Pikkujoulutunnelmissa Rossossa | The first pre Christmas party

Yhteistyössä Rosso-ravintolat/HOK Elanto

Olimme pienellä bloggaajajoukolla viettämässä rentoa iltaa ja tutustumassa Rosson upouuteen talviseen menuun tällä viikolla Hakaniemen Rossossa Ympyrätalossa. Ohjelmassa oli tietysti ruokailua, seurustelua ja totta kai, kun bloggaajat kokoontuvat, ruokien kuvausta.

 

 

Rosso on monelle suomalaiselle tuttu niin lounaspaikkana, pizzannälän tyydyttäjänä kuin mutkattomana illallispaikkanakin. Tiia on blogissaan monesti hehkuttanut kotikaupunkinsa Porvoon Rosson pizzoja ja ne ovatkin suosituimpien annosten kärjessä Rossoissa ympäri Suomen. 

Itse olen Rossossa viimeksi tainnut käydä parikymmentä vuotta sitten. Olen tainnut vähän ylenkatsoakin Rossoja ja ajatella ruokien tulevan keskuskeittiöstä, mutta vähän yllätykseksenikin ruoka oli oikein hyvää ja paikan päällä ravintolassa valmistettua.

Vaikka pikkujoulukausi on pyörähtänyt käyntiin, "pikkuisen jouluinen talvimenu" ei ollut kuitenkaan perinteinen jouluruokamenu, vaan italialaishenkinen.

Iloisen iltamme  ruokailu alkoi modernisoidun raikkaalla retrococktailla, Sunrise hamalta 80-luvulta oli tuotu tähän  päivään maustamalla se sitruunaisella Limoncello-liköörillä. Ruokailun aloittivat kylmäsavulohitartar, balsamico ja paahdettu Maalahden limppu. Lohitartarin jälkeen pöytään kannettiin yllätyksenä "väliruoaksi" kolmen pikku annoksen antipastolajitelmia; paistettua vuohenjuuustoa, lohta ja ilmakuivattua kinkkua.

Pääruoaksi valitsin mehevää mediumiksi paistettua gorgonzolahärkää  punajuurien ja lohkoperunoiden kera, osa seurueestamme söi ilmakuivattuun kinkkuun käärittyä kuhaa Romana, risoton kanssa tarjoiltuna. Aterian päätteeksi valitsimme kahden annoksen väliltä; lämmin suklaakakku-jäätelöannos ja valkosuklaapannacotta mansikkakastikkeen kanssa. Molemmat kuulostivat hyviltä. Kuitenkin jos listalla on suklaata, pystyn harvoin vastustamaan sitä ja niinpä kallistuin -taas- suklaaseen.

Ruokien kanssa nautimme ruokiin soveltuvia italialaisia viinejä uudelta viinilistalta; raikkaan hapokasta Colonnara Cuprese-valkoviiniä Verdicchio-rypäleistä ja mehevän hilloista Verrocchio Valpolicella Superiore Ripassoa.

Rosson pikkuisen jouluinen talvimenu on voimassa 8.1.2017 asti.

Rosso Ympyrätalo Siltasaarenkatu 18–20

In collaboration 40+ -blogit | HOK Elanto

I and a group of bloggers got together at Rosso Hakaniemi to test a their brand new winter menu;


Cold-smoked salmon tartar with roasted Maalahti sweet rye bread and balsamico

Pesto-seasoned pike-perch wrapped in air-dried ham and lemon risotto                                        

Beef tenderloin with gorgonzola sauce, beetroot and potato wedges                                        

White chocolate panna cotta and strawberry sauce

As usual in a blogger group; a fun & lively night with photography, eating well and talking

                                                                                                      

Roster Helsinki Sunday roast

Kesälomalla kävelimme Rosteriin sisään ihan vain katsomaan miltä uudehko ravintola näyttää. Meitä tervehtineelle tarjoilijalle kerroimme olevamme vain katselemassa. Hän kehotti meitä katselemaan ympärillemme ja käymään alakerrassakin katsomassa. Alakertaan päästyämme toinen tarjoilija tuli iloisesti esittelemään alakertaa, kertomaan ravintolasta ja hän käytti myös katsomassa avokeittiön henkilökunnan. Mukava suhtautumistapa, vaikka teimme selväksi että (tällä kertaa) emme ruokailisi.

