenzessä monta vuotta sitten nyt jo eläkkeellä oleva ikityylikäs kilpaileva kollegani tarjosi kahvit . Tuo elegantti herra valisti, että Italiassa on soveliasta tilata maitokahvia vain ennen puolta päivää, puolen päivän jälkeen kahvi nautitaan ilman maitoa. Onneksi kello oli vasta varttia vaille kaksitoista...

 

Kun kahvikone alkoi häämöttää mielessäni, sen oli myös tehtävä maitokahvia. Kapselikoneita on nykyisin saatavina moneltakin valmistajalta, mutta hauskojen mainoksien houkuttelemana ja George Clooneyn elokuvien ystävänä päädyin Nespressoon, hän kun mainostaa merkkiä... Näin järkiperäinen oli tämä valintani... Ajattelin kyllä Siipan olevan mielissään, kun hän voi kahvia nauttiessaan  samaistua tyylikkääseen Georgeen, vaikkeivat he ihan saman näköisiä olekaan... Googlasin tietysti parhaan tarjouksen ja kuinka ollakaan, päädyin kalliimpaan malliin kuin olin alunperin ajatellut, kun Nespressolla oli cashback-kampanja, jolla sai 80€ palautuksen valitsemani Lattissima-koneen hinnasta.

 

Tilasin koneen netin kautta töihin ja olin hieman hämmentynyt, kun paketti oli niin iso, olinhan tarkastanut koneen mitat ennen tilausta. Isosta pahvilaatikosta paljastui pienempi laatikko, joka sisään ihan oikean mittainen kone oli aika lailla väljästi pakattu. Käärin paketin kultapaperiin ja vein paketin kuusen alle pari päivää ennen joulua Siipan hämmästeltäväksi. Mehän emme koskaan anna lahjoja toisillemme, vaan yleensä "eläimet hankkivat" lahjamme (esim. Mäyrä, Kettu, Tarmo-koira jne., Siipan perheen tradition mukaisesti). Tämän paketin antoi poikkeuksellisesti ihminen, mutta en minä vaan maukasta joulua toivotti "George".

 

Heti aattona maistelimme sukulaisten kanssa eri kahveja, koneen mukana kun tuli testipaketti kaikista Nespresson kahveista, maalta palattuamme viikonloppuna surauttelin ihania maitokahveja aamuisin. Nyt pitäisikin tilata lisää kahvikapseleita, tummat paahdot olivat omia suosikkejani.

Ai niin, tämä EI ole blogiyhteistyökirjoitus, olen vain innoissani uudesta koneestamme... Myöhemmin tulee postaus toisestakin joululahjakodinkoneesta tai lähinnä sen lisäosista, kunhan kerkeämme testaamaan.

 

 We haven't been coffee enthusiastics earlier, but now we have a Nespresso Latissima, which Husband received as a Christmas gift. I have drank speciality coffees made in capsule machines at friends, hotels, fair stands... and started to dream of an easy to use machine of our own. As usual, I googled for the best deal and convinced myself to order a machine and more advanced model than I first had thought of.

I prefer my coffee with milk, no matter what time it is. Years ago, during the first trip to Florence fairs, a colleague and competitor offered me a coffee. This elegant gentleman did teach me tht it was appropriate to order coffee with milk only before noon in Italy. Fortunately it was quarter to twelve...

I ordererd the machine to my office and was quite astonished to see how big the box was. When I opened it, there was a smalled box inside and inside the box there was much smaller macnine than the box indicated, just the right size. I wrapped the box in golden paper and carried under Christmas three for Husband to wonder what it was.

Now we have made speciality coffees on weekend mornings and already have almost ran out oft he test set of capsules.

I received another house hold appliace from Husband, or actually extra parts for another machine we already have, but more about that later on.

