In the woods

 Vietimme maalla viikonloppua...

 

We spent the weekend in the countryside...

 

 ...lähdin sienimetsään...

 

...I went to pick mushrooms....

 

 

 ...vaikka sienituntemukseni on todella huono.

 

...even though I don't really know mushrooms.

 

 Tällaisiakin tuli vastaan. Oudon näköisinä jäivät metsään, mutta olisivatkin olleet syötäviä.

I saw few of these. They looked weird, but I was told that they would have been edible.

 

 

 Nämä sentään tunnistin! Saaliiksi parina päivänä sain kunnon satsin suppiksia, mustia torvisieniä, kanttarelleja ja yhden tatin, joten tunnistan ainakin neljä syötävää sienilajia!

These I recongnized. I picked during weekend a good lot of funnel, yellow and black chantarelles and one boletus, so I recognize at least four edible wild mushrooms!

 

 

Lauantaina syötiinkin sienirisottoa, jonka koristelin ketunleivillä ja sunnuntaina juurespaistosta kanttarellikastikkeen kanssa..

We ate on Saturday wild mushroom risotto which I garnished with wood sorrels and on Sunday we had roasted root vegetables with chantarelle sauce.

 

 Poimin lisäksi pari litraa puolukoita...

I picked also few liters of lingonberries...

...ja kesän viimeiset mustikat.

 

...and the last blueberries of the summer.



Late summer glory

 Vielä on kesän loistoa jäljellä... no, onhan elokuu vielä kesäkuukausi.

There is still glory of summer still in the gardens... well, August is a summer month!

Kypsyvät koriste- ja hyötymarjat sekä hedelmät vaivihkaa kielivät edessä häämöttävästä syksystä... Nautitaan kuitenkin vielä kesän viimeisestä viikosta ennen syyskuun alkua!

Ripening berries and fruits still forecast the fall ahead...

Let's enjoy the last official summer week before September!



My secret strawberry field

Metsämansikkakausi on parhaimmillaan. Omalle salaiselle mansikkapaikalleni pujahdan kotipihan pensasaidan raosta, yli kävelytien, 50 m polkua kalliolle... siellä ne ovat; runsaina, mehevinä ja punaisina. 4 km Helsingin keskustasta, silti kaukana suurkaupungin hyörinästä.

Wild strawberry season is now! To my own secret strawberry fieds I get in few minutes, plump and juicy wild strawberries grow four kilometers from Helsinki city center, still in a peaceful place in the woods.

 Siipalle pujottelin heinänkorteen annoksen mansikoita. Takapihan raparperisato on laihanlainen, mutta muutamastakin varresta sain keiteltyä raparperimehua tämän päivän Billnäsin picnicille. Ensin Fiskarsin antiikkimarkkinoille ja sitten syömään joen rantaan.

I prepared a strand of strawberries for Husband. Rhubarb on my back yard doesn't seem to grow very well this year, but few stems were enough for rhubarb cordial for today's annual picnic by the river in a beautiful place.

 

 Metsämansikoita on nautittu minttujugurttijäädykkeen kanssa...

We have eaten wild straberries with homemade mint yoghurt semifreddo...

 ...turkkilaisen jugurtin, hunajan ja paahdettujen mantelien kera...

...with Turkish yoghurt, honey and toasted almonds...

...smoothiena...

...as smoothie...

 

...ja pelkän jugurtin kanssa aamuisin.

...and with plain youghurt in the morning.

Voiko ahomansikoihin kyllästyä? EI VOI, sesonkin on niin lyhyt!

Kaupunkiviljelyn lisäksi kaupunkien metsissä on paljon villejä kasveja, joita kannattaa hyödyntää. Hedelmien ja marjojen raskasmetallipitoisuudet ovat yleensä pieniä, sillä kasvien sisällä myrkkyjä kulkee juurista versoon ja eteenpäin varsin vähän. Elintarvikevirasto suosittelee luomukeruutuotteille sadan metrin etäisyyttä vilkasliikenteisistä teistä, ja pienemmistä teistä 10 – 50 metrin etäisyyttä.

Can you get tired of wild strawberries? NO, the season is so short!

In addition to urban farming there are a plenty of wild plants, which could and should be utilized in urban forests. Finnish National Food Administration recommends collecting organic products

 a hundred meters distance from busy roads and 10 to 50 meters distance from the smaller roads

Countryside summer weekend

Tästä olen haaveillut koko talven!

Perjantaina aamupäivällä suuntasimme maalle ja pääsin vihdoin ensi kertaa tänä kesänä riippumattoon torkkumaan...

I have dreamed all winter about this!

On Friday morning we headed to countryside and I finally got to doze off in hammock for the first time this summer...

Anoppilan laitumelle oli tullut taas kesälampaita.

There were again summer guests on my in law's field.

Tarmo ja Suku, vanha rakkaus viime kesältä, löysivät heti toisensa.

Tarmo and Suku (Chocolate), his old flame from last summer found each other again.

Anoppilasta jatkettiin lauantaina muutaman kilometrin päähän veljeni mökille, jossa ilta kuluikin hyvän ruoan ja Aliaksen parissa kiihkeästi sanoja selittäen.

Sunnuntai oli nin sateinen, että lähdimme ajoissa kotiin valmistautumaan lyhyeen työviikkoon ennen juhannusta.

From my inlaws we continued to my brother's summer house only few kilometers away to spend an evening with good food and Alias.

It was raining all day on Sunday, so we came home early to prepare for the short work week before Midsummer weekend.

Evening walk

Normaali iltalenkkini kulkee ympäri rauhallisen pientaloalueen ja pätkän matkaa metsäpolkua pitkin, uimarannat sivuitse. Pikku metsikössä asuu kuulemma kettu poikasineen, mutta en ole sitä nähnyt, pari muuta yksin kulkenutta kettua kauempana lenkin varrella on tullut vastaan.

My normal evening walk goes around a quiet neigborhood, passing gardens and beach, trough a small grove where a fox and it's cubs live. I haven't seen the cubs yet, but I have seen few other foxes further away on my evening walks.

A day trip to an animal farm

Lähdin Siipan, kälyni, hänen tyttärensä ja ystäväperheen tytön kanssa pikku retkelle Haltialan tilalle.

I and Husband took my sister in law, her daughter and her friend to an animal farm nearby.

Kesän hehkeys oli täälläkin nähtävissä.

Summer was in full bloom also here.

Tilalla oli hevosia...

There were horses ...

...ja lehmiä...

 ...and cows on the fields...

...aitauksissa oli possuja...

...we saw pigs...

...ja vuohia.

...and goats.

Jatkoimme joenvarsipolkua Ruutinkosken suuntaan...

We continued from the farm walking on  a riverside path...

...koska halusimme nähdä rantalaitumella olevat Ylämaan lehmät. Ne olivat ihastuttavan karvaisia, rapsuttelimme niitä otsasta aidan välistä.

...because we wanted to see the wonderfully furry Highlander cows on the riverside field.

Lopuksi kävimme vielä kahvilla, tilan kissa tuli heti tekemään tuttavuutta.

Haltiala on kiva kesäretkikohde eläinten ystäville.

In the end we stopped for coffee on the farm outdoor café, farm cat hopped next to me to see who we were.

If you are a animal lover in Helsinki, this City of Helsinki owned farm is a good day trip destination.