Katselimme ruokalistaa ja päätimme tulla testaamaan Rosterin Sunday Roastin myöhemmin.

Jo viikkoa myöhemmin päätimme lähteä loman lopuksi syömään sunday roastia.


Sunday roast-lista on lyhyt, kaksi alkuruokaa ja kolme pääruokaa joista valita sekä yksi jälkiruoka. Lisäksi sunnuntai-iltapäivänä oli valittavissa pidempi menu, mutta otimme tämän 29 euron kolmen ruokalajin setin. Sunday roast-menussa näkyi ravintoloitsijoiden Kari Aihisen ja Paul Hickmanin konsepti; rentoa, selkeää ja laadukasta. Trendikästä retroakin oli ruokalistassa havaittavissa, ovathan etenkin vitello tonnato ja lehtipihvi paluun tehneitä klassikkoannoksia. Täällä lehtipihvi toki oli kokolihaa, toisin kuin erään huoltamoketjun annoksissa!

Söin alkuun myskikurpitsaa ja Siippa valitsi vitello tonnaton. Pääruoaksi valitsimme lehtipihvin ja siikaa pääruokien kanssa tuli vielä paahdettuja uusia perunoita sekä vihersalaattia. Ravintolassa oli 200 viinin lista, joista peräti noin sataa oli saatavissa laseittain. Valinnanvaraa oli niin paljon, että pyysimme sommelieria suosittelemaan meille viinit. Hän rohkaisi astumaan hieman syrjään mukavuusalueelta ja valitsemaan chardonnayta lehtipihville ja Pinot Noiria siialle. Otimmekin lasilliset ja molemmat olivatkin nappivalintoja. Jälkiruokana oli maukasta omenapiirakkaa ja vaniljajäätelöä.

Täytyy jossain vaiheessa talvea kokeilla myös ravintolan ilallinen. Koiraihmisille tiedoksi; Roster on Insta-päivitysten mukaan myös koiraystävällinen.

Kuinka ollakaan, heti seuraavalla viikolla olimme Siipan kanssa "deitti-iltaa" viettämässä töiden jälkeen kaupungilla parin cocktailin merkeissä. Kävimme Rosterissa juomassa yhdet, baaritiskin tuntumassa olisi ollut "loungetilakin", mutta halusimme istua tiskin ääressä katsomassa ammattilaisia työssään. Perjantai-iltana cocktaileja tehtiin paljon myös ruokailuaan päättäville seurueille. Vieressämme seurue tilasi baarissa tarjottavia snacks-annoksia cocktailien seuraksi.

Taidokkaat cocktailit ovat ilahduttavasti löytäneet tiensä ainakin helsinkiläisiin ravintoloihin. Ne ovat toki hinnakkaita, mutta niistä onkin tarkoitus nautiskella pahemmin juopumatta eikä ryystää kuin bulkkikaljaa.

Sunday roast is a traditional British and Irish main meal that is traditionally served on Sunday, consisting of roasted meat, roast potato, and accompaniments.


We enjoyed a Sunday roast menu (three courses/29€) few weeks ago at newish restaurant Roster in Helsinki. We quite rarely eat out on Sundays, but both enjoyed the end of (my) vacation afternoon greatly. Food was delicious, staff friendly, sommelier knew his business and interior was interesting. Food was contemporary simple with slight retro twist.

The following Friday I had "date night" with Husband, we ended our night at Roster bar with tasty artisan cocktails.