Vintage crush

Vanhat tavarat ovat olleet minulle ja Siipalle jo vuosikausia keräilykohteita. Mitään kovin kalliita esineitä emme ole hankkineet, vaan lähinnä edullisia silmäämme miellyttäviä, hauskoja pikku löytöjä on lähtenyt mukaan antiikkiliikkeistä, markkinoilta ja kirpputoreilta ympäri maailman.

Kylttien lisäksi erilaiset teräsvadit,- pokaalit ja -astiat ovat etenkin mieleeni, nyt vaan kaapit ja tasot alkavat olla niin täynnä, että keräilyintoa täytyy vähän hillitä...

 

I and Husband have collected vintage for years. We haven't everf purchased any really expensive items, instead we have selected at flea markets, antique dealers and markets around the world inexpensive curiosa we have liked.

Besides signs I especially like steel bowls, plates and trophy cups. Now our cupboards anddesk tops are getting quite full, so we have to be rather selective with our purchases.

Let there be light

 

Kuinka aikaisin pimeä nyt laskeutuukaan, kun ollaan siirrytty talviaikaan! Kynttilät tuovat vähän valoa pimeisiin iltoihin.

 

H&M:n moodlight-kynttilä oli viime talvena varsinainen blogikynttilä (vrt. blogimatto, blogipasta yms. blogeissa leviävät trendit). Minä hankin omani vasta tänä syksynä. Vienosti tuoksuvan Lemon-kynttilän ostin Espoosta Kartanopäiviltä elokuussa. Taannoisella työmatkalla Lahdessa poikkesin ennen kotiin päin ajoa Hollolan Finnmarin tehtaanmyymälään, jossa sattuikin olemaan sopivasti kilokynttilät alessa 4 €/kg. Mieluiten olisin halunnut valkoisia pyöreitä kynttilöitä, mutta valkoisena oli vain neliskanttisia.

Vanhan Alkon kuljetuslaatikon (Siipan löytöjä jo ajalta ennen tapaamistamme, minulla oli sopivasti Alkon vanha lasinen kyltti) päällä on Maryn tekemä X-kirjain, Australiasta ostamani keramiikkakulho, siipan ostama kuparinen vati ja rakkaimmalta ystävältäni perimäni kupariastia.

 

It's getting dark so early now when we are in winter time! Candles give some light to the dark nights.

Moodlight by H&M was a real "blog candle" last winter, I bought mine only this fall. The lightly scented lemon candle I bouthg last August.

 

On the vintage Finnish alcohol monopoly store transportation wooden box I have displayed a mosaic décollage X by Mary, a small ceramic bowl from Australia, a copper dish I received for Christmas from Husband and another copper container I inherited from my dearest friend two years ago.



Figs served in three ways

 

Perjantai-illan illallisvieraille tarjottiin Hulluilta Päiviltä edullisesti löytyneitä viikunoita kolmella tapaa.

 

Tulin kotiin alle tuntia ennen vieraiden saapumista, mutta olin hieman valmistellut ruoka-aineita aamulla ja matkalta jo kauko-ohjailin Siippaa puhelimitse pilkkomaan ja kuorimaan. Pöydän olin kattanut edellisenä iltana, joten ehdimme saada ruoat hyvälle mallille ennenkuin ovikello soi

 

Alkuruoaksi kääräisin viikunalohkoja serranokinkkuun, viikunoiden seurana oli basilikaa, ankanmaksapateeta ja uunissa kuivattua serranokinkkua, jonka murustelin.

 

Pääruokana oli ankankoipea Confit de Canard, jota saa ostaa valmiina isossa säilyketölkissä. Koivet ovat kypsiä, ne vain ruskistetaan ja lämmitetään. Koipien kanssa oli uunissa haudutettuja pasternakka- ja omenalohkoja, yrttivoin kanssa haudutettua punasipulia sekä viikunaa ja pecanpähkinää, joita hauduttelin pannulla pienessä tilkassa vaahterasiirappia.