Roster Helsinki, Pohjoisesplanadi 17

Hoshito Helsinki

Japanilainen ruoka on paljon muutakin kuin sushia. Töölöläinen ravintola Hoshito, joka tarjoaa japanilaisen ruoan lisäksi myös muutakin aasialaista street foodia, on fiilikseltään aika lähellä japanilaisia izakaya-kansanravintoloita, joihin tullaan työpäivän jälkeen juomaan ja tilaamaan pikkuannoksia pöytään.

Näihin mutkattomiin Izakaya-ravintoloihin ihastuimme Siipan kanssa kovin Japanin-matkallamme. Hoshito oli ennen hieman enemmän fine diningiin kallellaan, mutta nyt listalla on edullisia viidestä kymmeneen euroa maksavia annoksia, jotka tilataan tiskiltä suoraan, juomaksi voi tilata olutta tai viiniä lyhyeltä listalta.

Sijainti Arkadiankadulla toi muistoja mieleen; ennen Hoshitoa samoissa tiloissa toimi pitkään Sininen baari, jota vastapäätä silloinen toimistoni sijaitsi useita vuosia. Sininen baari oli oikea vanhan ajan lounasbaaari, siellä käynti jäi rasvankärynä haisemaan pitkäksi aikaa hiuksiin. Saatoin sisään tullessani haistaa, jos nyt jo edesmennyt työnantajani oli pistäytynyt salaa kadun toisella puolella hakemassa berliininmunkin, joita hänen vaimonsa ei antanut kotona syödä. Rasvankäryn lisäksi ärsytti sekin, etteivät munkit näyttäneet hänellä koskaan kertyvän vyötärölle.

Nyt tarjolla ei siis ollut suomalaista baariruokaa eikä berliininmunkkejakaan. Tilasimme Siipan kanssa puoliksi chilikurkkuja, havaijlaisen lohi-pokekulhon, ribsejä, Nuoc Mam-kanansiipiä sekä possudumplingeja. Ei ihan ikimuistoisin ruokaelämys, mutta juuri sopivaa työviikon päätteeksi; mutkatonta ja maukasta mukavan henkilökunnan tarjoilemana. Ainoana miinuksena Hoshitossa olivat matalat tuolit. Ei meidän pitkinä ihmisinä pöydälle ihan tarvinnut kurkotella, mutta tavallista alempana pöydänreunaan nähden istuttiin.

Ravintolaan ei oteta varauksia, mutta perjantaina alkuillasta pääsimme heti istumaan.


Hoshito, Arkadiankatu 21



Japanese food is so much more thatn just sushi. We fell in loev with izakaya restaurants during our trip to Japan. Izakaya is a relaxed gastro pub type of restaurant.

Hosthito in Helsinki used to be more of a fine dining place earlier, but now it serves Japanese izakaya type food and other Asian street food portions. Prices are from 5 to 10 euros, no reservations.

We ordered Hawaiian Salmon poke, salted chili cucumbers, ribs, Nuoc mam chicken wings and pork & leeks pot stickers. Easygoing and tasty.

Korsten restaurant, Tallinn

Googlailin pikaisesti Tallinnan ravintoloita kun olimme päättäneet lähteä seuraavana päivänä päiväreissuun. Parikin vaihtoehtoa vanhan kaupungin ulkopuolelta löytyi, mutta kun luin uudesta ravintola Korstenista Kalamajassa, oli päätös varhaisesta illallisesta lyöty lukkoon. Modernin teollinen arkkitehtuuri ja mukavalta kuulostava ruokalista sopi molemmille. Ravintola sijaitsi vielä sopivasti Linnasataman vieressä, tällä kertaa kun hyppäsimme alukseen siellä. 

Mistä nimi Korsten? Ravintola on nimetty Kultuurkatel-kulttuurikeskuksen vieressä olevan ison savupiipun mukaan. Rakennus on ennen ollut voimalana. Piipun mukaan olikin helppo suunnistaa.