Jälkiruoaksi tarjosimme, mitäpä muutakaan kuin viikunoita... Siippa kokosi jälkiruoan vino santolla kostutetuista cantuccini-kekseistä, viikunoista, mascarpone-kermavaahdosta, paahdetuista mantelilastuista ja valkosuklaalastuista. Ei ihan joka päivän herkkua, mutta syntisen hyvää!

 

 

Our Friday night dinner guests were served figs in three ways.

 

I came home less than hour before our guests, but I had prepared some ingredinets in the morning and "remote controlled" Husband by phone; he had cubed and peeled fruits and vegetables by th etime I got home. I had set the table already th enight before, so we were in good shape when the doorbell rang and could concentrate in our guests.

 

For starter I wrapped figs in Serrano ham and served them with basil, duck liver pate and crumbled oven dried Serrano

 

For main course I opened a can of preserved duck legs=confit de canard, browned and heated them. Side dishes were red onionions braised with herb butter, braised parsnips and apples and figs, that I simmered with pecans and a splash of maple syrup.

 

Dessert was based on figs, what else... Husband made a dessert by layering vino santo moistened cantuccinis, figs, mascarpone and whipped cream, toasted almonds and white chocolate shavings.

 

 

A fallen flower vase

Ostin Mercin liikkeestä Pariisista tällaisen "kaatuneen" pullomaljakon.

 

Ei maksanut montakaan euroa, varmaan edullisin tuote koko liikkeessä. Voi silti olla, että miltei samaan hintaan Alkosta löytyisi joku vastaava pullo, jossa olisi viini mukana ...

Vähän manailin painavaa laukkua junassa messuille raahatessani, että pitikö se maljakkokin ostaa, mutta ihan hauskaltahan se näyttää ruokapöydällä. Odottelen, että löydän jostain sellaisia ranskalaisia tulppaaneja, joissa on kaartuva varsi, muutama sellainen voisi näyttää kivalta tässä maljakossa (ja sitten täytyy muistuttaa Siippaa, että kukkien kuuluukin olla sellaisia, kerran hän heitti juuri ostamani ranskalaiset tulppaanit pois, kun ne olivat hänen mielestään "ihan nuutuneet"). Ensimmäisenä kokeilin maljakkoon kuitenkin paria ruusua tarjousruusunipusta.

 

I bought at Merci in Paris a "fallen" glass bottle vase.

 

It didn't cost much, I might have been the most inexpensive item in the whole store. Still I thought if I could have found a similar bottle with wine in it here in Finland...

 

I cursed my heavy luggage in the thrain and on the way to the fairs, did I really have to buy that vase? Anyhow, it looks good on our dinner table. French tulpans could look good in this. (I only would have to remind Husband that the curvy stems are supposed to be like that, he once threw away French tulpans I had just bought, because he thought they had died...). The first flowers I tried in the new vase were few stems of discount roses.

The little luxury in bathroom

 

En oikein osaa nauttia suihkussa käynnistä. Älkää ymmärtäkö väärin; pesen kyllä itseni päivittäin!

 

Suihkuhetket ovat yleensä vaan kiireisiä; aamulla ennen töihin lähtöä on AINA kiire ja pestessäni kolme-neljä kertaa viikossa hiukset teen pesun ja hoitoaineen lisäksi muitakin huoltotoimenpiteitä; kuorinta, sheivaus, vähän raspausta ja ja saippuointi. tämä jossain vaiheessä iltaa töistä tulon (yleensä myöhään), ulkoilun ja ruuanlaiton välissä. Suihkuun ei siis viitsi jäädä oleskelemaan. Koetan lisäksi olla ekologinen  ja valuttaa vettä vain huuhdellessani.

 

50-luvun talon kylpyhuone on aikakaudelle tyypillisen minikokoinen, joten ylellisyyttä täytyy hakea muin keinoin. Kauniissa pullossa oleva hyväntuoksuinen suihkugeeli tuo sen pikku ylellisyyden, jolla nautin suihkuttelusta kiireenkin keskellä.