Ruokailijoita oli vain muutama iltapäivällä, valitsimme pöydän avokeittiön läheltä ja ihailimme näyttävää liekitystä muutaman kerrankin ruokailun aikana. Ruokalista oli italialaisvaikutteinen. Alkuun söin friteerattua mustekalaa, Siippa otti jättikatkarapuja. Pääruokana Siippa söi porsaanleikettä, minä parmesanilla leivitettyä kanaa. Leivitetyt retroleikkeet ovat selvästi nousussa. Myös Workshopissa oli leivitettyä kanaa. Aterian päättivät Tiramisu, Siipan vakiovalinta ja minun lemon curd-torttuni. Yleensä tilaan suklaista jälkkäriä, mutta jos listalla on jotain ihanaa sitruunaista, kallistun helposti myös siihen. Pohja oli aavistuksen liian kova, mutta curd oli suussa sulavaa.


Kolme ruokalajia kahdelle, pullo vettä, pullo Rosa dei Masi-viiniä, espressot ja lasi jälkiruokaviiniä sekä calvados maksoivat 82€ eli ei paha laisinkaan.


I googled restaurants for our July day trip in Tallin and found a recently opened restaurant Korsten where we headed for an early dinner before taking ship back to Helsinki.

Name Korsten means chimney. The chimney belonged to power station that closed in 1979. In te previous power plant is now a newly opened exciting Tallinn Creative Hub at the beginning of Kalamaja area.


For started I took calamari, husband had shrimps. As main course he ate pork chops and I took chicken Parmigiano. Thse kinds of retro dishes seem to be in trend now. I usually tend to lean towards chocolate desserts, but I also love lemon, so I chose lemon curd tart. Husband chose tiramisu, one of his favorites.

Three courses for two, a battle of Rosa dei Masi, two espressos and dessert wine & calvados cot 82€ total. Very reasonably priced meal.

Korsten, Armastus ja Hea Toit, Põhja puiestee 27a

Bistro Sinne, Porvoo

Porvoon päiväretkellä kävimme syömässä Bistro Sinnessä. Kaikesta tämän ravintolan hehkutuksesta huolimatta en ole syönyt Porvoon Sinnessä enkä Helsingissäkään. Taste of Helsingissä olen kuitenkin syönyt Sinnen annoksia.

 

Lounaan ja päivällisajan välissä ravintolassa oli vain muutamia seurueita lisäksemme. Arvoimme hetken söisimmekö hampurilaiset vai ottaisimmeko menun. Lopulta päädyimme menu Porvoon tilaamiseen, hampurilaistahan saa miltei kirjaimellisesi joka paikassa nykyään. Hyvä valinta menu olikin. Siippa otti lohta, minä kananpoikaa.

Sesongin raaka-aineet maistuivat annoksia, niissä oli todella kesäinen maku.

Menu Porvoo

Marinoitua tomaattia, oman puutarhan kasviksia ja tomaattivaahtoa

Lohta, grillattua purjoa ja beurre blanc-kastiketta

Kukonpoikaa kahdella tavalla, sesongin sieniä ja härkäpapuja

Mustaherukalla maustettu cremé bruleé;


Reippaasti vaahdotettu tomaattivaahto miltei moussemaista ja maukasta, tosin aavistuksen liian suolaista. Pääruoat olivat molemmat maukkaita, oman annokseni gnocchit innostivat itsekin tekemään niitä pitkästä aikaa. Rakastan mustaherukkaa, herukkainen cremé bruleé kruunasi aterian upeasti.

During our Porvoo day trip we had a late lunch at Sinne. Even though this restaurant is very well known and even has a sister restaurant in Helsinki, we had never been there, but had tasted their dishes at Taste of Helsinki.


We pondered between hamburger and menu, but ended up ordering menu. Hamburger is so common that it can be had anywhere.




Menu was bursting with Finnish summer flavours.


Marinated tomato, Sinne grown vegetables and tomato foam

Cockerel in two ways, mushrooms and broad beans

Salmon, grilled leek and beurre blanc sauce

Cremé bruleé seasoned wiht black currant


Bistro Sinne, Läntinen Aleksanterinkatu 1, Porvoo