Siippa toi keväällä oltuaan työkeikalla parikin suihkugeeliä; Dolce & Gabbanan Light bluen, tuoksu on ihanan raikas, mutta tuubi oli ulkonäöltään tylsän tavallinen. Toinen oli  juuri käyttöön ottamani Versacen Yellow Diamond, joka on miellyttävänä tuoksun lisäksi myös pakkaukseltaan sopivan ylellinen. Mies näyttää tietävän hyvin, millä ilahduttaa pikku vaimoa!

Jos kylpyhuoneeni olisi ihana koti-spa, nauttisin kiireisistä suihkuhetkistä enemmän, mutta nyt tyydyn ripauksen luksusta tuoviin pesutuotteisiin.

Mikä sinulle tuo pientä ylellisyyttä arkeen?

 

I usually don't enjoy showering very much. Don't get me wrong; I do wash my self on daily bases!

 

I just don't have much time to stand in shower; weekday mornings are ALWAYS busy, I wash my hair in the evening three or four times a week, and at the same time do other maitenance as well; conditioning, shaving, scrubbing, washing, the normal works. This is done after arrival from work (often late),between evening walk and cooking. So I don't feel like standing in the shower for ages. I also try to be ecological and run water only when I am rinsing.

We live in an early 50's house. Bathrooms back then were really small, so our bathroom really isn't any luxurious home spa, the little luxury has to be brought to showering with other means.A shower gel wit sweet fragance and pretty bottle gives the little extra. 

 

Husband brought me two shower gels in May from a work gig he did on a cruise ship. Dolce & Gabbana's Light blue has a lovely fresh scent, buttl ethe tube is very basic. The other one, which I just started to use; Versace's Yellow Diamond smells lovely and has also a nice bottle. He knows how to make his missis happy with little gestures.

 

If I had a luxurious home spa, I would enjoy the busy moments in shower more, but with the tiny bathroom I have, I can aim for a bit better experience with the nice bath products.

What brings you the little extra for every day life?

Living in a condo and loving it!

Olen asunut omakotitaloissa, rivitalossa, paritalossa ja useissa kerrostaloissa, tässä viimeisimmässä seitsemän vuotta. Tämä 50-luvun alun talo ja asumismuoto on näistä ollut minulle/meille paras.

Ihailen omakotitaloissa asuvien ystävien puutarhoja, marjapensaista, hedelmäpuita, uima-altaita ja taloja, mutta kauhistelen myös ainaista työmäärää ja rahan menoa lämmitykseen, vakuutuksiin, jatkuviin korjauksiin... Yksi rintamamiestaloaan ja asuinympäristöään rakastava ystävä totesikin neuvonsa olevan yksinkertainen kaikille söpöstä rintatamiestalosta haaveileville "Älä!!!!"...

I have lived in all kind of houses and arrangements, in the current home we have lived seven years. The house is from early 50's, to me it's the best house and form of living this far.

I admire houses of friends, their gardens, berry bushes, fruit trees, pools... but  I don't envy the never ending maintenance and cost; heating, insurances, renovations... One friend living in cute old house many envy has one advice for people who would love to buy a similar house "Don't!"

Kerrostaloelämä on aika huoletonta, ainakin isossa, hyvin hoidetussa taloyhtiössä.
Kerrostalon avarien pihojen kukkaistutukset ovat kukoistuksessaan varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn.


Living in a condo is pretty stress free, at least if houses, yards and finances are managed well.
There are plenty of flowers on our big yards from early spring till late fall.

Talon pihapiiristä ja metrin säteeltä poimin kesälllä raparperit, metsämansikat, mustikat, vadelmat, kirsikat ja omenat. Livahdan vain aidan raosta marjamaille...

In the woods next to my house I pick wild strawberries, blueberries, raspberries, cherries and apples. I just follow the path trought bushes and there they are...

Palvelut, uimaranta, lenkkipolut ovat aivan lähellä. Keskustaankin on lyhyt matka.

Services, beach and trails by the shore are close by. City center is only few kilometers away.

 

Pienellä parvekkeellamme mahtuu syömään ulkona ja siellä voin kasvatella yrttejä omiin tarpeisiin.

Parasta kaikesta; lumia ei tarvitse luoda tai ruohoa ajaa. Talkoisiin osallistun kahdesti vuodessa, muuten ihana talonmiespariskunta pitää pihapiiristä huolen. Piha on talvella aina aurattu ja hiekoitettu ennen töihin lähtöä ja kaikki on muutenkin tip top kunnossa. Taloyhtiöstä löytyy kuntosali, pesutupa ja kuivaushuoneet, autopesutalli, kierrätysroskikset kaikelle mahdolliselle.... voinko enempää pyytää? (No, sen isomman kylpyhuoneen ja pukeutumishuoneen, mutta kaikkeahan ei voi saada...)

There is just enough room in our small balcony or al fresco dining and I can grow herbs to season my cooking.

Best of all; I don't have to clear snow or mow the lawn. We have a few hour work party twice a yea, otherwise a wonderful janitor couple  keeps good care of the houses and yards. After snow storms in the winter yard is always cleared of snow and sanded before I get out. there is a mini gym, laundry rooms, garage for car wash, recycling bins for paper, cardboard, glass, metals etc. Can I ask for more?! (Well, a dressing room and bigger bathroom, but one can't get it all...)

Samalla rahalla olisi voinut tietysti saada kolmion sijaan kokonaisen talon Helsingin ulkopuolelta, mutta nautin lyhyistä etäisyyksistä, palveluista ja samalla luonnon rauhasta. Kerrostaloelämä on juuri meille sopivaa, enkä haikaile omakotitaloon.

Löytyykö muita onnellisia kerrostaloasujia?

The same amount of money could have bought us a whole house outside of Helsinki, but I enjoy short distances, services but also the nature in my neighborhood. Living in a condo suits me perfectly, I don't even dream of living in a detached house.

Dinner with friends

Lauantaina ystävät tulivat syömään. Kävin talon takaa nappaamassa muutamat kukat ja oksat pöydän koristeeksi.

We had friends over for dinner on Saturday. I picked few flowers and branches behind my building for decoration. 

Printtasin menun A neloselle, joka toimi myös paikkakorttina ja tablettina. Fontit imuroin netistä.

I printed the menu on A4, which served as a place mat and place card as well. For the menu I  downloaded few new fonts.

Pilvinen ilta hämärtyi aikaisin, joten sytytimme kynttilät pöytään.

Alkuruokana oli kylmäsavulohisalaatti, jossa oli sitruunamehussa marinoitua mangoa, varsisipulia ja korianteria. Olin ostanut salaattia varten useampia päiviä aiemmin myös avocadoa, mutta se oli edelleen kivikova, joten viime tingassa korvasin avocadon aprikoosilla.

For starter we served smoked salmon salad with lime juice marinated mango, spring onions and cilantro. I had also bought well ahead avocado for the salad, but it was still hard, so I substituted avocado with apricots I had at hand.

Pääruokana oli aasialaista possunlapaa (mukailin hieman ribsiohjetta viimeisimmästä Mondon Ruoka & matka-lehdestä), jota olin haudutellut pitkään uunissa, se tarjottiin riisipedillä varsisipulin, mintun, korianterin ja suolapähkinöiden kera.

For main course I served Asian pork shoulder braised for three hours with rice, spring onions, fresh mint, cilantro and salted peanuts.

Jälkiruoaksi tein jauhottoman suklaakakun jonka kanssa olin poiminut lähikalliolla kasvavia metsämansikoita.

Metsämansikkasadosta näyttää tulevan hyvä, täytyykin käydä poimimassa niitä lisää kunhan loputkin kypsyvät.

For dessert I baked a flourless chocolate cake with wild strawberries I picked in the woods behind my house.